Tulvariskityöryhmän toimeksianto ja työn tavoitteet Kai Kaatra, maa- ja metsätalousministeriö Kuulemis- ja keskustelutilaisuus tulvariskien hallinnasta 14.5.2008

Tulvat Suomessa Vesistötulvat Merivesitulvat lumen sulamistulva rankkasateiden aiheuttama tulva jääpatotulva suppo- eli hyydetulva Merivesitulvat Taajamien rankkasadetulvat

Tammikuun 2005 merivesitulva: ei “miesmuistiin” Paalikokeilu Viemäritulppia haettiin koko Etelä-Suomesta.

Tammikuun 2005 merivesitulva: ei “miesmuistiin” Paalikokeilu Viemäritulppia haettiin koko Etelä-Suomesta.

Ounasjoen tulva Kittilässä v. 2005. Kuva: Sauli Koski. Rakennuslehti: maanalaiset tunnelit vaikeita evakuointikohteita Ounasjoen tulva Kittilässä v. 2005. Kuva: Sauli Koski.

Tammikuun 2005 merivesitulva: ei “miesmuistiin” Paalikokeilu Viemäritulppia haettiin koko Etelä-Suomesta.

Tammikuun 2005 merivesitulva: ei “miesmuistiin” Paalikokeilu Viemäritulppia haettiin koko Etelä-Suomesta.

Tulvavahingot Suurtulvaa ei Suomessa sitten v. 1899 vahingot etupäässä taloudellisia kesätulvat 2004: 8 milj. € merivesitulva 2005: 12 milj. € Pori 2007: 10 – 20 milj. € Tulvavahinkojen korvaaminen nykyisin vesistön poikkeuksellisesta tulvimisesta aiheutuvat vahingot valtion varoista tulvavahinkotyöryhmä 2006: vakuutuspohjainen järjestelmä Vakuutusyhtiöiden tiedot: esim. Porin tapauksessa kaupungin infran osuus kai merkittävä? Rakennus- ja irtaimistovahinkoja ei enää valtion varoista Turva nykyistä parempi, sisältäisi myös: - merenpinnan nousu - rankkasateet - pienten uomien tulviminen

Tulvariskityöryhmä MMM asettanut 24.10.2007 Toimikausi 1.12.2007 – 28.2.2009 OM, SM, TEM, MMM, YM LSU, LOS Suomen Kuntaliitto Lapin liitto Tampereen kaupunki Pysyvät asiantuntijat SYKE ja Energiateollisuus ry Sihteerit: SYKE ja MMM

Tulvariskityöryhmä Tehtävä Ehdotukset lainsäädäntöuudistuksiksi ja muiksi toimenpiteiksi tarpeen mukaan myös direktiivin vaatimuksia laajemmin Suhde vesilakiin, maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön; pelastuslainsäädäntöön, ehdotuksiin tulvavahinkojen korvausjärjestelmän ja patoturvallisuuslain uudistamiseksi sekä muuhun lainsäädäntöön Erityisesti huomiota ilmastonmuutos vesistöalueen yhteensovitettu hoito ja vesienhoidon järjestäminen muut kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvat ratkaisut, kuten tulvavesien pidättäminen viranomaisten vastuiden jako tulvakartoituksen suhde yleiseen maastotietojen tuotantoon ja paikkatietojen yhteiskäyttöön kansainväliset käytännöt, EU-yhteistyö ja tekniikan kehitys

Työryhmässä käsiteltäviä asioita Patoturvallisuus ja tulvariskien hallinta Tulvariskien hallinnan sääntely eräissä muissa maissa Tulvariskien hallintaa koskevan lainsäädännön arviointi Yhteydet vesienhoidon järjestämiseen Vesitalouslupien tarkistamistarve ja -mahdollisuudet Vesilainsäädännön toimivuus vesistökokonaisuuksien hallinnassa Ilmastonmuutoksen vaikutusten yksityiskohtaisempi tarkastelu eräillä vesistöalueilla Tulvariskikartoitukseen käytettävissä oleva aineisto eri hallinnonaloilla sekä yksityisillä toimijoilla Suomessa toteutetut tulvasuojeluratkaisut Operatiivisen tulvantorjunnan keinot Ajantasainen tulvatilannekuva ja siihen perustuva varoitusjärjestelmä Viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuut ja tehtävät erilaisissa tulvatilanteissa Tulvariskien hallinnan suuntaviivat (strategia)

Ilmastonmuutos Vaikutukset tulviin Etelä- ja Keski-Suomen talven aikaiset virtaamat kasvavat Etelä-Suomen järvireittivesistöjen tulvat kasvavat Pohjois-Suomen lumen sulamistulvat kasvavat jää- ja hyydeongelmat kasvavat rankkasadetulvat yleistyvät lisääntyvät myrskyt -> merivesitulvat

Ihmisen rakennelmat kestävät helposti 100 vuotta

Vesistötulvien tulvasuojeluratkaisut Vesistön säännöstely Tekojärven säännöstely Jokien perkaus Pengerrys Jokien oikaisu-uoma Jokien tulva-uoma

Säännöstelyt Noin 300 säännösteltyä järveä ja 30 tekojärveä Tulvasuojelu on yleensä yhtenä tavoitteena, neljäsosassa päätavoitteena Tärkein tulvasuojelun keino Tekojärven säännöstelyllä suuri merkitys vähäjärvisessä vesistössä Lumen sulamistulvalle varastotilan tekeminen talvella Rankkasadetulva lievenee Juoksutuksen pienentäminen torjuu hyytötulvaa ja jääpatotulvaa

Vesistötulvien operatiivisen torjunnan keinot Säännöstely ja juoksutusten ohjaus Poikkeusjuoksutukset: VL 12:19 vaarantorjuntatoimet Jääpatojen ja hyydepatojen purku kaivinkone tai räjäyttäminen Jääkannen syntymisen edistäminen jääpuomilla virtaamaa säätämällä Tilapäiset tulvasuojelurakenteet penkereiden tekeminen hiekkasäkit ja seinäkkeet pumppaus Tilapäisen purku-uoman tekeminen Tilapäiset poikkeamisluvat erityistilanteissa (n. 40 vuodesta 1981)

Merenpinnan nousu Pysyviä tulvasuojeluratkaisuja vain muutamat ranta-alueille tehdyt tai suunnitellut pengerrykset Torjuntakeinot tilapäiset seinämät tilapäiset penkereet ja pumput ojien rumpujen tukkiminen Varautumissuunnitelmat, esim. Helsingin kaupunki ja Loviisan ydinvoimala Ennakkovaroitus, tilannekuva Helsingissä Marjaniemi alue, jolle tehty/suunniteltu pengerryksiä Tilapäiset tulvasuojelurakenteet: Helsingin kaupunki testasi kesällä 2006 vaihtoehtoja käytännössä parhaiksi todetut vaihtoehdot 1) keräyspaperipaalit muovitettuna mikäli niitä on varastossa ja 2) hiekkasäkit, joiden täyttämiseen tarvittavat välineet ovat armeijalla. Pienempiä säkkejä pystytään täyttämään kaupungin hiekoitusautoilla. Hiekkasäkit sopivat vain kovalle alustalle ja taajamiin, mutta laajoilla alueilla niiden täyttäminen olisi liian hidasta. Kevytrakenteiset tulvaseinäkkeet sopivat kaikenlaisille maaperille. Tulvasuojelurakenteista mainittiin lisäksi jääkiek-kokaukalot, joista tulvaseinän rakentaminen on suhteellisen nopeaa, jos sepeliä on saatavilla vasta-painoksi. Varastoja muutama eri puolille maata – vastuu pelastustoimelle?

Taajamien rankkasadetulvat Ei juurikaan toteutettu pysyviä suojeluratkaisuja Esplanadin puiston viemäri Varautumiskeinot maankäytön suunnittelu, mm. tulvareitit pumppujen varaaminen rakennusten viemärikaivojen tulppaaminen viemäreiden takaiskuventtiilit taajamien ritiläkaivojen kansien puhdistus Asukkaiden oma varautuminen tärkeää: ei riskikellareissa vaurioituvaa omaisuutta

Tulviin varautumisen vastuut Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa rakennuksen asianmukaisesta suunnittelusta ja rakentamisesta Kiinteistön omistaja vastaa omatoimisesta varautu-misesta Kunta vastaa kaavoituksesta ja rakentamisen ohjauk-sesta Alueellinen ympäristökeskus valtion viranomaisena Vesivarojen käyttö ja hoito ml. tulvasuojelusta huolehtiminen Alueiden käyttö ja rakentamisen ohjaus Pelastusviranomainen vastaa pelastustoimesta Pelastustoimen suunnittelu Pelastustoimen johtaminen tulvan sattuessa tai uhatessa Käytännössä mm. pelastusviranomaisen ja ayk:n vastuunjako ei ole itsestään selvä: tilanteen alussa ayk seuraa tilanteen kehittymistä ja tekee ennakoivia toimenpiteitä. Jos vahinkoja odotettavissa, pelastusviranomaisen tulisi selvästi ottaa tilanteen hoito vastuulleen. Muuten ongelmia esim. korvauskysymyksissä. Tulvantorjuntaorganisaatioiden nimeäminen, yhteystiedot ajantasalla, tilanteiden harjoittelu (mm. Rovaniemen patomurtumaharjoitus

Talvariskien hallinnan suuntaviivat Strategian valmistelutyö 05-12/2008 tulvariskityöryhmä käynnistää työn tausta-aineisto kerätään SYKEssä työpajatyöskentely Sisältö Suomen tulvat ja tarve varautumiseen tulvariskien hallinnan tavoitteet merkittävän tulvariskin määrittely tulvariskien hallinnan menetelmät maankäytön suunnittelu yhteiskunnan tuki vahinkojen korvaaminen