Lyhytaikainen perhehoito ja sen kehittäminen erityishuoltopiirin alueella Satu Seppelin-Kivelä 8.4.2014

Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiiri Keski-Pohjanmaan Erityishuoltopiirin kuuluvat kunnat: Kokkola, Kruunupyy, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Veteli, Kaustinen, Halsua ja Perho. Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin ulkopuolisten kuntien kanssa sovitaan maksusitoumukset palveluiden osalta erikseen

Toive perhehoidon kehittämisestä Aiemmin erityishuollon kuntaneuvotteluissa oli noussut esiin toive perhehoidon kehittämiseksi. Käyty fokusryhmäkeskustelut Kokkolan vammaispalvelun ja JYTAn vammaispalvelun työntekijöiden kanssa koskien kehitysvammaisten perhehoitoa, sen tarvetta ja toteutumista alueella. Tarkkoja lukuja ei keskusteluissa noussut esiin, arvio perhehoitoon sijoittuneista oli muutamia henkilöitä, tarvetta tilapäisen perhehoidon tai tukiperhetoiminnan kehittämiselle tuotiin esiin. Alueella toimii n. 11 perhekotia(v.2012), joissa oli valmius ottaa vastaan myös kehitysvammaisia lapsia. Usein perhehoitaja on aluksi toiminut tukihenkilönä tai tukiperheenä, ja on positiivisten kokemustensa perusteella päätynyt perhehoitajaksi.

Perhehoidon kehittämisen edellytyksiä Perhehoidon järjestäminen edellyttää kokonaisvaltaista suunnitelmallisuutta. Perhehoidon perustan luominen edellyttää perhehoitopalvelujen organisointia. Kunta päättää miten palvelut järjestetään, kunta vastaa palvelujen laadusta: perhehoito on osa kunnan strategiaa ja suunnitelmia, kunnalla on varattuna tarvittavat varat ja henkilöstöresurssit talousarviossa. Kunnalla on perhehoitopalvelujen järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista varten laadittu toimintaohje. Perhehoitopalvelujen järjestämisen päävaiheita ovat tiedotus ja rekrytointi, ennakkovalmennus sekä perhehoidon tuki- ja täydennyskoulutus. Perhehoitajien rekrytointi ja valmennus sekä niiden järjestämin on säädelty perhehoitajalaissa. Perhehoitajaksi aikovalta edellytetään ennakkovalmennukseen osallistumista, vaikka hänellä olisi koulutuksen tai työkokemuksen perusteella arvioitu olevan riittävät taidot tehtävään. Valmennuksen on oltava riittävän pitkä ja sen tulee sisältää perhehoitajan asemaa, velvollisuuksia, salassapitoa ja lainsäädäntöä koskeva osuus.

Perhehoitajien koulutus/valmennus Perhehoitajavalmennusta tarjoavat useat eri tahot; eri sijaishuollon yksiköt, järjestöt sekä yksityiset palveluiden tuottajat. PRIDE- valmennus on ollut käytössä vuodesta 1995 alkaen(Pesäpuu ry), PRIDE-valmennukseen on mahdollista saada lisämateriaali liittyen kehitysvammaisten lasten perhehoitoon. KeVa perhehoidon ennakkovalmennusta järjestävät mm. Palvelusäätiö, Perhehoitoliitto, Rinnekoti- säätiö. Myös ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajien valmennukseen on kehitelty ennakkovalmennusta. (Perehoidon tietopaketti,s.13-15).

Tilapäinen perhehoito Tilapäinen perhehoito on enintään 7 päivää/kk tai 90 päivää vuodessa kestävää. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa hoidettavalle tärkeitä ihmissuhteita ja vahvistavia kokemuksia. Se mahdollistaa myös omaishoitajan tai toisen perhehoitajan vapaan pitämisen.(Perhehoitoliitto) Tilapäishoidon tarve määritellään hoito-/palvelusuunnitelmassa. Tilapäinen perhehoito on tarkoitettu kotona asumisen tukemiseen ja antamaan omaishoitajille ja perhehoitajille mahdollisuuden pitää vapaata. Perhehoidon tulee perustua hoito-ja/tai palvelusuunnitelmaan, jossa määritellään perhehoidon tarkoitus ja tavoite. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä päivitetään tarpeen mukaan. Perhehoito on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja sen järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunnat järjestävät perhehoitoa sekä toimeksiantosuhteisena että ostopalveluna.

Nykytila (Kokkola) Kokkolassa on tehty Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen ja omaishoitajien yhdistyksen yhteisessä PETU-projektissa alkukysely kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille. Kyselyssä nousi selkeästi esiin tilapäishoidon tarve perheissä, etenkin omaishoitotilanteissa. Omaishoitajalaki edellyttää, että hoitajalle järjestyy vapaata 3 vrk kuukaudessa. Tällä hetkellä ei tilapäishoitopalveluja ole Kokkolassa tarjolla riittävästi tai ne eivät kohdennu oikein. Tilapäishoitoa tarvitsevien lasten osalta tilanne on huolestuttava, yli puolet kyselyyn vastanneista omaishoitajista kertoi, ettei sopivaa tilapäishoitoa ole järjestynyt. Osa vanhemmista koki, ettei tilapäishoidolle tällä hetkellä ole tarvetta. Kokkolassa on kaupungin vammaispalvelu pyrkinyt kehittämään tilapäishoitoa järjestämällä ryhmälomitusta viikonlopuille yhdessä sen omista asumispalveluyksiköistä. Lisäksi Palvelusäätiön kautta on järjestetty perhelomitusta 2-3vrk/perhe/vuosi. Kyselystä nousi esiin myös se, ettei tarjolla olevat palvelut ole sopivia kaikille. Toiveita oli myös kotiin tarjottavista palveluista, etenkin silloin kun perheessä on useampia lapsia.

Nykytila (JYTA) JYTAn vammaispalvelu on ostanut yksityisiltä perhekodeilta jonkin verran tilapäishoitoa lapsille, omaishoidon tuen piirissä oleville. Perheille on pyritty järjestämään myös hoitajaa kotiin tarvittaessa. Lastensuojelun perhetyöntekijä koordinoi perhehoitoa.

Miksi kehittää perhehoitoa? Perhehoidossa voidaan hoitaa lapsia, nuoria, kehitysvammaisia ja vammaisia henkilöitä, ikäihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia. Perhehoitoa käytetään eniten lastensuojelussa, jossa laki edellyttää sijoittamisen ensisijaisesti perheeseen. Vammainen lapsi tai nuori voi tarvita perhehoitoa lastensuojelun lisäksi erityishuollollisista syistä. Vammaisuudesta johtuva hoidon kuormittavuus asettaa vanhemmille erityisiä haasteita selvitä arjesta . Erityisesti on huomioitava perheen elämäntilanne ja voimavarat sekä lapsen etu. On tilanteita, jolloin vanhemmat ovat hoitaneet lasta omien voimavarojensa äärirajoille, ja kodin ulkopuolinen hoito tulee ajankohtaiseksi. Erityishuoltona järjestettävä perhehoito voi tarjota mahdollisuuden lapsen hoitoon ja huolenpitoon, tavoitteena on tukea vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.(Perhehoitoliitto)

Perhehoito avohuollon palveluna Kehitysvammaisia lapsia ja aikuisia on perhehoidossa noin 1300. Kehitysvammaisten perhehoitajat tekevät työtä usein päätoimisesti. Kehitysvammaisten tilapäisen perhehoidon määrä on moninkertainen verrattuna pitkäaikaisiin sijoituksiin. Tilapäinen perhehoito tukee kehitysvammaisen oman perheen jaksamista.

Perhehoito avohuollon palveluna Lyhytaikainen perhehoito on aikuisten osalta välimuoto kodin ja laitoksen välillä. Lasten kohdalla se sijoittuu lapsiperheiden tukipalveluihin, ehkäisevään lastensuojelutyöhön ennen lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelulaki edellyttää kaikkia kunnan eri sektoreita huomioimaan lasten edun huomioimista kunnan palveluita (myös aikuisten palveluita) kehitettäessä.

Kehittämisen haasteet Perhehoidon tai tukiperhetoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen alueella näyttäisi tällä hetkellä olevan lastensuojelun varassa. Kuten edellä on todettu, kunta vastaa perhehoidon organisoinnista ja järjestämisestä ja edellytyksenä on kunnan strategiset linjaukset ja riittävien taloudellisten ja henkilöstöresurssien järjestäminen. Valtakunnallisesti myös kehitysvammahuollossa ollaan kehittämässä palveluita avohuollon suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien rakenneuudistuksen lomassa saattaa kuntien näkökulmasta perhehoidon kehittäminen näyttäytyä marginaalisena kysymyksenä.

Kehittämisen haasteet Haasteena kehittämistoiminnalle on vaadittavan osaamisen ja innostuneisuuden kartoittaminen, tahtotilan löytyminen. Haasteena henkilöstöresurssi (vähintään työpari yllättävien poissaolojen ym. varalle), perhehoitajien/tukiperheiden rekrytointi; tarvittava/riittävä tiedotus, koulutus ja valmennus (resurssit?), yhteistyö eri sektoreiden kesken (hyötynäkökulman löytyminen) tekijät? --> yksin ei voi tehdä yhteistyötä, keitä muita tässä on mukana?