Koulutuspoliittiset ajankohtaisasiat Mika Tammilehto
Rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei kyse pelkästään suhteellisesta kustannustasosta vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä edellyttää osaamistason kohottamista Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä Suomen kokonaistuotanto jää vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut
Rakennepoliittinen ohjelma toisen asteen koulutuksessa Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan 1.8.2015 Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus käyttöön 1.8.2015, HE syksyllä 2014 Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään Lukion rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi; HE 2014, voimaan 1.1.2015, sähköinen yo-tutkinto 2019 Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen
Tavoitteita Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen
Uusi rahoitusjärjestelmä koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus sekä vaikuttavuusrahoitus koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen rahoitukseen kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa
Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi Uudistuksen tavoitteena on: tehostaa koulujärjestelmän toimivuutta ja rakennepoliittista kehittämistä sekä vahvistaa nykyistä paremmin koulutuspoliittisen ohjauksen, turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, on ylläpitäjäneutraali lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa,
Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi… kannustaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja nopeuttaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin siirtymistä, ottaa huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa tehostaa toimintoja ja tuottaa säästöjä tilojen, laitteistojen ja henkilöstön käytössä, kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan ja laadun kehittämiseen sekä
Perusrahoituksen perusosa Perusrahoituksen lisäosa Vaikuttavuusrahoitus - jatko-opintoihin sijoittuminen (€/ jatko-opintoihin sijoittunut opiskelija) Suoritusrahoitus - hyväksytysti suoritetut ylioppilasututkinnot (€/ tutkinto) Perusrahoituksen perusosa - suoritetut opiskelijavuodet (€/opiskelijavuosi) - syrjäisyyskorotus (syrjäisyysluku) - lukion aineopinnot (€/ kurssi) - lukiokoulutukseen valmistava koulutus (€/ opiskelija) Perusrahoituksen lisäosa - erityisen koulutustehtävän korotus (€/ opiskelija) - majoituskorotus (€/ majoitettu opiskelija) - koulutuskuvain (työttömyysaste, koulutustaustakerroin, vieraskielisyys) €/ opiskelija - strategiaraha (€/ opiskelija)
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien
Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne Suuntaviivat ja pol. linjaukset 2-4/2014 Mahd. muutokset toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015 Aluekierros sy/2014 OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 Hakemukset 8/2015 Päätökset 1-3/2016 VST rakenne ja rahoitus Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 Aluekierros sy/2014 Työryhmän ehdotus 12/2014 OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 Päätökset 1-3/2016
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko Kokonaisopiskelija- määrä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli 5000 7 45 918 5,40 % 31,00 % 4001-5000 4 18 055 3,10 % 12,20 % 3001-4000 5 16 225 3,80 % 10,90 % 2001-3000 12 29 135 9,20 % 19,70 % 1001-2000 13 18 245 10,00 % 12,30 % 501-1000 14 10 745 10,80 % 7,20 % alle 500 76 9 887 57,70 % 6,70 % Yhteensä 131 148 210 100,00 %
Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Tutkintojen osaamisperusteinen määrittely tavoitteena selkeä ja työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua lisätään. Keskeiset ehdotukset: Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määritellään osaamisperusteisesti. Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus. Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannetaan: uusiin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja
Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Keskeiset ehdotukset (jatkoa): Tutkinnon perusteita selkeytetään siten, että perusteissa määrätään vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan erikseen. OPH päättäisi jatkossa tutkintonimikkeistä. Ministeriö päättää edelleen kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat. Osaamispisteet: aikaan perustuvien opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. HE annettu, uudistus voimaan 1.8.2015
VALMA = valmistavien koulutusten selkiyttäminen Uudistuksella yhdistetään kaikki ammatillisen koulutuksen valmistavat koulutukset sekä kotitalousopetus Poikkeuksena vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava koulutus, joka säilyy erillisenä ja järjestetään vain erityisoppilaitoksissa tai rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien toimesta. Koulutus on modulaarinen ja sen kokonaislaajuus n. 20-40 ov. Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun vasta päättäneille nuorille. Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä ja ehkäisee keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä. Hallituksen esitys syksyllä 2014. Uudistus voimaan 1.8.2015 lukien
Opintopolku.fi palvelu – koulutuksen hakeutumisen uudet välineet Avattu 2.9.2013 Syksy 2013: Ammatillisen koulutuksen yhteishaku (+ uudet ammatillisen koulutuksen valintaperusteet) Kesä 2014 : perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen koulutuksen hakupalvelut ( ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kymppiluokka, maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmentava) Aikuiskoulutuksen hakupalvelut käyttöön vuoden 2014 aikana ja samanaikaisesti toteutetaan ePerusteiden käyttöönotto. Korkeakoulujen sähköinen haku käyttöön syksyn 2014 haussa. Lopullisessa laajuudessaan Opintopolku.fi-palvelu on vuoden 2015 aikana.
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Tavoitteena on työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja. parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen käyttömahdollisuuksia vahvistaa työelämäyhteistyötä. Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille.