Suomen talvisota 1939-1940 NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut 1938-1939:

Esitys aiheesta: "Suomen talvisota 1939-1940 NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut 1938-1939:"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut : Turvallisuusyhteistyö- ja aluevaatimukset (erit. Leningradin turvallisuus) -> Suomi kieltäytyi Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimus asetti Suomen NL:n etupiiriin -> NL esitti kevään ja syksyn 1939 neuvotteluissa Suomelle rajamuutoksia -> Puolueeton Suomi torjui vaatimukset ja välit kiristyivät NL lavasti ”Mainilan laukaukset” ja hyökkäsi niiden verukkeella Suomeen

2 Huonosti varustettu, ylipäällikkö Mannerheimin johtama puolustus (n
Huonosti varustettu, ylipäällikkö Mannerheimin johtama puolustus (n miestä) sai vastaansa puolen miljoonan vahvuiset, varustautuneet neuvostojoukot -> NL:la lentokoneita 10 ja panssareita 20 kertaa enemmän kuin Suomella NL perusti Terijoen hallituksen (kommunisti O.V. Kuusinen), joka epäonnistui lietsomaan Suomen työläiset kapinaan -> Eheyttämispolitiikan tulos: ”Talvisodan henki” Suomen etuna parempi sodanjohto, taktiikka (mm. motitus), maasto ja pakkanen -> Hyökkäys pysäytettiin joulukuussa Kannaksella Mannerheim-linjalle ja Laatokan pohjoispuolella motteihin (esim. Raatteen tien taistelu) Ulkomailta sympatiaa, muttei juuri apua -> Suurhyökkäys Kannaksella helmikuussa > Suomi taipui Moskovan rauhaan > Mm. Karjalan kannas ja Viipuri sekä Laatokan Karjala ( evakkoon) menetettiin. Kaatuneet: Suomi n ja NL n sotilasta Miksi Suomea ei onnistuttu miehittämään talvisodassa? Miten talvisotaa on käytetty historiapolitiikan välineenä? Miten suurvaltapolitiikka vaikutti talvisodan päättymiseen ja mitä vaikutuksia sodalla oli suurvaltojen suhteisiin?