Mitä rahoitusmahdollisuuksia Itämeren alueella on tällä hetkellä Itämeren alueen strategia ja sen merkitys Itä- Suomelle, Kuopio Harry Ekestam, TEM

Mitä Itämeren alueen strategian toiminta- suunnitelmaan sisältyy? Strategian toimintasuunnitelmassa on neljä toiminnallista osiota (pilaria), joiden alla on yhteensä 15 prioriteettialuetta ja lähes 80 lippulaivahanketta: 1) Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena (pa 1-5) 2) Taloudellisesti menestyvä alue (6-9) 3) Kiinnostava ja hyvien yhteyksien varassa toimiva alue (10-12) 4) Turvallinen alue (13-15) Kullekin prioriteettialueelle on määritetty koordinaattori(t) ja kullekin hankkeelle vetäjä(t) Suuri osa toimista/hankkeista ovat sellaisia, että niiden toteuttaminen edellyttää merkittävää rahallista panostusta toteuttajilta ja/tai muilta rahoittajilta, mutta eivät kaikki

Mikä on strategian mukainen hanke? - esimerkki Pilari nro 2: To make the Baltic Sea Region a prosperous place 4 prioriteettialuetta (nro 6-9) Prioriteettialue nro 8: Implementing the Small Business Act: to promote entrepreneurship, strengthen SME:s and increase the efficient use of human resources (Koordinaatiovastuu: Tanska) 7 lippulaivahanketta (esimerkkejä) Lippulaivahanke: Develop deeper cooperation on environmental technology to create new businessopportunities (Vetovastuu: Puola) Lippulaivahanke (Fast Track): Implement the Baltic Sea Labour Network project (Vetovastuu: ?) (BSLN-hanke hyväksytty Itämeren ohjelmassa syksyllä 2008)

Miten strategia rahoitetaan? Strategialla ei ole omaa budjettia eikä siinä myöskään esitetä kokonaisarviota esitettyjen toimien vaatimasta rahoituksesta Tarkoituksena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoituslähteitä Keskeisinä lähteinä nähdään Itämeren alueella toteutettavat EU:n rahoitusohjelmat (erit. rakennerahasto-ohjelmat), kansainväliset rahoituslaitokset (esim. EIB, NIB), jäsenmaiden oma rahoitus sekä yksityinen rahoitus Monissa tapauksissa joudutaan yhdistelemään eri lähteitä Yksittäisten toimien ja hankkeiden rahoituksen järjestäminen jää pitkälti niiden toteuttamisvastuun ottaneiden tahojen harteille?

Kuka vastaa mistä strategian toteuttamisessa ja rahoituksen järjestämisessä? Toimijat Strategian muodolliset vastuutahot (komissio, maat, koordinaattorit, vetäjät) Rahoittajat (EU:n rahoitusohjelmat, kansalliset julkiset rahoittajat, kansainväliset rahoituslaitokset, yksityiset …) Käytännön toimijat, hankkeiden toteuttajat (viranomaiset, organisaatiot, yritykset …) Käytännössä roolit vielä muotoutumassa (esim. kuinka aktiivisia koordinaattorit tulevat olemaan? Miten rahoittajat toimivat?) Uudet aktivointi/mobilisointimuodot, esim. ”haastekampanjat” Selvimmin komission ohjauksessa ovat erilaiset komission rahoitusohjelmat/järjestelmät ja näistä strategian kannalta ”sopivimpia” ovat Itämeren alueella toimivat rakennerahasto- ohjelmat

Mitä rakennerahastovaroja Itämerellä? Ohjelmia on kuluvalla ohjelmakaudella ( ) kahden tyyppisiä: Kansalliset EAKR- ja ESR –ohjelmat Alueellisen yhteistyön ohjelmat (EAKR) Strategian ulkoisen ulottuvuuden kannalta tärkeitä ovat myös ENPI CBC –ohjelmat Komissio pyrkii valjastamaan ohjelmat tukemaan strategian toteuttamista ja on julkaissut tätä koskevia suosituksia Yleisenä haasteena on rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen ja eri lähteiden/ohjelmien toiminnan koordinointi; asiaa pohditaan mm. RR-ohjelmien edustajista koostuvassa INTERACT-ryhmässä; maaliskuussa 2010 tarkoitus järjestää strategian koordinaattorien, kansallisten kontaktihenkilöiden ja em. ryhmän välinen tapaaminen

Komission suosituksia ohjelmien hallintoelimille (julkaistu syksyllä 2009) Sopiminen (seurantakomiteassa) strategian huomioon ottamisesta ohjelman toteuttamisessa, ”mahdollistavan” standardilausekkeen sisällyttäminen ohjelmaan Strategian kannalta relevanttien ohjelman toimintalinjojen identifiointi, koordinaattorien informointi Strategian kanssa linjassa olevien hakemusten priorisointi (mahdollisesti myös valintakriteerien tarkistaminen) Kansallisten ohjelmien rajat ylittävän ulottuvuuden hyödyntäminen (yleisasetuksen art 37 kohta 6(b)) Strategiasta tiedottaminen ohjelman kotisivuilla ja tilaisuuksissa Uusien ja jo hyväksyttyjen hankkeiden tarkastelu Itämeristrategian näkökulmasta, koordinaattorien informointi Strategiavastaavan nimeäminen ohjelmaan

Kansalliset rakennerahasto-ohjelmat (EAKR- ja ESR –ohjelmat) Itämeren alueen kansallisissa rakennerahasto-ohjelmissa on melko paljon rahaa, komission arvion mukaan noin 45 mrd € EAKR/ESR- varoja strategian mukaisiin toimiin, josta osa on kuitenkin jo sidottu (vaihtelee maittain) Itämeriyhteydessä niiden rajoitteena on, että ohjelmat rahoittavat vain yhdessä maassa/alueella toteutettavia hankkeita; poikkeuksena yleisasetuksen art 37 kohta 6(b) mahdollistama yhteistyö toisen maan kanssa (käytetty vain rajoitetusti) Ohjelmat voivat kuitenkin potentiaalisesti rahoittaa strategiaan sisältyvien toimenpide/ hankekokonaisuuksien paikallisesti toteutettavia elementtejä (esim. investointeja) Ohjelmien tehokkaampi käyttö Itämeristrategian tukemisessa saattaa edellyttää pieniä ohjelmamuutoksia

*) EAKR, ESR, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus (ml. ESR:n valtakunnallinen osio ja raja-alueohjelmat).. Pohjois- - Suomi 1 247Meuro Itä-Suomi 1 986Meuro Länsi-Suomi 950Meuro Etelä-Suomi Meuro Suomen EAKR-ohjelmat Arvioitu kokonaisrahoitus yht. n M€ (sis. EU, valtio, kunnat, muu julkinen + yksityinen rahoitus) Siirtymä- kauden alue

EAKR-ohjelmien edistymistilanne

Manner-Suomen ESR-ohjelman edistymistilanne

Itämeristrategian huomioon ottaminen Suomen kansallisissa EAKR- ja ESR –ohjelmissa TEM (ohjelmien hallintoviranomaisena on) on syksyllä 2009 pyytänyt ns. välittäviä viranomaisia merkitsemään jo hyväksytyistä hankkeista (yhteensä noin 5100, josta noin 3000 yritystukihankkeita) ne, jotka tukevat Itämeristrategiaa. Alustavasti (ilman yritystukihankkeita) tällaisia hankkeita on merkitty lähes 500, eli noin 23 % (eniten pilariin 2 liittyviä) Ohjelmien seurantakomiteoissa Itämeristrategian huomioon ottaminen on ollut esillä alustavasti keväällä 2009 ja tarkemmin, komission suosituspaperin perusteella, syksyllä 2009 Seurantakomiteat päättivät syksyllä 2009 lisätä seuraavan tekstin EAKR- ohjelmiin: "Komission 10. kesäkuuta 2009 julkaistussa tiedonannossa EU:n Itämeren alueen strategiasta esitetään joukko painopistealueita. Strategiaa tukevia hankkeita toteutetaan ja koordinoidaan yhteistyössä muiden Itämeri-toimijoiden kanssa osana Itä-Suomen EAKR- toimenpideohjelman toimintalinjojen normaalia hanketoimintaa.” Varsinaiseen valintakriteereiden muokkaukseen ei vielä menty. Asia voi kuitenkin tulla uudestaan esille keväällä 2010.

Alueellisen yhteistyön ohjelmat Itämeren alueella toteutetaan 16 ohjelmaa, joiden yhteenlaskettu EAKR- rahoitus noin 1,3 mrd €, josta osa jo sidottu (vaihtelee ohjelmittain) Ohjelmat soveltuvat luonteeltaan hyvin yhteisten (eri maiden välisten) hankkeiden toteuttamiseen Ohjelma-alueiden laajuus/kattavuus vaihtelee, ”sopivin” ohjelma Itämeritasoisten hankkeiden toteuttamiseen on Itämeren ohjelma (EAKR- rahoitus noin 0,2 mrd euroa) Rahoituksen pienuudesta johtuen ohjelmat soveltuvat lähinnä hyvien käytäntöjen levittämiseen, erilaisten uusien toimintamallien kehittämiseen ja kokeilemiseen ja investointeja valmistelevien toimien rahoittamiseen Ohjelmia ei tarvetta muuttaa, mutta toteuttamista voidaan kehittää (informaatio, hankevalmistelu, hankkeiden valinta, yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, ohjelmien välinen yhteistyö/koordinointi jne)

Alueellisen yhteistyön ohjelmat Itämeren alueella

Itämeren ja Keskisen Itämeren ohjelma

”Suomen” alueellisen yhteistyön ohjelmien hankerahoitus ja hankkeiden määrä EAKRKehysSidottu Jäljellä /0912/09 M€M€kplM€ Pohjoinen 31,9 14, ,0 Botnia-Atlantica 28,6 14, ,6 Keskinen Itämeri 96,0 34, ,3 Itämeri195,6115, ,6 Pohjoinen periferia 33,0 21, ,9 INTERREG IV C302,0194, ,7

ENPI CBC -ohjelmat Rahoitetaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) Itämeren alueella käynnistymässä 5 ENPI CBC –ohjelmaa Venäjän kanssa, joiden yhteenlaskettu EU (ENPI) rahoitus on n. 0,3 mrd € Ohjelmat ovat luonteeltaan rajaohjelmia Suomi mukana kolmessa ohjelmassa Kolarctic28,2 M€ ENPI-rahoitusta Karjala23,2 M€ Kaakkois-Suomi – Venäjä36,2 ME Komissio hyväksyi ohjelmat joulukuussa 2008, mutta komission ja Venäjän välisen ns. rahoitussopimuksen allekirjoittamisen viivästymisen vuoksi (allekirjoitettiin ) niiden toteuttaminen käynnistyy vasta vuodenvaihteessa 2009/2010

Suomen ENPI CBC -ohjelmat

Itämeristrategian huomioon ottaminen alueellisen yhteistyön- ja ENPI CBC -ohjelmissa Itämeren ja Keskisen Itämeren ohjelmissa on pohdittu Itämeristrategian huomioon ottamista vuoden 2009 aikana sekä seurantakomíteoissa että työryhmissä Molemmissa laadittu esite ensimmäisellä hakukierroksella (2008) valituista hankkeista, ja arvioitu hankkeiden kytkentää strategiaan Itämeren ohjelman toisella hakukierroksella (2009) sihteeristö arvioi hakemusten kytkentää strategiaan, otettiin huomioon päätöksenteossa Molemmissa ohjelmissa tullaan seuraavalla hakukierroksella (2010) sisällyttämään hakulomakkeeseen kohta, jossa hakija voi selosta hankkeen kytkentää strategiaan, sekä kannustamaan lippulaivahankkeisiin liittyviä hakemuksia ja pyytämään niitä liittämään hakemukseen tukikirjeen ao. koordinaattorilta; Itämeren ohjelmassa tullaan priorisoimaan strategian mukaisia hankkeita, mikäli ne täyttävät ohjelman laatukriteerit Pohjoisen ja Botnia-Atlantica –ohjelmien seurantakomiteakokouksissa on käsitelty Itämeristrategiaa, muttei tehty vielä päätöksiä ENPI CBC –ohjelmissa ei ole vielä käsitelty Itämeristrategiaa

Itä-Suomen kannalta relevantit ohjelmat kaudella Kansalliset rakennerahasto-ohjelmat Itä-Suomen EAKR Manner-Suomen ESR (valtakunnallinen, Itä-Suomi) Alueellisen yhteistyön ohjelmat Itämeri (seuraava haku kevättalvella 2010) Pohjoinen periferia (seuraava haku keväällä 2010) INTERREG IV C (seuraava haku talvella 2010) ENPI CBC –ohjelmat Karjala (ensimmäinen haku talvella 2010) Kaakkois-Suomi – Venäjä (ensimmäinen haku talvella 2010)

Pidempi aikaväli Edellä on käsitelty rakennerahasto- ja ENPI CBC –ohjelmien rahoitusmahdollisuuksia nykyisellä ohjelmakaudella ( ) Lähtökohtana on ollut, että ohjelmat toteutetaan pääpiirteissään siinä muodossa, niillä hallintojärjestelyillä ja sillä rahoituksella kuin ne on aikoinaan hyväksytty; kyseeseen voi tulla lähinnä pienempiä ohjelmamuutoksia sekä tarkistuksia toteuttamismenettelyihin Mikäli Itämeristrategian toteuttamisessa löydetään toimivia uusia tapoja suunnata ja koordinoida rahoitusta ja niitä mahdollisesti ehditään testataan myös muilla makroalueilla, voi sillä olla vaikutuksia koheesiopolitiikan muotoutumiseen vuoden 2013 jälkeen