Konservatismi ja liberalismi: Ranskan vallankumouksen pohjalta alkoi siis hahmottua 1800 – luvulla neljä eri aatetta Konservatismi vastusti jyrkästi kaikkia yhteiskunnallisia uudistuksia. Erityisesti tulilinjalle joutuivat äänioikeuden laajentaminen sekä taloudellinen tasa-arvoisuus Konservatismin eräs merkkipaalu oli Edmund Burken teos Ranskan vallankumouksesta ”Reflections on the French Revolution” (1790), jossa hän ennusti vallankumouksen johtavan väkivaltaan ja tyranniaan Toisena konservatismin kehittäjänä voidaan pitää itävaltalaista Clemens Von Metternichiä, joka toimi Itävallan ulkoministerinä. Erityisesti hän halusi Euroopan palaavan vallankumousta edeltäneeseen tilaan. vanhoillisuutensa takia häntä kutsuttiin myös pilkkanimellä ”Mitternach” (”keskiyö”)

Edmund Burke (1727 – 1797) Burkella oli laaja tietämys poliittisista asioista. Hän kirjoitti paljon, ja vaati hyvinkin kärkkäästi vapaan lehtikirjoittelun suitsemista Iso-Britanniassa Hänen pisimmät puheensa parlamentissa kestivät yli kahdeksan tuntia, mikä ei tehnyt hänestä kovin suosittua puhujaa… Burken peräänantamaton vapaudenvastaisuus jopa vieraannutti hänet joistakin hänen ystävistään

Metternich, Prince Klemens Wenzel Nepomuk Lothar von. (1773 – 1859) Clemens oli hyvin oppinut mies, hän oli opiskellut filosofiaa, oikeustiedettä ja diplomatiaa yliopistossa Kun vuoden 1848 vallankumous kaatoi Wienissä keisarillisen hallituksen, Metternich pakeni Iso-Britanniaan ja palasi myöhemmin Saksaan, jossa eli loppuvuotensa.

Konservatismin pääajatukset: Konservatismi vastusti vallankumousta ja tasavaltaa juuri siksi, ettei tavallisella kansalla katsottu olevan edellytyksiä poliittiseen päätöksentekoon Sääty-yhteiskuntaa ja yksinvaltaa pidettiin Jumalan säätämänä ja luonnollisena systeeminä. Sen vastustaminen oli siis itse asiassa koko luomakunnan järjestyksen ja Jumalan vastustamista Ihmisten eriarvoisuutta ei siis nähty ongelmana, päinvastoin! Napoleonin sotien jälkeen (1815) tämä kiteytyi Euroopan politiikassa ”pyhänä allianssina”, joka solmittiin Wienin kongressissa. Allianssissa kruunupäät lupasivat auttaa toisiaan vallankumouksen uhatessa Myöhemmin konservatismi on näkynyt yleisenä uudistusvastarintana. Sääty-yhteiskunta on jo historiaa, nykyajan konservatisti voisi viitata ”vanhoihin arvoihin”, yms. Konservatismin kulta-aikaa oli 1800 – luvun lakupuoli, mutta toki sitä on esiintynyt aina nykypäivään asti

Liberalismi: Liberalismi on lähes täysin konservatismin vastakohta. Se halusi murtaa vanhan poliittisen järjestelmän (ransk. L’ancien Regime) ja laajentaa äänioikeutta ja poliittista valtaa aateliston ja papiston ulkopuolelle Liberalismi oli kasvavan ja vaurastuvan porvariston aate. Porvaristo oli suureksi harmikseen vauraudestaan huolimatta päätöksenteon ulkopuolella. Aluksi liberalismi ajoi äänioikeuden ja vallan laajentamista vain porvareihin, tavallista kansaa ei pidetty kypsänä valtaan.

Liberalismin perusajatukset: Liberalismi sai monia vivahteita. Maltillisimmat halusivat tulleja alennettavan ja äänioikeutta porvareille, radikaaleimmat ajoivat lähes kaiken yhteiskunnallisen sääntelyn alasajoa. Yleisimpiä pointteja: Se äänioikeus… kaupan esteiden ja rajoitusten (tullit, verot, killat) poisto Kansalaisvapauksien takaaminen perustuslakiin (sananvapaus, kokoontumisvapaus, yms.) Räikeimpien ihmisoikeusloukkausten, kuten orjuus, vastustaminen Joillakin (kuten Mill) sukupuolten tasa-arvo

John Stuart Mill on liberalismin tärkein edustaja (1806 – 1873) Tässä hänet on kuvattu Harriet Taylorin kanssa. Johnilla oli suhde Harrietiin, mutta vasta Harrietin miehen kuoltua he saattoivat mennä naimisiin. John antoi suhteessa Harrietille niin täyden vapauden kuin oli avioliiton puitteissa mahdollista Harrietin kuoltua John ikävöi häntä kovasti ja viettikin siksi aina puolet vuodesta tämän kuolinpaikkakunnalla

John Stuart Millin ajatuksia: Naisten ja miesten tasa-arvo! (teoksessa ”Naisten asemasta 1869) Mikään yhteiskunta ei voi olla vapaa jos ei poliittisia oikeuksia toteuteta käytännössä (eli se, mitä paperilla lukee, tai kuinka vapaaksi valtio itseään mainostaa, ei ratkaise) Sananvapaus huikean tärkeä. Myös ”väärät” mielipiteet sallittava, sillä niistä voi oppia. Millille vapaus oli negatiivista vapautta (vapautta rajoituksista). Positiivista vapautta, eli sitä, miten kaikille tarjotaan mahdollisuus olla yhtä vapaita, ei Mill miettinyt (vrt. kaikilla on Suomessa vapaus ostaa Ferrari)

Adam Smith ja taloudellinen liberalismi: Adam Smith kehitti teoriansa kirjassa ”Kansojen varallisuudesta” (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, 1776) Smith tutki talouden toimintaa, ja totesi tuolloin vallalla olleen merkantilistisen talouspolitiikan olevan jarruna kehitykselle. Merkantilismissa pyrittiin suojatullein ja kauppasodin ylijäämäiseen ulkomaankauppaan, mikä lisäisi jalometallivirtaa hallitsijalle. Smithin mukaan tämä johti vain kaupan esteisiin ja tullisotiin. Parempi olisi antaa talouden toimia vapaasti => ”laissez faire” , ”antaa mennä!” Kun jokainen (sekä rikas , että köyhä) saa itse vapaasti käyttää rahansa mihin haluaa, hän käyttää sen silloin hyödyllisimmällä mahdollisella tavalla (ellei hän ole hullu). Näin myös talouden kokonaishyöty kasvaa mahdollisimman suureksi ja kansantalous vaurastuu Tätä ilmiötä Smith kutsui ”näkymättömäksi kädeksi”, jonka miljoonat ihmiset ja yritykset toiminnallaan saavat aikaan. Kun käsi saa vapaasti toimia, se ohjaa talouden parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Adam Smith (1723 – 1790) Hän taisi olla melko hajamielinen. Hänellä oli tapana käyskennellä puutarhassaan aamutakissa ja pohtia. Kerran hän havahtui kirkonkellojen soittoon ja huomasi kävelleensä aamutakki yllään monta kilometriä naapurikylään!