SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 7.11.2005Risto Aurola Jätehuollon järjestäminen ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta Johtaja Risto Aurola Sosiaali-

Esitys aiheesta: "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 7.11.2005Risto Aurola Jätehuollon järjestäminen ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta Johtaja Risto Aurola Sosiaali-"— Esityksen transkriptio:

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 7.11.2005Risto Aurola Jätehuollon järjestäminen ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta Johtaja Risto Aurola Sosiaali- ja terveysministeriö

2 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2 7.11.2005Risto Aurola Terveydensuojelulaki Jätehuolto järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa STTV vastaa valvonnan valtakunnallisesta ohjauksesta

3 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 3 7.11.2005Risto Aurola Jätehuollon periaate Lajittelu jätteen syntypaikalla Loppu jätteestä avaamattomissa pusseissa polttoon vähentää hajuhaittoja Ei työntekijöiden lisääntynyttä altistusta esim. mikrobeille poltosta ei vaarallisia päästöjä vähentää loppukäsittelytarvetta

4 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 4 7.11.2005Risto Aurola Polttolaitoksen tuhka ja sen liukenevuus tuhkakerroksesta pinta- ja pohjaveteen TCDD-ekvivalentti (TEQ) dibentsodioksiini dibentsofuraani polyklooratut difenyylit (PCB) TEQ 1 – 100 ng/g lentotuhkaa vaikuttavia tekijöitä jätteen suolapitoisuus NaCl jätteen kuparipitoisuus Jätteenpoltto Myrkylliset aineet

5 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 5 7.11.2005Risto Aurola Jätteenpolttoaine, olki, liete, puuteollisuusjäte, autorengas-, yhdyskunta- ja sairaalajäte samankaltaisia tuhkan TEQ pitoisuuksia ja TEQ päästöjä DIOKSIINIA SYNTYY KAIKESSA POLTOSSA Dioksiinit huonosti vesiliukoisia yhdisteitä. Tuhkasta liukoisuus noin 1%. Ilmeisesti jätteestä liukeneva TEQ suurempi kuin poltonjälkeisestä tuhkasta liukeneva.

6 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 6 7.11.2005Risto Aurola Poltosta Ruotsissa Hg ja Cd päästöt vähentyneet 99% vuodesta 1985 vuoteen 1999. Pb vähentynyt 25 000 kg/vuosi 35 kg/vuosi Zn vähentynyt 54 000 kg/vuosi 90 kg/vuosi Dioksiinipäästöt tällä hetkellä noin 3 g/vuosi, 1985 90 g/vuosi Uusi teknologia vähentää dioksiinit 1 g/vuosi Tänä aikana poltetun jätteen määrä on lisääntynyt 35%, energiantuotanto kaksinkertaistunut Ruotsissa energiantuotanto3,7 – 22,5 g liikenne0,8 – 2,9 g teollisuus10 – 31 g kaatopaikat2,8 – 30 g

7 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 7 7.11.2005Risto Aurola Kompostointi psykosomaattisia ylä- ja alahengitysteiden ärsytys sosiaalisen elämän vaikeutuminen (paha haju) masennus -TERVEYSHAITTA KOMPOSTIN LEVITTÄMINEN TAKAISIN YMPÄRISTÖÖN Tuotteen tasalaatuisuus tärkeätä salmonella alkueläimiä (kystia) kalikivirus Escherichia Coli mykobakteerit

8 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 8 7.11.2005Risto Aurola Muut jätteet Terveydenhuollon jätteet Yleensä poltto Elintarvikejätteet Poltto tai kaatopaikkakäsittely

9 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 9 7.11.2005Risto Aurola Muovien käsittely 1 kg muovia  1-2 kg öljyä Lajittelu kannattavaa erilaiset muovit eivät saa sekaantua muovit eivät saa likaantua Kustannustehokas kierrätys n. 15-20% muovien määrästä Loput polttoon Muovijätteen vienti kaatopaikalle ”työntäisi öljyä takaisin maahan”