Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutus suomalaisten terveyteen

Esitys aiheesta: "Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutus suomalaisten terveyteen"— Esityksen transkriptio:

1 Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutus suomalaisten terveyteen
Jouni T. Tuomisto, akatemiatutkija Kansanterveyslaitos Kuopio

2 Esityksestä En käsittele lainkaan ilmastonmuutoksen arvioituja terveysvaikutuksia (tästä Juha Pekkanen katsaus kalvosarjana) Koko esitys löytyy netistä: Kiitokset aineistosta ja ideoista: Juha Pekkanen Matti Jantunen Jouko Tuomisto Mikko Pohjola Raimo Salonen

3 Teesit Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon.
Suomen ilmastopolitiikka on lähtökohtaisesti terveydelle haitallista. Ilmastopolitiikka on pitkälti kaupunkipolitiikkaa. Suurimmat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat välillisiä. Poliitikot tuskin selviävät ilmastonmuutoksen haasteista.

4 Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon!
… sen enempää kuin minkään muunkaan 5 miljoonan ihmisen joukon ilmastopolitiikka. Kaikki yhdessä ne kuitenkin vaikuttavat… … mutta tuskallisen hitaasti ja viipeellä. Ilmasto muuttuu globaalisti Suomen ilmastopoliittisilla – t.s. kasvihuonekaasupäästöjen (KhK) vähentämiskeinojen - valinnoilla ei ole erityistä vaikutusta Suomen ilmastoon. Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki,

5 Tyypillinen harha "Suomen (Irlannin, Pietarin, ______) on turha yrittää, koska >99% päästöistä jää vaikka lopettaisimme omamme kokonaan" Logiikka on sama kuin hölmöläisen halkokuormassa: jos hevonen jaksaa tämän, jaksaa se vielä yhden halon lisää… Koska kenenkään päästöä ei voida suoraan kytkeä ilmeneviin haittoihin, on löydettävä mittari ilmakehän "altistumiselle". Sen perusteella määritellään toimintavastuut.

6 Globaali säteilypakote
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Alustavasti laskin Energia ja valta –seminaaria varten, että säteilypakote olisi luokkaa 100 kW per henkilö maailmassa. Tämä tuntuu suurelta, mutta toisaalta yhden CO2-kilon säteilypakote lienee satoja kertoja suurempi kuin sen tuottaneen hiilen tuoma energia kuluttajalle. Päätelmä: hiilipohjainen energiankulutus on erittäin epätehokasta. IPCC 2007

7 Päätelmä 1 Koska ratkaisevaa ilmastonmuutoksessa on globaali säteilypakote, muuttuu torjuntapolitiikan perusta hyvin yksinkertaiseksi: säteilypakote on ilmastovaikutusten välttämätön ja riittävä mittari. Päästöjen sijainnilla tai tyypillä ei ole merkitystä.

8 Suomen primääristen pienhiukkaspäästöjen aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vuodessa. Vaikutus on laskettu Suomeen ja muuhun Eurooppaan erikseen. Tainio et al. Integrated risk analysis model to estimate health effects due to primary fine particle (PM2.5) emissions from different sectors.

9 Pienhiukkaset ja ilmastonmuutos
Pienhiukkaset tärkeimpiä ympäristön terveysuhkia Suomessa (yli 1300 ennenaikaista kuolemaa vuodessa). Puun pienpoltto Pienpoltto korvaa fossiilisia polttoaineita. Pienhiukkaset hillitsevät ilmastonmuutosta. Tuottaa 23 % Suomen pienhiukkaspäästöistä. Piltti-raportti Liikenteen diesel-henkilöautot vastaan bensiiniautot Nykydiesel tuottaa yli 10 kertaa enemmän hiukkasia/km kuin bensiiniauto (tilanne v. 2000) Piltti-raportti Nykydiesel tuottaa % vähemmän CO2 kuin bensiiniauto. Päästöt tapahtuvat siellä missä ihmisetkin ovat  suuri altistus ja terveyshaitta.

10 Suomen ilmastopolitiikka vaikuttaa
ulko ja sisäilman saasteisiin, vesistöjen, elintarvikkeiden ja luonnon puhtauteen, väestön elämisen laatuun, hyvinvointiin ja terveyteen …täällä Suomessa ja ilman viivettä Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta samanarvoisilla vaihtoehdoilla voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki,

11 Politiikan seurannaisvaikutukset
Ilmastopolitiikka muuttaa nykyisiä käytäntöjä Muutokset aiheuttavat seurannaisvaikutuksia Monet seurannaisvaikutukset kohdistuvat terveyteen Energian hinta nousee  köyhät kärsivät eniten Taloja tiivistetään  kosteusvauriot Pienpolttoa lisätään  pienhiukkashaitat Biopolttonesteitä ravintokasveista  ruoan hinta nousee

12 Päätelmä 2 Jos torjuntapolitiikan ainoa tavoite on ilmasto, politiikka todennäköisesti päätyy terveydelle haitalliseen suuntaan (jota sitten jälkikäteen koetetaan korjailla).  Tehokkaampaa onkin rakentaa jo lähtökohdiltaan moniarvoista politiikkaa, jossa huomioidaan sekä ilmasto että terveys.

13 Ilmasto- ja hyvinvointivaikutusten nelikenttä
Alustava arviointi erilaisten energia-, liikenne-, asunto-, sosiaali- ja kaavoituspolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksista → paikallisiin kasvihuonekaasu-päästöihin ja ↑ väestön tervey-teen ja hyvinvointiin. + Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin - - Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Yksityisautoliikenne Metsä hake-energia Tiivis yhdys- kuntarakenne Raideliikenne Huonelämpötilan alentaminen < 20 ºC Urheiluhallit, ostos-, viihde- ja kulttuurikeskukset, (vapaa-ajan asunnot) Lämmöneristys WIN WIN LOSE LOSE Hyötyliikunta Hiilienergia Puun pienpoltto Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki, Etsitään WIN-WIN vaihtoehtoja, jotka sekä vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä että edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Mutta huom! Vaihtoehdot eivät ole toisistaan riippumattomia vaan monin tavoin ja moneen suuntaan vuorovaikutteisia.

14 Politiikkoja nelikentässä
- Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Lämmöneristys Moderni IV-tekniikka Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) Alhaisempi ilmanvaihto Pienemmät asunnot Huonelämpötila < 20 ºC Suuremmat asunnot Pikkulapsille päiväkodit WIN WIN Politiikkoja nelikentässä Henkilöautoliikenne Raideliikenne Hyötyliikunta Kevyen liikenteen tieverkko Bussi Kuorma-autoliikenne Pakettiautoliikenne liikenne Liik unta Halli / urheilukeskusliikunta Erilaiset politiikat ja vaihtoehdot voidaan sijoitella tähän nelikenttään Perheiden tukeminen Haja-asutus kuntarakenne Tiivis yhdys- Väljä yhdyskuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Lämpöpumput Puun pienpoltto Ydinenergia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Öljyenergia Turve-energia Hiilienergia Maakaasuenergia Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki, LOSE LOSE

15 Tärkeitä kytkentöjä politiikkojen välillä
- Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Lämmöneristys Moderni IV-tekniikka Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) Alhaisempi ilmanvaihto Pienemmät asunnot Huonelämpötila < 20 ºC Suuremmat asunnot Pikkulapsille päiväkodit WIN WIN Tärkeitä kytkentöjä politiikkojen välillä Henkilöautoliikenne Raideliikenne Hyötyliikunta Kevyen liikenteen tieverkko Bussi Kuorma-autoliikenne Pakettiautoliikenne liikenne Liik unta Halli / urheilukeskusliikunta Vaihtoehdot eivät suinkaan ole toisistaan riippumattomia, vaan eri tavoin, yksi- tai kaksisuuntaisesti toisiinsa kytkettyjä Perheiden tukeminen Haja-asutus kuntarakenne Tiivis yhdys- Väljä yhdyskuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Lämpöpumput Puun pienpoltto Ydinenergia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Öljyenergia Turve-energia Hiilienergia Maakaasuenergia Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki, LOSE LOSE

16 Tiiviin yhdyskuntarakenteen kytkentöjä
- Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Lämmöneristys Moderni IV-tekniikka Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) Alhaisempi ilmanvaihto Pienemmät asunnot Huonelämpötila < 20 ºC Suuremmat asunnot Pikkulapsille päiväkodit WIN WIN Tiiviin yhdyskuntarakenteen kytkentöjä Henkilöautoliikenne Raideliikenne Hyötyliikunta Kevyen liikenteen tieverkko Bussi Kuorma-autoliikenne Pakettiautoliikenne liikenne Liik unta Halli / urheilukeskusliikunta Tiivis yhdyskuntarakenne kytkeytyy toisiin vaihtoehtoihin esimerkiksi näin Perheiden tukeminen Haja-asutus kuntarakenne Tiivis yhdys- Väljä yhdyskuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Lämpöpumput Puun pienpoltto Ydinenergia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Öljyenergia Turve-energia Hiilienergia Maakaasuenergia Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki, LOSE LOSE

17 Väljän yhdyskuntarakenteen kytkentöjä
- Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) WIN WIN Väljän yhdyskuntarakenteen kytkentöjä Henkilöautoliikenne Raideliikenne Hyötyliikunta Kevyen liikenteen tieverkko Bussi Kuorma-autoliikenne Pakettiautoliikenne liikenne Liik unta Halli / urheilukeskusliikunta Suuremmat asunnot Perheiden tukeminen Moderni IV-tekniikka Lämmöneristys Haja-asutus kuntarakenne Tiivis yhdys- Väljä yhdyskuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Metsähake-energia Lämpöpumput Puun pienpoltto Ydinenergia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Öljyenergia Turve-energia Hiilienergia Maakaasuenergia Pikkulapsille päiväkodit Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki, LOSE LOSE Huonelämpötila < 20 ºC Väljä yhdyskuntarakenne taas johtaa toisenlaiseen kytkentäverkkoon Vähempi ilmanvaihto Pienemmät asunnot

18 Muista riippumattomia politiikkoja
- Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin + Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan asunnot) WIN WIN Muista riippumattomia politiikkoja Henkilöautoliikenne Raideliikenne Hyötyliikunta Kevyen liikenteen tieverkko Bussi Kuorma-autoliikenne Pakettiautoliikenne liikenne Halli / urheilukeskusliikunta Liik unta Suuremmat asunnot Perheiden tukeminen Vaihtoehdoista muutamat ovat toteutettavissa jokseenkin itsenäisesti, muista riippumatta Moderni IV-tekniikka Lämmöneristys Haja-asutus kuntarakenne Tiivis yhdys- Väljä yhdyskuntarakenne Eriytetty yhdyskuntarakenne Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Pikkulapsille päiväkodit Lämpöpumput Ydinenergia Vaikutus kasvihuone kaasupäästöihin Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki, Metsähake-energia Maakaasuenergia LOSE LOSE Öljyenergia Huonelämpötila < 20 ºC Vähempi ilmanvaihto Turve-energia Puun pienpoltto Hiilienergia Pienemmät asunnot

19 Päätelmä 3 Tehokkaan ilmastonmuutospolitiikan luominen edellyttää perusteellista vaikutusanalyysiä monista yhteiskunnan ilmiöistä. Tämä on jo tutkimuksellisesti haastava tehtävä, puhumattakaan sen poliittisesta läpiviennistä.

20 Kaupungit keskiössä Monet ilmastonmuutospolitiikan kannalta keskeiset tekijät ovat kaupunki- tai kaupunkiseututason kysymyksiä Rakennusten energiantarve (kaukolämpö ja –kylmä) Liikennejärjestelyt (autoistuminen, joukkoliikenne) Kaupunkirakenne (kaavoitus, kaupungin tiiviys) Sosiaaliset tekijät (viihtyisien alueiden sijainti) Terveys (hyötyliikunnan mahdollisuus)

21 Kaupunkirakenne tarkasteluun
Kaupungin ilmastopolitiikka Kaupunkirakenne tarkasteluun Kasvihuonekaasupolitiikka on annettu reunaehto. Kaupunkirakenteen puitteissa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Kunkin osa-alueen erillinen optimointi johtaa ristiriitaisiin toimenpiteisiin. Kokonaisuuden optimointi edellyttää monitieteistä tutkimusta ja sektorirajat ylittävää kehittämistä. Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki,

22 Päätelmä 4 Kaupunkirakenne on hyödyllinen tarkastelunäkökulma ilmastonmuutoskysymyksiin. Ilmastonmuutos pelkistyy reunaehdoksi, ja päähuomio kiinnittyy paikallistason politiikkaan. Kaupunkirakenteen tarkastelu todennäköisesti tuo käytännöllisiä ja ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä vaihtoehtoja keskusteluun. Se myös helpottaa kansalaisten osallistumista ja osallistamista, koska puhutaan omaa elämää koskettavista kysymyksistä.

23 Torjunta ja sopeutuminen ovat yhteispeliä
Ilmastonmuutos mullistaa meidän sukupolvemme elämän. Torjuntatoimet vähentävät energian käyttöä ja siten muuttavat monia nykyään arkipäiväisiä käytäntöjä. Ilmastonmuutos myllertää eri puolilla maailmaa, ja vaikutukset välittyvät maailmankaupan kautta kaikkialle. Tarvitaan tutkijoita selvittämään mitä voi tehdä, poliitikkoja toteuttamaan, ja ihmiset sanomaan mitä halutaan. Loppujen lopuksi ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija.

24 Päätelmä 5 Laaja osallistuminen on otettava keskeiseksi toimintamuodoksi ilmastopolitiikan kehittämisessä.

25 Meneillään olevia arviointeja - Heande

26 Opasnetin tavoitteet Kerätä ja jäsentää päätöksenteon kannalta tärkeää tietoa ympäristöstä ja terveydestä (ja mistä tahansa muustakin). Toteuttaa arviointeja, jotka vastaavat ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin. Toimia keskustelualueena ja arvostusten ilmaisukanavana. Toimia tutkijoiden työkaluna tieteentekoon. en.opasnet.org (englanniksi) ja tyjak.pyrkilo.fi (suomeksi). Katso

27

28 Teesit Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon…enempää kuin muidenkaan. Mutta meidän on tehtävä osamme ja oltava lisäksi esimerkkinä. Suomen ilmastopolitiikka on lähtökohtaisesti terveydelle haitallista… ellei terveys- ja muita vaikutuksia nimenomaisesti mietitä politiikkoja kehitettäessä. Ilmastopolitiikka on pitkälti kaupunkipolitiikkaa… koska kaupunkitasolla luodaan tai tuhotaan edellytykset tehokkaalle ilmastopolitiikalle. Suurimmat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat välillisiä… ainakin rikkaassa Suomessa. Ne ilmenevät kohonneina kustannuksina. Poliitikot tuskin selviävät ilmastonmuutoksen haasteista… ilman tutkijoiden ja kansalaisten aktiivista osallistumista.

29 Ilmastonmuutokset tabut
Talouskasvu on reunaehto, jonka puitteissa toimitaan. Väestönkasvu on muiden ongelma. Energiankulutus on jokaisen ihmisen perusoikeus. Minä teen oman suoritukseni ja katsotaan mihin se riittää. Näinkö on sotia ennen voitettu? Tuskin. Sen sijaan Kaikkea – myös tabuja – on tarkasteltava kriittisesti. Konkreettista, toimintaa ohjaavaa tietoa pitää saada päätöksentekijöille = kaikille. Päätöksentekoa pitää tehostaa ja tuloksia pitää vaatia. Talouden taantuma muuttaa yhteiskunnan suuntaa – nyt on etsikkoaika löytää uusi suunta.

30

31 On pidettävä selvänä puhutaanko
ilmastonmuutoksen vaikutuksista torjuntatoimien vaikutuksista sopeutumistoimien vaikutuksista

32 Ilmastopolitiikka vaikuttaa
Liikenteeseen, liikenteen päästöihin ja hyöty- ja harrastusliikuntaan Lämmön ja sähköntuotannon kustannuksiin ja päästöihin Kaupungin ilman laatuun, … Rakennusten varusteluun, väljyyteen, asumisen kustannuksiin, sisäilman biologiseen, kemialliseen ja fysikaalisen laatuun Sosiaaliseen ja esteettiseen ympäristöön Edellämainittujen tekijöiden kautta terveyteen ja toimintakykyyn Vaikutukset voivat olla valitusta politiikasta riippuen hyödyllisiä tai haitallisia Alunperin: Matti Jantunen: Ilmastopolitiikka ja ympäristöterveys. Ilmastopolitiikan valintojen ja niiden toteuttamisen vaikutukset (ympäristö)terveyteen. Suomi, ruoka ja toimintaympäristön muutokset Hotelli Marski, Helsinki,

33 Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset – katsaus
Juha Pekkanen, prof Kansanterveyslaitos Kuopion yliopisto Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

34 Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys ilmasto.org 2

35 Kasvihuonekaasujen vaikutukset (%) ja viipymät ilmakehässä
Yhdiste pitoisuus vaikutus viipymäaika ilmakehässä ilmastonmuu- ilmakehässä (ppm) tokseen (%) CO v CFC 0, v CH4 1, v N2O 0, v tropsf. O3 0, pv muut Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

36 Hiilidioksidin pitoisuus viimeisen 10.000 v aikana
(jäätikkö mittaukset ja punaisella ilmamittaukset) Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys IPCC 2007

37 Suomen energiantuotanto (1000 toe)
Maakaasu Öljy Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Hiili

38 Hiilidioksidipäästöt Suomessa
teollisuuden prosessit 4 % jätehuolto 4 % maatalous 9 % liikenne 17 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne energiantuotanto 66 % teollisuuteen kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys ilmasto.org 13 Lähde: Tilastokeskus 2003

39 IPCC 2007 Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys. 2007.
IPCC 2007

40 Figure SPM.4. Comparison of observed continental- and global-scale changes in surface temperature with results simulated by climate models using natural and anthropogenic forcings. Decadal averages of observations are shown for the period 1906 to 2005 (black line) plotted against the centre of the decade and relative to the corresponding average for 1901–1950. Lines are dashed where spatial coverage is less than 50%. Blue shaded bands show the 5–95% range for 19 simulations from five climate models using only the natural forcings due to solar activity and volcanoes. Red shaded bands show the 5–95% range for 58 simulations from 14 climate models using both natural and anthropogenic forcings. {FAQ 9.2, Figure 1} Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys IPCC 2007

41 Kasvihuonekaasujen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä
Väestön kasvu Talouden kehitys Energian kulutus ja tuotantotavat Päästöjen rajoitustekniikat Maankäytön muutokset Maanviljelyn päästöjen muodostuminen Moninaiset takaisinkytkennät Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

42 Välipäätelmä Onko lämpenemistä tapahtunut?
Fysikaaliset perustelut vakuuttavat Hyvä näyttö myös ’tilastollisesti’ (lämpötilan nousu, muutokset biosysteemeissä) Ihmisen toiminnalla merkittävä osuus lämpenemisessä Muutoksen nopeus isoin ongelma Tulevan ennustaminen silti epävarmaa Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

43 IPCC 2007: Muutokset eri skenaarioissa
Meriveden nousu 2090-l. m m m A2 BAU, väestö kasvaa A1B ehkä best quess, BUA, väestön kasvu taittuu, teknologioita B1 tehdään parhaamme Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

44 Lämpötilan muutos 2020-l. verrattuna aikaan 1980-1999. A1B skenaario
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys IPCC 2007

45 Lämpötilan muutos 2090-l. verrattuna aikaan 1980-1999 . A1B skenaario
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys IPCC 2007

46 Muutos talven sateisuudessa 2090-l. verrattuna 1980-1999. A1B skenaario
Yli 20% Myös kesällä lisääntyy, mutta vähemmän. Täplät=iso varmuus Figure SPM.7. Relative changes in precipitation (in percent) for the period 2090–2099, relative to 1980–1999. Values are multi-model averages based on the SRES A1B scenario for December to February (left) and June to August (right). White areas are where less than 66% of the models agree in the sign of the change and stippled areas are where more than 90% of the models agree in the sign of the change. {Figure 10.9} Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys IPCC 2007

47 Sääilmiöiden muutoksen todennäköisyys (IPCC 2007)
Viim 50 v Seur 100 v Kylmien päivien väheneminen >90% >99% Kuumien päivien lisääntyminen Helleaaltojen lisääntyminen >66% Kaatosateiden lisääntyminen Kuivuusalueiden lisääntyminen Pyörremyrskyjen lisääntyminen Hyvin korkea merivesi – lisäänt. Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

48 Muut keskeiset terveysvaikutukset
Jäätiköiden sulaminen (tulvat, vesihuolto) Viljasatojen heikentyminen (erit. Afrikka) Meren happamoituminen (kalansaaliit) Pakolaisuus, aliravitsemus (!!) Biodiversiteetti Tartuntataudit Viljasadot ensin (2-3 asteen nousu) paranevat lauhealla vyöhykkeellä, sitten vähenevät 2 asteen nousu voi johtaa 15-40% lajien tuhoon Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

49 Elintarviketuotanto Kuivuuden aiheuttama sadon väheneminen
Kasvuolosuhteiden siirtyminen eri paikkaan Suurin ongelma alueellisesti (esim. Sahelin alue, pääosin kärsivät kehitysmaat) Seuraus pakolaisuus, siirtolaisuus, epäsuorat terveysvaikutukset, sodat ja rauhattomuus Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

50 Muutokset viljantuotannossa - 3°C nousu (3 eri ilmastomallin mukaan)
Note: Percent changes in production are relative to what they would be in a future with no climate change. Overall changes are relatively robust to different model outputs, but regional patterns differ depending on the model’s rainfall patterns – more details in Fischer et al. (2005). The work assumed mostly farm-level adaptation in developing countries but some economy-wide adaptation in developed countries. The work also assumed a strong carbon fertilisation effect - 15 – 25% increase in yield for a doubling of carbon dioxide levels for responsive crops (wheat, rice, soybean) and a 5 – 10% increase for non-responsive crops (maize). These are about twice as high as the latest field-based studies suggest – see Box 3.4 for more detail. Lisäksi muutoksien tärkeiden lajien (pölyttäjät etc) levinneisyys, tulvat, metsä- ja peltopalot, tuhohyönteiset, alailmakehän otsosipitoisuuden kasvu (foss. Poltto) Meriveden happamuus – kalakantojen kärsiminen Until recently, research suggested that the positive benefits of increasing carbon dioxide concentrations might compensate for the negative effects of rising mean temperatures (namely shorter growing season and reduced yields). Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Koko maapallo Kehitty-neet maat Kehitys-maat Stern 2006

51 Satoisuuden muutokset v. 2080 (EC/JRC 2007)
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

52 Lisäväestö (miljoonia), joka alttiina rannikon myrskytulville
Notes: Figure shows increase in number of people flooded by storm surge on average each year in the 2080s for different levels of global temperature rise (relative to pre-industrial levels). Results assume that flood defences are upgraded in phase with GDP per capita, but ignoring sea level rise itself. Lines represent different socio-economic futures for the 2080s based on a range of population and growth paths taken from the IPCC: green – A1/B1 low population (7 billion), red – B2 medium population (10 billion), blue – A2 high population (15 billion) (details of population and GDP per capita for each scenario set out in Box 3.2). A richer more populous country will be able to spend more on flood defences, but will have a greater number of people at risk. The impacts are shown for the “transient sea level rise” associated with reaching a particular level of warming, but do not include the consequences of the additional sea level rise that the world would be committed to for a given level of warming (0 – 15 cm for 1°C, 10 – 30 cm for 2°C, 20 – 50 cm for 3°C, 35 – 80 cm for 4°C; more details in Chapter 1). The ranges cover the uncertainties in climate modelling and how much sea level rises for a given change in temperature (based on IPCC Third Assessment Report data from 2001, which may be revised in the Fourth Assessment due in 2007). Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Maapallon lämpötilan nousu (oC) Stern 2006

53 Tartuntatautien lisääntyminen
Pääasiassa vektoritautien lisääntyminen, kun olosuhteet muuttuvat edullisemmiksi vektorille (esim. malariahyttysen levinneisyys) Jossain määrin lämpenemisen aiheuttama suora vaikutus (esim. koleravibrion säilyminen rehevöityneissä lämpimissä vesissä) Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

54 Odottamattomat isot muutokset (IPCC 2007)
Golf-virta -heikkenee (todennäköisyys >90%) -lämpötila silti nousee Euroopassa -Golf-virran kulku ei todennäköisesti (<10%) koe rajua muutosta Napajäätiköiden romahdus -ei pystytä arvioimaan todennäköisyyttä Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

55 WHO: arvio nykyisistä terveysvaikutuksista
Nykyään vuosittain kuolemaa pääosin ripuli, malaria, aliravitsemus Yhden asteen lämpötilan nousu esiteollisista ajoista nostaisi määrän kuolemaan Suurempi nousu lisää määrää hyvin nopeasti +3 oC nousu aiheuttanee 1-3 miljoonaa lisäkuolemaa aliravitsemukseen Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

56 WHO: arvio lisäkuolemista (miljoonaa ihmistä kohti) v. 2000
Pääosin ripuli, malaria, aliravitsemus. The World Health Organisation (WHO) estimates that climate change since the 1970s is already responsible for over 150,000 deaths each year through increasing incidence of diarrhoea, malaria and malnutrition, predominantly in Africa and other developing regions (Figure 3.8).50 Just a 1°C increase in global temperature above pre-industrial could double annual deaths from climate change to at least 300,000 according to the WHO.51 These figures do not account for any reductions in cold-related deaths, which could be substantial.52 At higher temperatures, death rates will increase sharply, for example millions more people dying from malnutrition each year.53 Climate change will also affect health via other diseases not included in the WHO modelling.54 The distribution and abundance of disease vectors are closely linked to temperature and rainfall patterns, and will therefore be very sensitive to changes in regional climate in a warmer world. Changes to mosquito distributions and abundance will have profound impacts on malaria prevalence in affected areas. 50 Based on detailed analysis by McMichael et al. (2004), using existing quantitative studies of climate-health relationships and the UK Hadley Centre GCM (business as usual emissions) to estimate relative changes in a range of climate-sensitive outcomes, including diarrhoea, malaria, dengue fever and malnutrition. Changes in heat- and cold-related deaths were not included in the aggregate estimates of mortality. Climate change contributes 2% to today’s climate disease burden (6.8 million deaths annually) and 0.3% to today’s total global disease burden. 51 Projections from Patz et al. (2005) 52 See, for example, Tol (2002) and Bosello et al. (2006) 53 As described earlier, today 800 million people are at risk of hunger and around 4 million of those die from malnutrition each year. Once temperatures increase by 3°C, million additional people could be at risk (with little carbon fertilisation effect), suggesting 1 – 3 million more dying each year from malnutrition, assuming that the ratio of risk of hunger to mortality from malnutrition remains the same. This ratio will of course change with income status – see Chapter 4 for more detail. 54 The impacts on human development mediated through changes in income are explored in Chapter 4. Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Stern 2006

57 Välittömiä terveysvaikutuksia Suomessa
-pienhiukkasten terveysvaikutukset -kylmä/kuuma ilma ja kuolleisuus -malaria takaisin Suomeen -tuskin -punkkitaudit? Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

58 Fossiiliset polttoaineet ja terveys
Pienhiukkaspäästöt -N kuolemaa/v. Suomessa -hillitsevä vaikutus kasvihuoneilmiöön Hiilidioksidipäästöt -kasvihuoneilmiö Biopolttoaineet -poltettava puhtaasti Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

59 Kuolleisuus Pariisi kesä 2003 ja1999-2002
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

60 Kokonaiskuolleisuus Lämpötila (oC)
Alle -16, on 1% päivistä ja yli 20 astetta 2% Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Lämpötila (oC)

61 Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Lämpötila (oC)

62 Hengityselinsairauskuolleisuus
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Lämpötila (oC)

63 Kuolemien lukumäärät eri lämpötilaluokissa (Helsinki)
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

64 Malaria Suomessa Endeeminen 1700-1800-l., n. 100 kuolemaa/v.
Talvehtiminen karjasuojissa Hävisi 1930-l. koko Euroopasta Sotavuosina 2000 tapauksen epidemia, tartunta hyttysiin etelästä tulleilta sotilailta Nykyiset olosuhteet eivät suosi malariaa, mutta riski hyttysten välittämien infektiotautien lisääntymiseen on olemassa Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

65 Punkkien välittämät taudit
Lymen borrelioosi n. 20%:lla punkeista Puutiaisaivokuume <1%:lla punkeista Tularemia eli jänisrutto <0.1%:lla punkeista Ehrlichioosi n. 4% punkeista Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

66 Lymen borrelioosi ‘Löydetty’ 1970-l. n. 20%:lla punkeista
Yleensä lievä taudinkuva: ‘flunssa’, iho Borrelian levitessä: nivelet, aivokalvot, sydän Bakteeri: antibioottihoito Ei rokotetta : 439 tapausta/v : 872 tapausta/v Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

67 Puutiaisaivokuume (ent. Kumlingen tauti)
<1%:lla punkeista + hyttyset lähinnä Lounais-Suomi ‘Flunssa’, 3vko kuluttua aivokuume Virus: ei hoitoa, rokote on n. 20 tapausta/v. Suomessa 1/3 jää myöhäisoireita, 1-2%:lle halvaus BE-rokote TBE:ta vastaan on apteekeista saatavilla reseptillä saksalainen rokote, josta on olemassa sekä aikuisten että lasten lääkemuoto. Aikuisten rokotetta voidaan käyttää 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä lasten rokotetta alle 12-vuotiaille. Inaktivoitua virusta sisältävä rokote annetaan 3 kertaa 12 kk sisällä ja tehosteannos 3-5 vuoden välein. Alle 4-vuotiaita lapsia ei ole tarvetta rokottaa. (toistaiseksi ei apteekissa ole vielä saatavissa lasten rokotevahvuutta) Rokotus on tehokas ja hyvin turvallinen. Sitä suositellaan ainakin Keski-Eurooppaan matkustaville alppivaeltajille ja suunnistajille sekä Baltiaan matkustaville ihmisille, jotka aikovat liikkua runsaasti luonnossa. Kotimaan saaristossa asuvien tai työskentelevien tai siellä kesäänsä viettävien suhteen kannattaa käyttää tapauskohtaista harkintaa. Jos punkinpuremia tapaa tulla useita joka kesä, ja ainakin jos sen lisäksi oleskelee saarella, jossa tautitapauksia on todettu, kannattaa rokote ottaa. Vuoden 2000 Ahvenanmaalla todettujen tautitapausten määrän kasvun johdosta on pohdittu, pitäisikö koko Ahvenanmaan väestö rokottaa TBE-virusta vastaan. Joukkorokotuksia on käytetty hyvällä menestyksellä Itävallassa ja eteläisissä osissa Saksaa. Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

68 Puutiaisaivokuumeen esiintyminen punainen=korkea riski oranssi = matala riski
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

69 Päätelmät Suurimmat vaikutukset epäsuoria, kehitysmaissa
Suurin ongelma muutoksen nopeus Suomessa kokonaisvaikutukset lyhyellä tähtäimellä pienet (paitsi pienhiukkaset), kasvavat myöhemmin Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta päästävä eroon Paljon hankalia valintoja, kuten Biopolttoaineet (pienpoltto vs keskitetty poltto) Ydinvoima Liikenne Oikeudenmukaisuus Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

70 Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys. 2007.

71 Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys. 2007.

72 Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys. 2007.
McMichael 2003

73 Vektoritautien lisääntyminen
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

74 Lämpötilan muutos 2090-l. verrattuna aikaan 1980-1999 . B1 skenaario
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

75 Lämpötilan muutos 2020-l. verrattuna aikaan 1980-1999. B1 skenaario
Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys

76 Ilmastonmuutoksen ennustaminen
Lämpötilan riippuvuus kasvihuonekaasuista monimutkainen Systeemi jää-lumi Pilvet Meri-ilmakehä prosessit ilmakehä ilmakehä ilmakehä lämpenee lämpenee lämpenee    lumi ja jää haihtuminen meren lämpö- vähenee lisääntyy tila nousee albedo pilvipeite meri luovut- pienenee lisääntyy taa enemmän CO2 voimakas ilmakehän ilmakehän lämp. albedo CO2 kasvaa lisääntyy   jäähtyminen lämpeneminen Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys takaisin- positiivinen negatiivinen positiivinen kytkentä (vahvistus) (heikennys) (vahvistus)

77 Hiilidioksidipäästöt Suomessa
teollisuuden prosessit 4 % jätehuolto 4 % maatalous 9 % liikenne 17 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne energiantuotanto 66 % teollisuuteen kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille Alunperin Juha Pekkanen: Ilmastonmuutos ja terveys Maapallon tasolla maankäyttö (metsien hävittäminen) aiheuttaa 18% päästöistä ilmasto.org 13 Lähde: Tilastokeskus 2003