Työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja palveluyhteistyö Ohjaus 2004 Jyväskylä 12.11.2004 Markku Riihinen erikoispsykologi Päijät-Hämeen työvoimatoimisto

Puheenvuoron painopisteet Ammatillisen kuntoutuksen palvelut osana uutta palvelumallia ( tuotekartat + esite) Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyöverkosto Työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen uusia palvelutuotteita – yhteistyö työeläkevakuutuksen kanssa (maksulliset palvelut)

Ammatillisen kuntoutuksen palvelut

Ammatillisen kuntoutuksen yleisimpiä maksullisia palveluja työvoimatoimistoissa Resurssiselvitys ( mm. testaus) Valmentavat työhön kuntoutuspalvelut (mm. työkokeilu)

Osa työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen palveluista tällä hetkellä ovat maksullisia työhallinnon ulkopuolisille tilaajille: työterveyshuollon yksiköille, Kansaneläkelaitokselle, työeläkelaitoksille, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksille, Vakuutuskuntoutus VKK:lle, kuntoutuslaitoksille yms. (Työministeriön asetus maksullisista suoritteista (1109/2003)

Kuntoutuksen työnjako Jos työkyvyttömyyden tai sen uhan aiheuttajana on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko, kuntoutusta tukee tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö. Kun työkyvyttömyys tai sen uhka johtuu muusta vahingosta, kuntoutukseen voi saada tukea työeläkeyhtiöltä, jos vahingoittunut on työelämässä. Jos vahingoittunut ei ole työelämässä, kuntoutukseen voi saada tukea Kelalta. Työhallinto huolehtii työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden kuntoutuksesta.

Maksullisten kuntoutuspalvelujen tuottaminen on tällä hetkellä työvoimatoimissa ammatinvalinta- ja urasuunnitelupalvelun ja ammatillisen kuntoutuksen vastuulla Turun työvoimatoimistossa palveluita tuottaa Professi –yksikkö, jossa toimii 3 psykologia ja 2 kuntoutussuunnittelijaa Päijät-Hämeen työvoimatoimistossa toimii 1 psykologi ja 1 kuntoutusneuvoja

Työeläkelainsäädäntö muuttui 1.1.2004 lähtien Työkyvyttömyyden uhan alaisille työelämään kiinnittyneille henkilöille tuli oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. (”työelämäkiinnittyminen”)

Työelämässä olevien kuntoutustarve Työelämässä olevien kuntoutustarve selvitetään siis ensisijaisesti työterveyshuollon ja työeläkelaitoksen toimesta ja kuntoutujat ohjataan tarvittaessa suoraan työeläkekuntoutukseen. Lisäksi Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus selvittää asiakkaiden kuntoutustarve. Selvitys on tehtävä tarvittaessa viimeistään kuitenkin silloin kun sairausvakuutuksen päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60.

TYÖSSÄ OLEVIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillisesta kuntoutuksessa toiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujan pysymistä työelämässä tai tukea hänen paluutaan takaisin työelämään esimerkiksi käytännön työhönvalmennuksen tai koulutuksen avulla. Toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä kuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutusta, jolla tuetaan kuntoutujan omatoimisuutta ja lievennetään vammasta aiheutuvaa haittaa

KUNTOUTUSPROSESSI

Vajaakuntoiset työnhakijat diagnoosiryhmittäin v. 2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Vajaakuntoiset työnhakijat ja aktiivitoimet v. 2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi Vajaakuntoiset työttömät työnhakijat keskimäärin kuukaudessa vv. 1995-2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Työttömät työnhakijat ja heistä vajaakuntoiset vv. 1998-2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Vajaakuntoiset työnhakijat ja heistä työttömät vv. 1998-2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi Vajaakuntoiset työnhakijat, heistä työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vv. 2000-2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Vajaakuntoiset työnhakijat ja heistä yli 50-vuotiaat vv. 1998-2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Vajaakuntoiset työnhakijat iän mukaan vv. 2000-2003 Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Muita työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen palvelut ELÄKEMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI (ELMA) KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA TYÖHÖN VALMENETAJAT SOSIAALISET YRITYKSET

ELMA-hankkeen tausta Eduskunta v. 2001 10-15 % pitkäaikaistyöttömistä työkyvyttömiä TM/pääluokkaan 10 milj. markan lisämääräraha Hallituksen käynnistettävä valtakunnallinen, alueellisesti organisoitu hanke Kohderyhmä: työvoima- ja sosiaalivirkailijoiden työkyvyttömiksi arvioimat pitkäaikaistyöttömät Taipaleen mallista hyvät kokemukset Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Kohderyhmä: työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät Asiakkaat vuosia poissa työelämästä Eivät perusterveydenhuollon asiakkaina Yleisimmät ongelmat: - päihde- ja mielenterveysongelmat - tuki- ja liikuntaelinoireet - tunnistamatta jääneet, vaikeat kehitys- ja oppimishäiriöt - eläkehylyt Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Taipaleen malli Työvoimatoimiston virkailija seuloo rekisteristä ja haastattelee asiakkaat Asiakkaan lupa tietojen keruuseen, tutkimus- lähetteisiin Työvoimatoimisto hankkii asiantuntijalääkärin, joka arvioi asiapapereiden perusteella lisätutkimusten tarpeen Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi

Työkunnon tutkimukset Neuropsykologinen testaus yleensä hyvin tärkeä - apukoulu, heikkolahjaisuus, tarkkailuluokka - kehitysvammaisuus - pitkäkestoinen alkoholinkäyttö - lyhytjännitteisyys, muisti-, tarkkaavaisuus- ja oppimisongelmia (ADHD, heikkolahjaisuus, masennus, lukihäiriö) Viimeiseltä työpaikalta arvio asiakkaan työssä selviytymisestä Lisätutkimukset tai työkokeilu aina, jos pärjäämättömyyden syyt eivät selviä asia- papereista Takaisin ohjelmaan > Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi