VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147

Esitys aiheesta: "VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147"— Esityksen transkriptio:

1 VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. VAARAN VUODET 1944–48 Luku Vaaran vuodet, s. 140–147

2 Palauta mieleesi Kansainväliset suhteet -kurssista kylmän sodan syntytekijät.

3 Kylmän sodan synty ja Suomi
Neuvostoliitto perusti vuosina 1946–48 kommunistidiktatuurin miehittämiinsä maihin Itä-Euroopassa. Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä ja kommunismia. Kommunistien toiminta laillistettiin syksyllä SKP:n rinnalle uusi kommunistinen puolue SKDL. SKDL perustettiin äänestäjien houkuttelemiseksi pois SDP:n riveistä. SKDL osallistui vaaleihin ja eduskuntatoimintaan, SKP ei. Kommunistien tavoitteena oli tehdä Suomesta kansandemokratia.  VAARAN VUODET 1944–48

4 Rauhanehtojen toimeenpano
Suomeen saapui syksyllä liittoutuneiden (Neuvostoliiton) valvontakomissio valvomaan rauhanehtojen toteuttamista. Komissio toimi Neuvostoliiton sotilashallinnon alaisena ja Suomen hallituksen yläpuolella. Sitä johti kenraali Andrei Ždanov. Neuvostoliiton valvontakomission jäsenet saapuivat Malmin lentokentälle Komissio puuttui päätehtäviensä lisäksi poliittisten vankien vapauttamiseen, sotavankien hautoihin, vakoilutoimintaan, armeijan koulutukseen, rannikkopuolustukseen, taisteluvälineiden varastointiin ja jopa kirjastojen kirjoihin.

5 Porkkalan tukikohta herätti pelkoja ja epäluuloja.
Neuvostoliitto vaati sotatoimien aloittamista saksalaisten sotilaiden karkottamiseksi  Lapin sota. Porkkalan tukikohta herätti pelkoja ja epäluuloja. Neuvostoliitolle oli turvattava esteetön kulku vesi-, ilma-, rauta- ja maanteitse. Noin 400 yhteisöä ja järjestöä lakkautettiin. Esim. suojeluskunnat, Lotta Svärd, AKS ja IKL. Luovutettujen alueiden (12% pinta-alasta) siirtoväki asutettiin. Maanhankintalain (pika-asutuslaki) perusteella maahan syntyi n uutta tilaa. Maat valtiolta (40%), seurakunnilta, rappiotiloilta, yhtiöiltä, keinottelijoilta ja maanviljelijöiltä. Sotakorvausten maksaminen aloitettiin välittömästi, ja ne maksettiin suurelta osin metalliteollisuustuotteina. Viimeinen sotakorvausjuna lähdössä Neuvostoliittoon.

6 Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit 1946
Taannehtiva lainkäyttö Kaikki syytetyt tuomittiin. Mannerheimia ei syytetty, mutta hän luopui presidenttiydestä 1946. Mitä kuva kertoo suomalaisten näkemyksestä sotasyyllisyyskysymykseen? Hallitus asetti marraskuussa 1945 syytteeseen kahdeksan poliitikkoa. He olivat sodanaikainen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit J. W. Rangell ja Edwin Linkomies, ministerit Henrik Ramsay, Väinö Tanner, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka sekä Suomen Saksan-lähettiläs T. M. Kivimäki.

7 Tuleeko Suomestakin kansandemokratia?
Kommunistien vahva kannatus ja toiminta - Saivat vaaleissa peräti 49 eduskuntapaikkaa ja tulivat mukaan hallitukseen: kansanrintamahallitus (ML+SKDL+SDP). - Valpo, sisäministeriö ja Yle joutuivat kommunistien hallintaan (yhteiskunnan avainpaikat). - Kommunistien vallankaappauksen uhka ilmassa keväällä 1948, kun Tšekkoslovakiasta tuli kansandemokratia. Kriisitunnelmat heijastuivat Suomeen. Samaan aikaan Paasikivi sai useita varoituksia kommunistien kaappausten vaarasta YYA-liittosopimuksen vauhdittamiseksi. Suomessa pidettiin eduskuntavaalit keväällä 1945, kun sota vielä jatkui muualla Euroopassa. Vaalit olivat todiste demokratian vakaudesta kriisitilanteissa, mutta Neuvostoliitto ja presidentti Paasikivi puuttuivat ehdokasasetteluun. Tavoite oli saada uusia kasvoja sota-ajan päättäjien tilalle. Myös äänestäjät kaipasivat muutosta, sillä kommunistien perustama SKDL nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Mitä vaaliteemoja SKDL:n vaalijuliste käsittelee?

8 Kylmän sodan syttyessä Suomi jäi Neuvostoliiton etupiiriin.
Pariisin rauhassa 1947 Suomi ei saanut myönnytyksiä vaan asevoimia rajoitettiin entistä enemmän. Suomi joutui kieltäytymään Marshallin avusta. YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa solmittiin 1948.

9 Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratia?
Tehtävä 8 s. 146 Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratia? Neuvostoliitto ei miehittänyt Suomea kesällä 1944 (Suomen torjuntavoitto). Sosialidemokraatit eivät ryhtyneet yhteistyöhön kommunistien (SKP, SKDL) kanssa vuoden 1945 vaaleissa. Työmarkkinoilla ammattiliittojen keskusjärjestö pysyi sosiaalidemokraattien käsissä. Kommunistien vallankaappausuhka ei koskaan toteutunut. Neuvostoliitto ei tukenut kommunisteja sotilaallisilla interventioilla: syksyllä 1944 ja keväällä 1948 Neuvostoliitolle oli tärkeämpää pitää kiinni intresseistään Saksassa. Nopea paluu rauhan aikaan vahvisti demokratiakehitystä: vapaat eduskuntavaalit järjestettiin jo keväällä 1945, kun muualla Euroopassa vielä sodittiin.

10 Kommunistit kokivat tappion vuoden 1948 vaaleissa.
Menettivät asemansa yhteiskunnan avainpaikoilta: esim. Valpo korvattiin Suojelupoliisilla. Kommunistien lakkoliikehdintä 1949 tukahdutettiin poliisivoimin. Olivat syrjässä hallituksesta vuoteen 1966 asti. Valvontakomissio poistui maasta Pariisin rauhansopimuksen jälkeen, ja Suomen poliittinen liikkumavara parani. Talouden nopea elpyminen lisäsi yhteiskuntarauhaa. Sotakorvausteollisuus käynnistyi. Yhdysvaltojen dollarilainoja saatiin Suomeen 1945 vaalien jälkeen, mikä lisäsi uskoa Suomen demokratiaan. YYA-sopimukseen saatiin neuvoteltua erilainen sisältö kuin kansandemokratioilla. Suomen luottokelpoisuus läntisillä markkinoilla lisääntyi. Suomi jäi itäblokin ulkopuolelle.

11 Sosiaalidemokraatit aloittivat ammattiyhdistysvaaleissa Jo riittää -kampanjan kommunisteja vastaan. Sama teema jatkui vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. ”Jo riittää hinnankorotukset, valhelupaukset, mielipideterrori ja pakkodemokratia, vain järjestys turvaa tulevaisuuden”, vakuuttivat puolueen elokuvateattereiden mainokset, julisteet ja tarrat.

12 Uusi ulkopolitiikka Uusi politiikka henkilöityi pääministeri ja presidentti Paasikiveen. Millä tekijöillä on selitettävissä Paasikiven nauttima luottamus? Tehtävä 8 s. 146 Paasikivellä oli pitkä kokemus Neuvostoliiton/Venäjän politiikasta. Paasikivi oli Suomen edustajana talvisodan alla Moskovassa, välirauhan aikana Moskovan lähettiläänä ja jatkosodan aikana Tukholman lähettiläänä, jolloin hän hoiti rauhanneuvotteluja Aleksandra Kollontain kanssa. Paasikivi puhui sujuvaa venäjää, mikä helpotti neuvotteluja. Hän oli harvoja neuvottelijoita, jotka pääsivät neuvottelemaan itse Stalinin kanssa. Omaksui myöntyväisyyspolitiikan ulkopolitiikassa jo sortovuosina. Otti SKDL:n mukaan halitukseen ja sitoi kommunistit siten parlamentaariseen yhteistyöhön sekä sai heidän luottamuksensa.