Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen terveysvaikutukset Mikko Pohjola tutkija Kansanterveyslaitos, Kuopio

Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Motto: "Ihmisen on voitava hengittää, juoda ja syödä, käyttää kuluttajille myytäviä tuotteita ja liikkua ympäristössään luottaen siihen, ettei hänen terveytensä ole uhattuna." n. 140 työntekijää, pääasiassa tutkimustyössä Tuottaa kansanterveyden kannalta tärkeitä tuloksia Toimii asiantuntijana ja lausunnonantajana ympäristöterveyskysymyksissä (tämä esitys ei ole lausunto!) www.ktl.fi/ytos

Monta olennaista kysymystä Mistä energia Kirkniemen paperitehtaalle? Mitä tehdään yhdyskuntajätteille? Minne jätteenpolttolaitoksia sijoitetaan? Onko terveys uhattuna? Jätteenpolton päästöt Kaatopaikkojen päästöt Lisääntyvän liikenteen päästöt Liikenneturvallisuus Mitä vaikutuksia ilmastonmuutokseen? Miten seudun viihtyvyys muuttuu?

Jätteenpolttoon liittyviä asioita

Erilaisia päästöjä – mitkä ovat tärkeitä? Pienhiukkaset (vaarallisinta savussa; sydänsairaudet) Dioksiinit (supermyrkkyjä; syöpä, kehityshäiriöt) Raskasmetallit (keskushermostovaikutukset) Hiilidioksidi, metaani (ilmastonmuutos) Tuhkat Rikkidioksidi (pääasiassa ympäristövaikutus) Typen oksidit (pääasiassa ympäristövaikutus) Häkä (vaarallista lähinnä suljetuissa tiloissa)

Jätehuollon ratkaisujen vertailua Jätteen vähentäminen Ideaalinen tavoite (”ei onnistu kuitenkaan” / ”tämä ennen kuin mietitään muita vaihtoehtoja”) On muutettava kulutusta ja yhteiskunnan rakenteita Ei auta jätteelle joka on jo syntynyt Kaatopaikat EU-lainsäädäntö vähentää tulevaisuudessa Kaatopaikkapaloissa syntyy pienhiukkasia ja dioksiineja Hajujen ja suotovesien kulkeutuminen lähiympäristöön Merkittävä kasvihuonekaasujen lähde Rotat, lokit ongelmana Jätteenpoltto Pienhiukkas- ja dioksiinipäästöjä ilmaan Tuhkan läjitys ja suotovedet mahdollinen ongelma? Huono maine

Päästöille altistuminen Päästöt savukaasujen mukana ilmaan Leviävät piipusta laajalle alueelle (satoja kilometrejä) Pienhiukkaset: kulkeutuvat ulko- ja sisäilmaan; altistuminen hengitysteitse Jätteenpoltto: pieni muutos kokonaispitoisuuteen Liikenne: pitoisuuden nousu teiden lähellä Dioksiinit: laskeuma vesistöön ja maahan, kertyminen ravintoketjussa kalaan, lihaan ja maitoon Elohopea: kulkeutuminen huonosti tunnettu; altistuminen pääasiassa kalasta Tuhkassa oleville aineille altistuminen vähäistä?

Pienhiukkasten vaikutukset Aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ja lisäävät kuolleisuutta niihin Sisältävät myös syöpävaarallisia ainesosia Näyttävät lisäävän keuhkosyöpää Pahentavat herkkien ihmisten, kuten astmaatikkojen, hengitystieoireita Noin 1000 ennenaikaista kuolemaa Suomessa, joista 500 suomalaisista lähteistä johtuen Pienhiukkaset leviävät laajalle alueelle, joten myös vaikutukset jakautuvat laajaan väestöön Suunniteltu laitos vähentäisi hieman hiukkaspäästöjä nykytilaan verrattuna

Dioksiinien vaikutukset Laskennallisesti Suomessa 11 syöpätapausta vuodessa (todennäköisesti yliarvio, U.S. EPA) Kehityshäiriöitä, mm. hampaiden kiillevauriota lapsilla WHO:n turvallisen annoksen yläraja 1-4 pg/kg/d Suomessa altistus vajaa 1 pg/kg/d Väestön taustapitoisuus 20 pg/g rasvassa Laitos aiheuttaa 0,01 – 0,10 pg/g nousun pitoisuudessa 1/2000 – 1/200 taustapitoisuudesta

Kaatopaikkapalot Suomessa muutamia satoja kaatopaikkapaloja vuosittain, joissa palaa kymmeniä tuhansia tonneja jätettä Miljoonaa tonnia jätettä kohti syntyy: Kaatopaikoilla noin 1,0 g dioksiineja Jätteenpolttolaitoksessa enintään 0,5 g dioksiineja Hallittu jätteenpoltto siis vähentää dioksiinipäästöjä

Elohopean vaikutukset Rasvakudokseen ja keskushermostoon kertyvä raskasmetalli joka aiheuttaa hermostovaurioita sekä kehityshäiriöitä lapsilla Suomessa keskimääräinen saanti on kaukana vaarallisesta altistuksesta Saastunutta kalaa runsaasti syömällä voi elohopeaa kuitenkin saada runsaastikin Jätevoimalan elohopeapäästöt 15 – 90 kg vuodessa, eli noin 2,5 – 15 % kaikista Suomen elohopeapäästöistä ilmaan

Alustava vertailu: joitakin arvioita vaikutuksista Suomessa - Kirkniemi Arvio Suomi Maksimi Suomi Arvio Länsi-Uusimaa Maksimi Jätteenpolton pienhiukkaset (kuolemaa / vuotta) 1/20 (nykyisin:1/6) 2/5 1/800 (nykyisin:1/250) 1/100 Jätteenpolton dioksiinit (syöpää / vuotta) 1/200 1/8000 Liikenteen pienhiukkaset 1/4000 Puun pienpoltto (kuolemaa / vuotta) (52/vuosi) 1/vuosi Onnettomuudet Loukkaantuneet Kuolleet Liikenne (tapausta / vuotta) 1/6 1/50 1/150 (Suomi: 400/vuosi)

Päätelmiä Kysymys on monimutkainen eikä ole pelkkä kyllä vai ei jätteenpoltto (energia- ja jätehuolto yhtenä vyyhtenä) Jätteenpolton päästöt leviävät laajalle ja aiheuttavat vain vähän paikallista altistumista Suurin osa päästöjen terveyshaitoista liittyy pienhiukkasiin Liikenneonnettomuusriski merkittävän suuri suhteessa päästöjen terveyshaittoihin Jätteen poltto voi vähentää sekä kasvihuonekaasupäästöjä että hiukkaspäästöjä Jätteen polttaminen kaatopaikkaläjityksen sijaan voi vähentää myös dioksiinipäästöjä

Imago: hyvä vai paha jätteenpoltto? Spittelau Wienin keskustassa Kuva: Wikipedia ©

Internet-sivusto Tyjak (Terveys, Ympäristö JA Kaikki) Osoite: http://tyjak.pyrkilo.fi Tavoitteena kerätä ympäristöterveyteen liittyvää tietoa ja ymmärrystä tutkimuksen ja kansalaisten käyttöön Kirkniemen jätteenpolttohankkeen arviointi Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen arviointi Avoin sivusto, jossa jokainen kirjoittaja vastaa omasta tuotoksestaan Kullekin tapaukselle myös oma keskustelusivunsa Ei edusta KTL:n virallista kantaa Ylläpito poistaa epäasiallisuudet Ylläpito avaa uusia aiheita mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan Lisätietoja: Jouni.Tuomisto@ktl.fi, Mikko.Pohjola@ktl.fi