EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtaja LSYP,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vapaamuotoinen CV, Kirsi Paasonen
Advertisements

Toiminnan suunnittelu KPKssa.
Jyväskylän kaupungin viestintä Vammaispalveluiden asiakasraati Emmi Hyvönen viestintäpäällikkö, perusturvapalvelut.
KOTISIVUNI Esittely Sivut vaihtuvat 10 s välein diaesityksessä.
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
konsernin johtamisjärjestelmä
BOJANALA PLATINUM- LAHTI -HO Jätehuoltoyhteistyö.
Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUS
Lapista tulevaisuus Lapin korkeakouluista valmistuneet työelämässä.
LIIKUn kuntaristeily © SLU –alueet 2012.
Riihimäen kauppaoppilaitoksen keke- ja laatutyö
Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä MAL:n yhteensovitus (7 §) Kaavoitus ja maapolitiikka Kiinteistönmuodostus,
7/1/2014 E-aineistot: kartoitus ja käytönseuranta.
Avoin päätöksentekokäytäntö toimintamallina
ITÄMERI-STRATEGIA JA ITÄ-SUOMI ESKO ANTOLA.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Anu Portti Laatupäällikkö
TULOSOHJAUKSEN JA TILIVELVOLLISUUDEN TILA Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV
Tieto-osasto / PATI1 Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2013.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Ura- ja rekrypalvelut Uraseurannat 5 vuotta valmistumisesta Vuosina 2003 ja 2005 valmistuneille Sijoittumisseurann at 1 vuosi valmistumisesta
Perusopetuksen ryhmäkoko
Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia.
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
Espoo-strategia, toimeenpano ja toteutuminen vuonna tarkastuslautakunta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Kestävät yhdyskunnat Hallinto – ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Eviva-hanke Vertaistukea ja voimaa ryhmätoiminnoilla päivät Sanna Forsell Ikääntyvien ja iäkkäiden Hankekoordinaattori, Eviva-hanke Turun kaupunki,
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointi Seminaarityön esittely Finska 1 Emilia Rosenberg.
Mari Pajala Ympäristöasiantuntija Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukset - Autoalan toimenpideohjelma.
Sivu 1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Tampereen muuttoliike 1975–2006 Tulomuuton ja lähtömuuton volyymit ovat suurentuneet.
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Viestintäsuunnitelma
Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen
Vammalan ammattikoulu
INSSI- tilanne (1) Tekniikan vetovoimakehitys vuosina : v2007v2008v2009v2010 1,801,86 2,16 2,20 Keskimääräinen opiskeluaika vuosina
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
TKK:n auditointi kirjaston näkökulmasta Ari Muhonen Tampere.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Tilinpäätös 2004.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Omistajapolitiikka tuotannon ohjauksessa ja valvonnassa
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
HENRIK-tietokanta kirjahistoriallisen tutkimuksen apuna Esitys HENRIK-seminaarissa Tuija Laine.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Suomen Akatemia Tehtävät Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen;
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
EAKR-arviointisuunnitelma Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä.
Kumppanuus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisessä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja / Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman johtoryhmän.
Oodi-konsortio ja yliopistojen yhteistyö
OECD/PGC Työohjelma Alustavaa Katju Holkeri VM/HKO.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Raportointi Suomessa. GRI  Enemmistö vastuuraportoinnin julkaisevista yrityksistä raportoi GRI:n mukaisesti  Uusi 2006 julkaistu G3-versio painottaa.
VISIO ARVOT KEHITTÄMIS- TOIMET MISSIO Naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen yhdessä jäsenjärjestöjen.
Espoo haluaa kehittää osallisuutta Osallistuva Espoo -kehitysohjelma
Sosiaalinen markkinointi Monikulttuurinen ehkäisevä päihdekasvatus Ohjausryhmän suunnittelupäivä
JOHTAMISEN OSA-ALUEET:  Strateginen johtaminen / johtoryhmä  Visio, missio ja strategia  Johtamismetodit / taktiikat  Tavoitejohtaminen, yrityksen.
Strategia ja SHVK aikajanalla 
(1) YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 – 2017
Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla
Hyvinvointikertomustyö kunnissa ja alueilla
Hyvinvointijohtamisen rakenteet
Esityksen transkriptio:

EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtaja LSYP, Lahden kaupunki

Lahdella on kokemusta kestävän kehityksen mittaamisesta Lahden paikallisagendatyö 1990-luvulla antoi alkusysäyksen kaupungin kestävän kehityksen työlle ja myös siihen liittyvään mittaamisen taustalla olivat YK:n Rion kokouksen Agenda 21 -ohjelma ja Aalborgin julistus Lahden ympäristöfoorumi perustettiin vuonna 1993 ja sen yhteydessä laadittiin kaupungin ensimmäiset ympäristöindikaattoriselvitykset vuonna 1995 kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 1996 Lahden kestävän kehityksen toimintaohjelman visioineen ja tavoitteineen, sisältäen seurannan Kestävän kehityksen hankkeet 2000-luvun alkupuolella vuosille 2000–2003 ajoittunut Vellamoinen 21 -hanke ja vuosina 2003–2008 toteutettu Vanamo-hanke olivat seudullisia kestävän kehityksen hankkeita Vellamoinen 21 keräsi vuonna 1999 kestävän kehityksen indikaattoritietoja ja julkaisi vuonna 2003 indikaattoriselvityksen Vanamo-hankkeessa tehtiin kaksi kestävän kehityksen indikaattoriraporttia vuosina 2006 ja 2008 6.4.2017

Kestävää kehitystä mitataan Lahdessa nykyisin laaja-alaisesti Aalborgin sitoumus kaupunginvaltuusto allekirjoitti sitoumuksen vuonna 2007 peruskartoitus Lahden kestävän kehityksen tilasta valmistui 2009 ja tavoitteet, toimenpiteet ja niiden mittarit määriteltiin vuonna 2010 julkaistussa Lahden kestävän kehityksen ohjelmassa Ympäristöraportit ja -katsaukset vuodesta 2002 alkaen neljän vuoden välein ilmestynyt Lahden kaupungin ympäristön tilaa esittelevä ympäristöraportti vuodesta 2003 alkaen vuosittain ilmestynyt ympäristökatsaus (2008 alkaen mukana Lahden lisäksi Hollola ja Nastola) Hyvinvointikertomus Lahden kaupungin sosiaaliseen kestävyyden mittareihin painottava raportti on julkaistu vuodesta 2008 lähtien Ympäristötiedot kaupungin tilinpäätöksessä ympäristönsuojelukustannuksia on seurattu jo 2000-luvun alusta lähtien kaupungin tilinpäätökseen mukaan vuodesta 2008 alkaen Talouden seurantaluvut, työttömyys, asumisväljyys, liikennetietoja 6.4.2017

Lahden kokemuksia ja näkemyksiä RFSC:stä RFSC voisi olla hyödyllinen väline kestävän kehityksen kansainvälisessä vertailussa ja eurooppalaisten ympäristökaupunkien yhteistyössä mutta miten varmistetaan, että kaupunkien avainindikaattoritiedot on keskenään vertailukelpoisia miten voidaan taata yhtenäiset menettelytavat ja periaatteet avainindikaattoreiden tietojen keräämiseen RFSC ei ole välttämättä joustava tuodakseen tarpeeksi lisäarvoa Lahden kaupungin strategisen johtamisen arviointiin Lahdessa RFSC:stä voisi kehittyä strategia-, politiikka-, ohjelma- tai hanketyötä tukeva arvioinnin apuväline keskeisten kaupunginvaltuuston päätösten kestävyyden mittaamisessa erilaisten päätösten arviointi samasta lähtökohdasta mutta toimiiko RFSC tällaisena helppokäyttöisenä päätöksenteon vaikutusten arviointivälineenä Vielä hankaluuksia sisään kirjautua, siksi ei käyttökokemuksia Liikaa mitattavia muuttujia Suomenkielisen aineiston viivästyminen estänyt kokeilun laajentamisen 6.4.2017

Lahden kokemuksia ja näkemyksiä kestävän kehityksen mittaamisesta Indikaattorien tietojen saaminen voi olla hankalaa erityisesti seudullisessa tarkastelussa Miten indikaattoritiedot ja -tulokset siirtyvät tavoitteenasetteluun? Kestävän kehityksen indikaattoreita on paljon ja uusia tulee koko ajan Indikaattorien päivittäminen Onnistuuko olennaisimpiin indikaattoreihin keskittyminen Usein mitataan mittaamisen ilosta Kuvaako indikaattori kohdettaan? Mitataanko oikeaa asiaa? Onko kestävän kehityksen mittareista hyötyä päätöksenteossa muutoksen aikaansaamiseksi? Kenelle indikaattori on tarkoitettu? Tarvetta ja mielenkiintoa tasavertaisten ja luetettavien tietojen vertailuun 6.4.2017

Integroitu johtamisjärjestelmä - IMS Kehitystrendit Poliittinen keskustelu Viestintä Jatkostapäättäminen Tulosten ja toiminnan arvio Riskit & Haavoittuvuus Päästötase Nykyisten tavoitteiden kartoitus Sidosryhmäanalyysi Lakisääteiset velvoitteet Priorisointi ja tavoitteiden asettaminen/päivit-täminen (SMART-C) Indikaattoreiden määrittely Toimenpideohjelmat Toimenpiteet Seurantarutiinit VIESTINTÄ ja OSALLISTAMINEN Voimavara, jonka avulla edistetään ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista Dialogi, josta saadaan uusia tietoja ja resursseja ilmastotyöhön Laadiviestintäsuunnitelmahuolella.....(ohjausryhmänvastuulla) Sidosryhmienosallistaminenjokavaiheessa, muttamitä?kuka?milloin?miten? täytyyanalysoida Tee viestinnänjaosallistamisenpääpiirteistäjulkisia – sidosryhmientäytyytietäämilloinjamiten he voivatosallistua ORGANISAATIO Löydäoikeatihmisetoikeillepaikoille Ohjausryhmä&koordinaattori (kaupunginjohtoryhmänjäseneksi) Ohjausryhmä (10-15, ohjausjavalvonta, virkamiehiä, sidosryhmienjäseniä) / Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja – vie asiattarvittaessavaltuustokäsittelyyn Johdonsitoutuminen “Kansalaisparlamentti” (Sidosryhmäfoorumi – tuki&viestintä) Selvästimääritetytvastuut Julkinen keskustelu Valtuuston hyväksyntä Viestintä Visiot käytännöksi, Pekka Salminen

KIITOS !!!!