Muutos - mahdollisuus vai uhka?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Advertisements

Kuntamarkkinat Helsinki
Työllisyystiedustelu 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos.
Avoimeen yhteistyöhön perustuva tehokas ja monipuolinen terveydenhuoltojärjestelmä
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
SOTE-ESITYKSEN ARVIOINTIA Juhani Lehto
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
TERVEYDENHUOLTOLAKI RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA NIISTÄ PÄÄTTÄMINEN
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
Asiakas- ja ihmislähtöinen yhteistoiminta-alue Siika- Pyhäjokilaakso
Esitys Juha Mieskolainen
Uudistuva sosiaalihuoltolaki ja työelämäosallisuus
Yhteinen laki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
Kehitysvammahuollon valtakunnallinen valvonta
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistus Uudenmaan Kokoomus ry:n syyskokous Mäntsälä Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistaminen
Järjestämisrakenteiden vaikutus sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen Eeva Nykänen1.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Perusturvalautakunta liite nro 5
Kuntien rooli lähipalvelujen ja lähiosallisuuden varmistaminen
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
TerPS2 Pirkanmaan osahanke 3. 9
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
AIHE AIKA PAIKKA TEKIJÄ Kunta- ja palvelurakenneuudistus Aluevaiheen materiaali -Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän linjaukset aluevaiheeseen.
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
Terveydenhuoltolaki tuli - missä on onnistuttu? Soste-päivät
V ARSINAIS- S UOMEN SAIRAANHOITOPIIRI E GENTLIGA F INLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS O-PL Palvelurakenneuudistuksen.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyteen tiedolla, taidolla.
Lahti Katse rakenteisiin palvelut ja kunnat rakenteiden murroksessa Rakenteet muuttuvat - toimivatko markkinat ? Kehittämispäällikkö.
Perusterveydenhuolto – THL:n malli Yleislääkäripäivät
Tarkastuslautakunta 50 § Tulosalueiden johtajien selvitykset ajankohtaisista asioista ja tavoitteiden toteutumisesta vuonna Tulosalueiden.
Oulaskankaan yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 yhteistoiminta- alueen suunnittelu Vaihe.
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Toimitusjohtaja Matti Toivola Hoitotyön johdon päivät Helsinki Helsinki Congress Paasitorni Tiistai aamupäivän vaihtoehtoinen.
INTEGRAATIO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Keski-Suomessa -seminaari Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko.
Toimivat palveluketjut -seminaari
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSITA Potilaan keskeiset oikeudet Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Pääsy hoitoon.
Ohjaus ja yhteistyö -kori Tilannekatsaus Maritta Korhonen / Minna Saario.
Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen Ravitsemishoidon strategiaseminaari FinnMedi 5 Tampereen yliopistollinen sairaala Timo Keistinen,
Hyvinvointipalvelujen (sote) uudistaminen SDP POHDINTAA.
SOSTE (POTKA) katsaus terveyspolitiikkaan Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena.
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Perusterveydenhuollon yksikkö - Lapin shp Ohjausryhmän kokous TÄNNE VOIT LISÄTÄ OMIA HUOMIOITASI,
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Esiselvitys.
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 ja sen toimeenpano - Kori 3: Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen.
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Hoidon saatavuus alatyöryhmä
Sote-uudistuksen muutoksen tuki
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Asiakaslähtöisyys yhteisen sote-kehittämisen lähtökohtana
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistuksen toimeenpano
Hallitusneuvos Päivi Salo
TERVEYDENHUOLTOLAKI HUS-SAIRAANHOITOPIIRIN NÄKÖKULMASTA 27. 9
Esityksen transkriptio:

Muutos - mahdollisuus vai uhka? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja Stm / STO / terveyspalveluryhmä

Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana. 1 Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana! 1. Terveydenhuoltolaki - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle

Terveydenhuoltolaki - tarkoitus Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä Parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 7.4.2017

Mikä paranee? Asiakas nousee aidosti keskiöön Yhteistyö tiivistyy vastuu asiakkaasta kokonaisuutena perusterveydenhuollossa mahdollisuus valita hoitopaikka laatu ja potilasturvallisuus ensi kertaa lainsäädäntöön potilastietojen liikkuvuus tukee hyvää hoitoa Yhteistyö tiivistyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muiden toimialojen välillä Perusterveydenhuolto sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuvat 7.4.2017

Terveydenhuoltolaki - mikä muuttuu ? Potilastietojen liikkuvuus Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, häntä on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä.   Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus

Mikä säilyy? Uhka? Poliittisen linjauksen mukaisesti terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa Vakauden illuusio? Missä ovat pahimmat pullonkaulat / kitkapaikat? Sote-eheys? 7.4.2017

Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki 2007 - 2012 Kainuun kokeilulaki 2005 - 2012 7 7.4.2017

Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana. 2 Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana! 2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Kuntarakenne 2010-luvulle ja siitä eteenpäin

Kuntien Paras -ratkaisut tilanne 20.4.2010 Yhteistoiminta-alue (198 kuntaa, n. 34 % väestöstä) Yhteistoiminta-alue ja kuntaliitos (32 kuntaa, n. 14 % väestöstä) Selvitys on käynnissä (27 kuntaa, n. 4 % väestöstä) Väestöpohja yli 20 000 as. (22 kuntaa, n. 36 % väestöstä) Poikkeusperuste (22 kuntaa, n. 2 % väestöstä) Kuntaliitos (11 kuntaa, n. 7 % väestöstä) Kainuu (8 kuntaa, 1,5 % väestöstä) Tilanne auki (6 kuntaa, n. 1 % väestöstä) Ahvenanmaa (16 kuntaa, 0,5 % väestöstä) © Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila 7.4.2017

Erikoissairaanhoidon rakennemuutos 1988–2004: pois pitkistä vuodeosastohoidoista (index; 1988 = 100, source: STAKES) Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif

Erikoissairaanhoidon rakennemuutos jatkuu Päivystykset muutoksen eturintamassa Täyden palvelun sairaalat (n=?) Muut päivystyskeskukset Esh perusterveydenhuollon yhteydessä Alueellinen keskittäminen Valtakunnallinen keskittäminen Yhtenäiset hoidon perusteet Vertaisarviointi / Palveluvaaka

Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 20. 4 2009 - Perusterveyden-huollon organisaatiot 237 65 (>20.000 as.) 172 (<20.000 as.) Perusterveyden-huollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua Antti Kuopila 7.4.2017 12 12 12

Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteet Laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus; hoitoonpääsy paranee. Kaikille tarvitseville omalääkäri/omahoitaja, jonotus-/odotusajat kuriin. Asiakaskeskeisyyden parantaminen, ”asiakas keskiössä”. Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen, ”kumppanuus”. Terveyden edistäminen ja ehkäisevä toiminta ovat terveyskeskustoiminnan perusta. Ehkäisy osana kaikessa, mitä tehdään. Osaavan työvoiman hyvä saatavuus. Lääkäripula poistuu terveyskeskuksista. Johtamisen korkeatasoisuuden turvaaminen.

Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana. 3 Muutoksia tulee - muutos on jatkuvaa - olemmehan mukana! 3. Peruspalvelut muuttuvassa maailmassa -pysyykö kunta mukana? -säilyykö hyvinvointiyhteiskunta? -olemmeko ajopuu vai muutoksen tekijä?

Paras-uudistus hankkeen kehyskriteerit ja työvälineet KUNTIEN TALOUS VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE VALTION TALOUS Kuntien tehtävät MUUTTO- LIIKE Hallinta ja ohjaus Kuntien rahoitus DEMOKRATIA GLOBALI- SAATIO KUNTA- LAINEN KUNTIEN HENKILÖSTÖ Kuntien palveluiden organisointi Kunta- jaotus KV. KILPAI- LUKYKY Kuntien yhteistyö ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLI- SYYS EUROOPAN UNIONI TUOTTAVUUS TEKNOLOGIAN KEHITYS

Terveyteen vaikuttavat 16 28.1.2010 Jukka Mattila

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan 1997-2007, €/as. Manner-Suomi pl. Kainuu €/as. Lähde: Tilastokeskus

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. € Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille VALTIO, verotulot 36,7 KUNNAT verotulot 16,3 7,7 22,7 1,5 Alv ja muut verot 0,9 14,0 6,1 5,5 2,5 Kiinteistövero Vero pääomatuloista Vero ansiotuloista Yhteisövero 18 7.4.2017 Etunimi Sukunimi

Kaksi skenaariota Seppo Tuomola Skenaario I: ”MATKITAAN MARKKINOITA” Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luodaan kokonaisuus ja vastuu annetaan vähintään 20 000 (pitäisi olla selkeästi suurempi) asukkaan väestöpohjasta vastaavalle toimielimelle Palvelujen tuottaminen vapautetaan monin vaihtoehtoisin organisaatio- mallein toimiville palvelun tuottajille (liikelaitosmaisille kunnallisille tai yksityisille) EDELLYTTÄÄ JÄRJESTÄMISVASTUUN SELKEÄÄ LAKISÄÄTEISTÄ MÄÄRITTELYÄ, JOHTAA TILAAJA-TUOTTAJA –ASETELMAAN Skenaario II: ”YRITETÄÄN VIELÄ KERRAN YHTEISVASTUUTA” Luodaan alueellinen SOTE –katto-organisaatio (SOTE –piiri, sh -piiri- pohjaisesti tai ERVA –aluepohjaisesti), joka jäsentyy laaja-alaisiin eri- tyispalveluihin, seudullisiin palveluihin ja lähipalveluihin Palvelutuotannon ohjaus voi toimia ns. sisäisen sopimusohjauksen pohjalta, ja täydentäviä palveluja ostetaan alueellisen koordinaation perusteella myös muilta kuin kunnallisilta tuottajilta EDELLYTTÄÄ DEMOKRATIA-ONGELMIEN RATKAISUJA, JOHTAA VERKOSTO-ORGANISAATIOON JA SEN PELISÄÄNTÖIHIN

Yksityistä lääkäriasemaa / hammashoitoa käyttäneiden kuntalaisten arviot vastaavan kunnallisen palvelun hoitamisesta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta syksyllä 2008. Vastausjakaumat luokittelulla neg. / neutraali / pos. arvio (* LÄÄKÄRIASEMA: HAMMASHOITO: *) Negatiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu huonosti hoidettu / ei tärkeä / saavutettavuus huono. Neutraali arvio: vastaava kunnallinen palvelu keskinkertaisesti hoidettu / ei vähän, ei paljon tärkeä / saavutettavuus keskinkertainen. Positiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu hyvin hoidettu / tärkeä / saavutettavuus hyvä.

Kuntalaisten arviot ”Palvelutuotanto säilyy kunnan järjestämänä” tärkeydestä. Vastausjakaumat kaikkien vastanneiden sekä iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna v. 2008 (%, N=12595)

Palvelustrategiat Lähde: Antti Hautamäki Asiakaskohtainen palvelu Standardipalvelu Rutiinipalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Asiantuntija organisaatio Kohdennettu erikoispalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Joustava yhtenäis- palvelu Perus- organisaatio Vaivaton Pikapalvelut Internet perustaksi Lähde: Antti Hautamäki Itsepalvelu

Innokylä – käytännön tukea hyvien käytäntöjen jalostamiselle ja levittämiselle Innokylään rakentuu valtakunnallinen verkkoarkkitehtuuri kuntien kehittämisrakenteen tueksi strategiana alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen avoin kehittämisyhteistyö Innokylän kaikki toiminnot ovat keskeinen osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta: reliikki, utopia vai kaikkien aikojen sosiaalinen innovaatio (jtk)? Avainasemassa Yhteiskunnallinen arvokeskustelu ja sen tulos Taloudellisen laman seuraamusten hallinta Toimeenpanon säätely Kuntarakenne 2010-luvulle! Sen minimitason määrittely, johon julkisen (verorahoitteisen) järjestelmän pitäisi aina yltää YET

Perustuslaki "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), 19 § 3. momentti 26 7.4.2017 Etunimi Sukunimi