METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima
Advertisements

Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Helluntaiseurakuntien lapsi- ja perhetyön kehittämishanke, joka käynnistyi vuonna Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lapsi- ja perhetyötä, koota.
Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
LAPIN KUNTATALOUS LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006.
Reija Viinanen/ KKTM ry
Yhteinen tavoite ja tahtotila rakentamisen perustana - malleja kylien tietoverkkohankkeista Uurainen Veli-Matti Karppinen GrowNow oy.
Valtakunnallinen METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona.
Tuulivoima ja maanomistaja
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 150 milj. euroa ympäristönsuojeluun Suomessa Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset.
Manner-Suomen maaseutuohjelma Tilannekatsaus Nvm Sirpa Karjalainen, MMM.
MAANMITTAUSLAITOS - TIETOA MAASTA 2007 Tilusjärjestelyjen näkymät Suomessa Maanmittauslaitos, keskushallinto tilusjärjestelyprosessi Heikki Seppänen.
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa.
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Verkostoitumisen iloja Anu Perttunen Oulun RYSÄ
Toimialue Muonio Kolari Pello Ylitornio Tornio Tervola Keminmaa Kemi
4H-järjestö Tekemällä oppii parhaiten!. 4H-järjestön toiminta-ajatus •4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta.
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
METSO- toimintaohjelma Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä – kokemuksia tähän asti Lea Jylhä METSO-ohjelman valtakunnallinen vuosiseminaari
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Yleiskaavaselvityksen toteuttaminen Helena Mäkelä, Kari T. Korhonen, Tuula Packalen, Hannu Hirvelä Kaavoituksen vaikutukset.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
1 MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA Onko pakkolunastukselle vaihtoehtoa? Maanmittauspäivät 2011, Pori Kalle Konttinen Maanmittauslaitos / keskushallinto.
METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSO -kohteiden valintaperusteet: Suojeltavat elinympäristöt ja rakennepiirteet.
Metsätilan sukupolvenvaihdos
Kotiseutukosteikot - Life: kosteikkokoulutus Jyväskylä Luonnonsuojelu- ja metsälain kohteiden huomioiminen kosteikkohankkeissa Juha Jämsén.
Metsähallitus-Akatemia
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona Ympäristöministeriö ja Maa- ja.
TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT
Metsätilan arvon määritys
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki Merja Leinonen.
Väestönmuutos , maakunnittain
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Alkoholiohjelman kumppanuudet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2010 Kari Paaso STM.
LUONNONARVOKAUPPA kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Anna-Riitta Airaksinen vs. vanhuspalvelujohtaja
Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
Metsäntutkimuslaitos Monimuotoisuusverkostojen sosio- taloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut.
Digitaalisten röntgenkuvien arkistointi nyt ja tulevaisuudessa Jukka Jauhiainen Yliopettaja, FT Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö.
Metsähallinnon myrskytuhovalmiuden parantaminen Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäosasto p.
UPM säästöpuuryhmän poltto Kulotusseminaari Ruokolahti Juha-Matti Valonen Senior specialist UPM Environment Sustainable forestry.
TILASTOJA 2003 Kansallinen metsäohjelma 2010 Metsänhoitotyöt
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
METLA Metsäntutkimuslaitos. Lähimmät toimipisteet ja työllistys Tutkittavaan metsäverkkoon kuluu noin hehtaaria metsää ja vesistöjä Tutkimusmetsiä.
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
Yhteistyöstä voimaa – Lapin kirjastojen yhteinen kokoelmahanke Erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi.
DIAPANKKI: Mielenterveysasiakkaiden avo- ja laitoshoito ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö.
Kuukkelin suojelu suurten metsänomistajien näkökulmasta– case UPM Kuukkeli-yhteistoimintaverkoston loppuseminaari Joensuu Juha-Matti Valonen.
Esittely Metsänhoidon suositukset.
Metso- henkinen luonnonhoitohanke
Sopiiko kuukkeli ELY-keskusten METSO-toimintaan
Metsäntutkimuslaitoksen aluehallintouudistusta valmistelevan työryhmän kuulemistilaisuus MMM Kannuksen yksikön henkilöstön kannanotto Antti.
Kaivostoiminta ja luonnonvarojen käyttö pohjoisen herkässä luonnossa
Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet
Luonnonhoitosuunnitelmat, ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt
Ajankohtaista TE-palveluissa
Lounais-Lapin arvokkaiden luontokohteiden kartoitus NATNET-hankkeessa
Metsäteollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit vuosina
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO
Etsivä nuorisotyö Lapissa vuonna 2017
Esityksen transkriptio:

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 1 METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 2 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla, Oulun läänin länsiosissa ja Lounais-Lapissa, joissa metsiensuojeluverkoston ja talousmetsien luonnonhoidon kehittämisen tarve on suuri. METSO-ohjelman valintaperusteita voidaan soveltaa myös METSO-ohjelman painopistealueen ulkopuolella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, missä METSO-ohjelman elinympäristöjä on runsaimmin letto- ja lehtokeskusten alueella. → METSO-ohjelmaa voidaan toteuttaa koko maassa

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 3 METSO -toimintaohjelman alue Pohjois-Suomessa Kainuun METSO-kunnat: – Kajaani, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala, Vuolijoki. Mukana läntinen Kainuu ja Kainuun vaarajakson letto- ja lehtokeskus Pohjois-Pohjanmaan METSO-kunnat: – muut paitsi Taivalkoski ja Kuusamo Lapin METSO -kunnat: – Keskiboreaalinen Lappi: Kemi, Pello, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tornio, Tervola ja Yli-Tornio METSO -alueen ulkopuolelle ei ainakaan alkuvaiheessa kohdenneta mainontaa Ympäristökeskus: METSO alueen ulkopuolelta tarjottuja kohteita mukaan YM:n tapauskohtaisen harkinnan perusteella Metsäkeskus: Kestävän metsätalouden rahoituslailla (Kemera) voidaan rahoittaa yksityismaiden kohteita koko maassa. METSO- elinympäristöjen osalta painotus METSO-alueella

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 4 METSO -toimintaohjelman tavoitteista Valtioneuvoston asettamat yleiset tavoitteet: YM: maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelu-alueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä (muut maanomistajat paitsi valtio) MH: uusia suojelualueita ha valtion talousmetsissä MMM: yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy kpl luonnonhoitohankkeita.

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 5 METSO -toimintaohjelman tavoitteista

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 6 METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOn toteuttamistavoitteet perustuvat valtioneuvoston periaatepäätökseen, jossa molemmille toimintaohjelmaa toteuttavalle ministeriölle on asetettu selkeät määrälliset tavoitteet. Valtioneuvosto edellytti, että ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö laativat elinympäristökohtaiset toteuttamisohjelmat, antavat toteuttamistavoitteet tulosohjauksella alueellisille ympäristökeskuksille ja metsäkeskuksille sekä seuraavat niiden toteutumista. Alueelliset ympäristökeskukset ja metsäkeskukset toteuttavat luonnonarvojen kauppaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa luonnontieteellisten valintaperusteiden ja ministeriöiden määrittelemien alueellisten painopisteiden mukaisesti vuosina

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 7 METSO -toimintaohjelman tavoitteista METSOssa suojelualueverkkoa kehitetään ja monimuotoisuutta turvataan yksityismetsissä luonnonarvojen vapaaehtoisella kaupalla Luonnonarvojen kauppa sisältää: – yksityiset suojelualueet (korvaus perustuu puuston arvoon) – maan myynnin valtiolle suojelutarkoitukseen (puusto ja maapohja) – pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan suojelun – luonnonarvosopimuksen (metsätalouden ympäristötuki) – luonnonhoitohankkeet (metsätalouden ympäristötuki) Luonnonarvojen kauppaa voidaan toteuttaa: tietyllä osalla tilan metsää, tilan kaikissa metsiköissä, useiden metsänomistajien metsissä, jotka rajoittuvat toisiinsa tai laajana metsänomistajien välisenä yhteistoimintana Toteutus perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen sekä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistyöhön

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 8 METSOn elinympäristökohtaiset hehtaaritavoitteet alueellisille ympäristökeskuksille (YM / Pekka Salminen) UUSLOSKASHAMPIRKSUESAPSAPKALSUPPOKAILAPYHT Lehdot Kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulva-metsät Harjujen paahde- ympäristöt Maankohoa- misrannikon kohteet Puustoiset perinnebio-toopit Kalkkikalliot ja ultraemäksiset maat Metsäiset kalliot yms Yhteensä

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 9 METSO -toimintaohjelman tavoitteista Elinympäristökohtaiset toteuttamisohjelmat: Hyvin yleisellä tasolla Joustavuus tärkeää toteutuksessa Vielä kehitteillä (MMM syksy 2009/YM viimeistely) Ympäristökeskus: painopiste pysyvien luontoarvojen turvaamisessa Metsäkeskus: painopiste elinympäristöjen luonnonhoidossa Erilaisten aineistojen yhteiskäyttö tarpeen alueellisessa kohdentamisessa: VMI 10:n metsäkeskuskohtaiset METSO-elinympäristöjen tarkastelut (Kari T. Korhonen / Metla) Metsäkeskusten metsävaratietokannat – Metsälakikohteet – Muut arvokkaat elinympäristöt Ympäristökeskusten aineistot – Eliölajit –tietojärjestelmä – Erilaiset inventointiaineistot

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 10 Lahopuustoiset METSO-lehdot / Metla VMI10 Kari T. Korhonen -alustava Lahopuustoiset lehtomaiset ja tuoreet METSO- kankaat / Metla VMI10 Kari T. Korhonen -alustava METSO –toimintaohjelman alueellinen kohdentaminen

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 11 Vanhapuustoiset METSO:n karukkokankaat / Metla VMI10 Kari T. Korhonen -alustava Lahopuustoiset kuivat ja kuivahkot METSO- kankaat / Metla VMI10 Kari T. Korhonen - alustava METSO -toimintaohjelman alueellinen kohdentaminen

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 12 METSO -toimintaohjelman alueellinen kohdentaminen Kalkkikiviesiintymät Suomessa punainen = kalkkikivi ja dolomiitti sininen = kalkki- tai karsikivi tms. GTK, Lutu-kallioryhmä Neidonkengän Calypso bulbosa esiintymät Suomessa / SYKE Eliölajit - tietojärjestelmä

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 13 METSO -toimintaohjelman alueellinen yhteistyö Alueellinen ympäristökeskus ja metsäkeskus – AYK vastaa luonnonsuojelulain mukaisesta toteuttamisesta ja rahankäytöstä – Metsäkeskus vastaa kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) ja metsä-lain mukaisesta toiminnasta ja rahankäytöstä Yhteistyössä sidosryhmien kanssa – Metsänomistajien liitot – Metsänhoitoyhdistykset – Metsähallitus – Luontojärjestöt Alueelliset yhteistyöryhmät Yhteistyö välttämätöntä kaikkien toimijoiden kanssa Maanomistajiin päin maksimaalinen määrä motivoituneita toimijoita

METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maa- ja metsätalousministeriö 14 KIITOS MIELENKIINNOSTA!