Kymmenen vuotta nuorisotakuuta Varsinais-Suomessa Matti Mäkelä, projektipäällikkö, Turun kaupungin sivistystoimiala  

EU-komission arvion mukaan nuorisotakuun toteuttamisen kokonaiskustannukset Euroopassa olisivat 21 miljardia vuodessa. Nuorisotakuun toteuttamatta jättäminen on kuitenkin paljon kalliimpaa, sillä nuorten syrjäytymisestä aiheutuu saman arvion mukaan vuosittain 153 miljardin kulut. Summa vastaa 1,21 % Euroopan bruttokansantuotteesta.

Keskeiset nuorisotakuu-hankkeet Varsinais-Suomessa 2005-2014 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vaskooli 2005-2008 Maahanmuuttajanuorten Vaskooli MAST 2009-2012 OPEDA 2011-2014 Huippu 2011-2014 VaSiTe 2011-2014 Valmis 2012-2015

Esityksen sisältö Hankkeiden tähtihetkiä: Hippuja VaSkoolista Miksi MAST on Must? Ja työ jatkuu Vuosien varrella opittua

Hippuja VaSkoolista VaSkooli-projektin juurtuneita käytäntöjä: Nivelvaiheyhteistyö Tiedotus ja tiedonsiirto Toimintaluokka Ohjaamo ja muut nivelvaiheohjauksen mallit Mielialakoulutus

Hippuja VaSkoolista Projektityöntekijöitä vakinaistettiin seuraavasti projektin päättyessä 2007: toimintaluokka: 2 opettajaa (Turun opetustoimi) Turun ammatti-instituutin tukipalvelut: uraohjaaja ja psykologi SSKKY:n tukipalvelut: kuraattori Ohjaamo: uraohjaaja (Turun nuorisotoimi) Kaarina: uraohjaaja

Kohti uusia haasteita VaSkooli-hanke tuntui ratkaisseen monia ongelmia. Iloksemme löysimme uusia…

Vaikuttavia lukuja eri oppilaitoksissa Turun ammatti-instituutti 2008 2009 2010 2011 Yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä 6,0 % 7,4 % 6,2 % Valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 35,0 % 75,0 % 81,0 % Toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui valmistavan koulutuksen opiskelijoista 32,0 % 66,7 % 69,1 % Valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 84,7 % 83,3 % Turun kaupungin lukiot ja Turun normaalikoulu 2009 2010 2011 Lukion aloittaneista vieraskielisiä 4,5 % 5,6 % 7,3 %

Vaikuttavia lukuja eri oppilaitoksissa Salon seudun koulutuskuntayhtymä 2009 2010 2011 Yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä 2,5 % 3,6 % 4,1 % Valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 90 % 100 % Toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittuneet valmistavan koulutuksen opiskelijat 70 % 30 % Koulutukseen tai työelämään sijoittuneet valmistavan koulutuksen opiskelijat

Maakunnallinen ohjausmalli MAST – Maakunnallinen ohjausmalli Eli Miksi MAST on Must?

Pajasopimus Yksi hankkeen keskeinen saavutus oli oppilaitosten ja pajojen välisen sopimuksen ja siihen liittyvien toimintamallien aikaansaaminen ja hyväksyminen keväällä 2010. Sopimus koskee opetussuunnitelman mukaisten ammatillisten opintojen suorittamista työpajoilla.

Muita tuloksia pajayhteistyöstä Työpajat ovat avanneet ammattialoittain opetussuunnitelmat ja tehneet niistä oman työpajan opetussuunnitelmat   Oppilaitosten ja työpajojen yhteistyön kehittäminen erilaisilla tilaisuuksilla MAST-opettajan työ ja toimintamalli

Muita tuloksia perusopetuksen päättöluokalla olevien ammatinvalintaa tukevat mallit: koulukokeilupäivien kehittäminen, pajaopintojen yhdistäminen opetukseen, erityistä tukea tarvitsevien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmentavan koulutuksen toimintamallit ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneiden nuorten ohjauksen prosessikuvaus ja malli; uusien työnkuvien kehittäminen ja vastuiden määrittäminen perusopetuksen ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa sekä keskeyttämistilanteissa kotikuntavastuun malli (maakunnan kaikissa kunnissa määritelty ohjauksen vastuuhenkilöt)

Perusopetus ja nivelvaiheen koulutukset Ei opiskelupaikkaa tiedot 30.6. mennessä kunnissa erikseen sovitulle ohjaustaholle (esim. Turussa Ohjaamo) Opiskelupaikka Nuori ei ota palvelua vastaan Ohjaustoimenpiteet -jälkihaku -täydennyshaku -työharjoittelu Palveluohjaus

Tiedot oppilaitoksesta alueen Etsivään nuorisotyöhön Toisen asteen opiskelijat Hallittu keskeytys Salamakeskeytys Hallitsematon keskeytys Vastaanottaa paikan, mutta ei tule opintojen alkaessa Oppilaitoksen ohjaushenkilöstö Tiedot oppilaitoksesta alueen Etsivään nuorisotyöhön Palveluohjaus Palveluohjaus

Innovatiivisuus ”MAST-hanke on organisoitu uudella, aikaisemmista hankkeista poikkeavalla tavalla, ja tämä vaati aluksi oman ajattelun muutosta, mutta ratkaisu on osoittautunut erittäin toimivaksi. Teemakohtaisella jaottelulla on pystytty pureu-tumaan erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin ja hanke on nähty kokonaisuutena, ei vain erillisten organisaatioiden osahankkeiden kokonaisuutena.” Ote erään toteuttajaorganisaation väliraportista 2009

Ohjausmallin sisältö Arvot: ohjaavat mallin toteuttamista ja toteumista Sitoumukset: organisaatiokohtainen sitoutuminen Toimintamalli: kuvaukset hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista Materiaalit: työkirjat, ohjeistukset, lomakkeet, prosessimallit jne.

Ohjausmallin arvot: tasa-arvoisuus oikeudenmukaisuus yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen Vastuullisuus kehitysmyönteisyys

Esimerkki MAST-logiikasta Arvo: Yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen Sitoumus: Sitoudumme tarjoamaan opiskelijoillemme erilaisia oppimisympäristöjä heidän erilaisista tarpeistaan lähtien Toimintamalli: Ammatillisen perustutkinnon osien suorittaminen nuorten työpajalla Materiaalit: pajaopintojen toteutusmalli ja siihen liittyvät erilaiset materiaalit

MAST

Vaikuttavuuden mittareita: hyvien käytäntöjen juurtuminen ja leviäminen toiminnan tehostuminen laadun parantuminen kustannustehokkuus

CASE: oppilaitosten ja pajojen yhteistyö: opiskelijoita pajalla suorittamassa ammatillisia perustutkinto-opintoja: 55 tutkinnon suoritti valmiiksi seitsemän 34 jatkoi opiskelua oppilaitoksissa yksi nuori sai peruskoulun päätökseen työpajalla neljä pajajaksoa edelleen käynnissä keskeyttäneitä yhdeksän

Kustannukset: keskimääräinen pajajakso maksanut oppilaitokselle 2 254 euroa / opiskelija Hyödyt: oppilaitos: nuori ei keskeytä opintojaan (valtionosuus) ja/tai valmistuu (valtionosuus, tuloksellisuusrahoitus) yhteiskunta: syrjäytymiskierre katkeaa (rahallinen säästö 28 000–1 000 000 euroa) nuori: mittaamaton

…ja työ jatkuu

Hyvät uutiset 1. Koulutustakuu toteutuu 2. Turun seutu toimii esimerkkinä Matalan kynnyksen ohjauspisteet Toisen asteen läpäisy Nuorten tuettu oppisopimus liikkeelle Työnhaku- ja passikoulutuksia lukiolaisille

Hyvät uutiset 3. Ketään ei jätetä Yli 750 ilman tutkintoa olevaa nuorta mukaan Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan Työpajoilla ennätysmäärä nuoria Pestaa Nuori -kampanjan alkamisen jälkeen pestattu 1732 nuorta

Hyvät (ja huonot) uutiset 4. Nuorisotakuuseen on sitouduttu ja keskeiset haasteet on selvitetty Erityisryhmien (esimerkiksi maahanmuuttaja- ja erityistukea tarvitsevat nuoret) nuoriso- ja koulutustakuun heikompi toteutuminen Koulutuksen keskeyttämiset Pitkään työelämän ulkopuolella olleiden nuorten aktivointi ja kuntouttaminen

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa, yleisarvio yleisarvioiden keskiarvo (1= huono, 5= hyvä) 3.22 50.6% antaa arvosanan ”kohtalainen”, 34.9% arvosanan ”melko hyvä” Lähde: Nuorisotakuu NYT -hankkeen tekemä kartoitus

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa, toimenpiteet hyvin toteutuvia: ohjauspalvelut (etenkin perusopetuksen päättövaiheessa ja koulun keskeytyessä) yhteistyö (etenkin vanhempien kanssa tehtävä ja moniammatillinen), paitsi kuntarajat ylittävä huonosti toteutuvia erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten työllistyminen

Nuorisotakuun toteutuminen Turun seutukunnassa, kommentit tavallisin ongelma työllistymisen haasteet ”Mikäli elinkeinoelämän ja julkisen sektorin puolelta ei löydy töitä nuorille koulutusponnistelut eivät heitä paljon auta.” muita huolenaiheita: keskeytysvaarassa olevien ja koulunsa keskeyttäneiden kohtalo erityisopiskelijoiden koulutuspaikkojen riittävyys

Nuorisotakuuta tukevien toimenpiteiden tärkeys ja toteutuvuus

Nuorisotakuun toteutumista koskevien väittämien arviointi: hyvät arviot hanketoiminta (keskiarvo 3,92 – 3,90 muilla kuin projekti- ja kehittämistehtävissä työskentelevillä) kommentit: ongelma hankkeiden tilapäisyys palvelurakenteet haaste toiminnan hajanaisuus, päällekkäisyydet yleinen asenneilmapiiri

Nuorisotakuun toteutumista koskevien väittämien arviointi: heikot arviot taloudellisten ym. resurssien riittävyys tyytymättömiä/osin tyytymättömiä yli 60% haasteina säästötoimenpiteet, vähäiset henkilöresurssit yritysten ja työmarkkinajärjestöjen osallisuus työmarkkinajärjestöille kritiikkiä juuttumisesta vanhoihin toimintatapoihin liian harva yritys halukas palkkaamaan nuoria

Nuorisotakuun toteutumista vaikeuttavat seikat (vapaat kommentit) yleisin heikko taloustilanne TE-palvelujen heikkeneminen ja TE-toimistojen palvelu-uudistus erityiskritiikin kohteena toimijoiden hajanaisuus, vastuunjaon epämääräisyys, säännösten jäykkyys myös yleinen asenneilmapiiri sai kritiikkiä erityisongelma työnantajien asenteet erityistä tukea tarvitsevia ja maahanmuuttajataustaisia nuoria kohtaan

Nuorisotakuun toteutumista edistävät seikat (vapaat kommentit) yhteistyötavat ja yhteistyöverkostot yhteinen tahtotila, henkilöstön sitoutuneisuus esiin nostetut toimenpiteet: nuorten aikuisten osaamisohjelma etsivä nuorisotyö, Ohjaamo pajatoiminta, työelämäkuntoutus startti- ja lisäluokkapaikat sanssi-kortti

Mitä olemme oppineet nuorisotakuusta kymmenessä vuodessa?

…hyväksy tosiasiat ”Meidän tehtävämme on opettaa juuri niitä lapsia, joita meillä on. Ei niitä lapsia, joita meillä joskus oli, ei niitä lapsia, joita toivoisimme koulussamme olevan eikä niitä lapsia, jotka ovat olemassa vain kuvitelmissa. Se tarkoittaa, että meidän on tarjottava oppimisympäristö, joka on yhtä monipuolinen kuin ihmisyys itse.” Chris Pense, Toronton koululaitoksen johtaja

…jaa, kuuntele, opi

…tee yhteistyötä

…älä ole tyhmä

…ole rohkea

…ole hyvien puolella

…ole tarkka

”We don’t do It because it’s easy but because it’s hard”

www.koulutustakuu.fi