Lasten ja nuorten kaupunki –verkoston koulutuspäivä ” Julkiset palvelut ja sosiaalinen pääoma ” Lasse Siurala nuorisotoimenjohtaja, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

sosiaalinen pääoma James Coleman (1988) ”Social Capital in the Creation of Human Capital” American Journal of Sociology: ”Yksilöiden ja kollektiivien toimintaa parantavat sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutuksellisuus ja osallistuminen” Pierre Bourdieu (1986) “The Forms of Capital”: Sosiaalinen pääoma koostuu sellaisista tukiverkostoista, joiden synty ja käyttömahdollisuus määräytyy luokkataustasta ja jotka määrittävät luokkaan kuulumista Robert Putnam (2000) ”Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community”: Sosiaalinen pääoma “tarkoittaa sosiaalisten verkostojen kollektiivista arvoa ja näistä verkostoista syntyvää taipumusta tehdä asioita toinen toisilleen”

Robert D. Putnam (2006) ”The concept of social capital risks trying to explain too much with too little and is being adopted indiscriminately, adapted uncritically and applied imprecisely” Lynch et al 2000

”Sosiaalinen pääoma Suomessa”, Tilastokeskuksen julkaisuja, 2006 Social Capital (SoCa), Suomen Akatemian tutkimushanke Pauli Niemelä: ”Sosiaalinen pääoma Suomen kunnissa”, 2004

Sosiaalisesti aktiiviset elävät pidempään

2007 ”Sosiaalinen yhteisö on osa oppilaan psyykkistä kehitystä. Tulokset eivät tue luokattomien yläasteiden perustamista... Tässä kohden on yhteiskunnallisessa keskustelussa mielenkiintoinen ristiriita. Sosiaalisten taitojen tärkeyttä korostetaan jopa ylenpalttisesti, mutta sitten tehdään ratkaisuja, joiden tiedetään vääjäämättömästi haittaavan niiden kehittymistä.”

” atomisoitunut sukupolvi muodostaa mosaiikin, joka on jatkuvassa liikkeessä kulttuuristen ilmiöiden värisevällä kentällä. Sitä luonnehtii valinnan vapaus ja sen vaatimus. Se ei etene suoraviivaisesti, se on tavallaan pysähtynyt jatkuvaan muutokseen.”

Kiinteästä identiteetistä ja pitkäjänteisestä sitoutumisesta kollektiivisiin yhteisöihin pisaramaisiin pienryhmiin ja heimoihin, kevyisiin ”narikka”yhteisöihin kohti identiteetin jatkuvaa tuunaamista ja ”hyperindividualistista yksilösumua”

Sosiaalisen pääoman muotoja: Bonding social capital (sitova yhteisöllisyys) Homogeenisten ryhmien sosiaaliset verkostot Bridging social capital (siltaava yhteisöllisyys) Heterogeenisten ryhmien sosiaaliset verkostot Linking social capital (kansalaisten instituutio- suhteet) Kansalaisten ja instituutioiden väliset suhteet

Feinstein. L, Bynner. J, Duckworth. K (2006) “Young people’s leisure outcomes and their relation to adult outcomes”, Journal of Youth Studies 9: - Nuorisotaloilla käyminen ei sinällään johda kielteisiin aikuisuriin, mutta vertaissuhteet kylläkin - Ohjatut harrastukset tukevat myönteistä kehitystä - Urheilulla erittäin positiivisia vaikutuksia ja varsinkin bridging -vaikutusta - Nuorisotalot tukevat bonding –pääomaa (ja aikuis- ja koulutuskielteisiä arvoja), elleivät ne rakennu ohjattuun, sosiaalisesti merkitykselliseen toimintaan

Kuntien sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (5 tärkeintä): - demokratian toimivuus ja hallinnointi - sosiaalisen vastuun ja huolenpidon taso - kunnan suhteet valtioon ja maakuntahallintoon - osallistavan kunnan ajatus - asukkaiden keskinäiset tukiverkostot ja vastavuoroinen auttaminen Pauli Niemelä: Sosiaalinen pääoma Suomen kunnissa, 2004

Julkiset palvelut ja sosiaalinen pääoma ”Yksilöllisen yhteiskunnan vaatimia vastuullisia verkkoja ja puhuvia yhteisöllisyyksiä ei ole, niitä ei jakseta ja osata rakentaa edes kouluun tai tuhansien inspiraatiokammareiden nettiinkään” Kari Paakkunainen kirjassa ”Jokela-ilmiö, sikermä nuorisotutkijoiden näkökulmia”, Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisu 2007

Kysymyksiä: Ajatellaanko palveluja tuotettaessa kuntalaista yksilönä ja palvelun passiivisena kuluttajana vai aktiivisten ryhmien ja verkostojen jäsenenä? * Miten tunnistaa ja tukea kaupunkilaisten sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä? Miten edistää vuoropuhelua niiden kanssa? * Miten voitaisiin luoda pitkäjänteisiä ja yhteisöllisiä prosesseja lasten ja nuorten innostamiseksi suunnittelemaan ja miksei myös tuottamaan ja arvioimaan heille suunnattuja palveluja? Miten voidaan tukea ”vastuullisia ja puhuvia yhteisöllisyyksiä” ja tilaisuuksia erilaisuuksien kohtaamiselle ja dialogille – miten tuetaan muiden kanssa toimeen tulemista? Miten lisätään nuorten luottamusta Helsingin kaupunkiin?

”Luotatko seuraavien yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan?” (%) Terhi-Anna Wilska toim. Uskon asia, Nuorisobarometri 2006, Helsinki 2006

Teenagers who are engaged in organized activities show: Low level of antisocial behavior High self-esteem Teenagers who are not engaged in organized activities show: High level of antisocial behavior Association with ”bad peers” Poor relations with adults and peers Our research show that:

What is characteristic of a good youth center, as we see it? Stable personal with secure work conditions Co-operation with the local community, a close co- operation with other organizations/authorities A community organization that is supportive A ”whole” view of adolescents A clear idea behind all activities and clear goals Emphasis on relations with adolescents