Kon-0.4720 Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen Puh. 23 609 @tkk.fi

Kurssin perustiedot Nopassa Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia VALTIO, YRITYS JA YLIOPISTO Joitakin piirteitä yliopistotasoisen teknillisen opetuksen kehityksestä Kysymyksenasettelu ja pääpiirteet Tiede- ja teknologiapolitiikalla tarkoitetaan valtion harjoittamia säännönmukaisia toimia maan teknologian ja tieteen tason kohottamiseksi Valtio, elinkeinoelämä ja yliopisto Miten tiede- ja teknologiapolitiikka näkyy yliopistoissa lattiatasolla?

Tekniikan olemus. Tekniikan terminologia ja tekniikkaan liittyvät organisaatiot. Akatemia, tiedeakatemia ja yliopisto Tieteen organisaatioiden tuhatvuotinen historia. Opiskelijan ja opettajan vapaus Akateemisen vapauden ilmenemismuodot yliopistoissa ja korkeakouluissa. Käytännöllisten alojen opetuksen historian pääpiirteet Korkeakoululaitoksen syntyhistoria. Teollisuus, tutkimus ja korkeakoulut Miten teollisuus ja korkeakouluopetus löysivät toisensa Teknillinen korkeakouluopetus Suomessa Suomen teknillisen opetuksen historia 1802 - 1908. TKK Teknillisen korkeakoulun historia 1908 - 1939. Tekniikan tutkimus itsenäisessä Suomessa Toisen maailmansodan vaikutus tutkimuksen organisointiin VTT ja Valtion lentokonetehdas Sotien jälkeinen aika. Sotakorvausteollisuuden vaikutus tekniikan tutkimukseen ja opetukseen. Tekniikan opetuksen laajeneminen. 1960- ja 70-lukujen yliopistouudistus Aalto yliopisto ja tulevaisuuden näkymiä Voiko tulevaisuutta ennustaa? Miten tekniikan tutkijat valmistautuvat tulevaisuuden tutkimuskysymyksiin

Kurssin suoritus Osallistuminen luennoille Kurssimateriaalin lukeminen Essee Lyhyehkö perusteltu kirjallinen esitys, jossa voidaan ottaa kantaa tai esitellä jokin asia. latin. Exagium = punnitseva Esseen tarkoitus: - selvittää jokin asia itselle tai muille - raja esseen ja lyhyen artikkelin välillä häilyvä Essee sisältää kirjoittajan kannanoton – ei tarvitse olla suora argumentti Referaatti = lyhennelmä alkuperäistekstistä

Mitä on historia?

Mitä on historia? Historiaa on kaikki inhimillinen kokemus menneestä Erilaisia historioita Yleinen historia – Suomen historia Esihistoria eli muinaishistoria eli arkeologia Kulttuurihistoria Poliittinen historia / taloushistoria / sosiaalihistoria Tekniikan historia / teknologian historia Arkkitehtuurin historia Taidehistoria Tieteen historia / oppihistoria Henkilöhistoria Sukututkimus Paikallishistoria Sotahistoria Nicholas Poussin

Perustellusti toteennäytettävissä oleva tarina menneisyydestä Orkneyläisten saaga. Fornjótrin jälkeläiset: Hlér eli Aegi, Logi, Kári, Frosta, Snaer Vanha ja Thorri. Birger jaarli – Arnin pojanpoika? Homeros: Odysseus Kalevala - Elias Lönnrothin toimitustyö Raamattu Historia vs. historiikki Historiikki – tingitty toteennäytettävyydestä ja /tai kysymyksenasettelusta. Ei viittaa kokoon tai laajuuteen Historiallinen romaani Ivanhoe, Sir Walter Scott 1819 Monte Criston kreivi, Alexandre Dumas Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat, Topelius, Välskärin kertomuksia Mika Waltari Väinö Linna, Tuntematon sotilas

Kuinka hallitaan tulevaisuutta? Voidaanko historiakäsitystä ohjata? Historiaa ohjataan julkaisemalla historioita Diktaattoreiden ja mainostoimistojen pääelinkeino Historiantutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä mitä on tapahtunut Jokainen sukupolvi kirjoittaa omat historiansa Tarina heikkolahjaisista teekkareista TKK perustettu 15.1.1849 Opetuksen taso PO:ssa heikko TKK:n arkistot palaneet helmikuussa 1944 Tekniikka on soveltavaa luonnontiedettä

Historia ja tiede Historia on selittävä tiede Luonnontieteilijä työssään: Gustaf Komppa 1937 Historia on selittävä tiede Luonnontieteet ovat kuvailevia tieteitä Luonnontieteellinen tutkimus esittelee havainnon tutkimuksena, historiantutkimukselle havainto on tutkimuksen alkuhetki – lähde Lähdejulkaisu Muinaistiede eli arkeologia: arkeologia on tiede joka tutkii menneisyyttä yleensä maahan tai veden alle päätyneiden jälkien ja esineiden kautta – esineellinen lähdemateriaali / museotyö Luonnontieteellistä historiantutkimusta: perustuu havaintoon

Positivismi – historiaa voidaan lähestyä luonnontieteellisin tai niitä lähellä olevin metodein Erityisesti Englannissa 1900-luvun alussa Kaiken lähtökohta on ”tosiasia” ”Archaeology is not looking after the Truth! – but Facts!” Kaiken lähtökohta on empiirinen havainto Suhteellisuusteoria? – luonnontiede lakkasi olemasta eksakti ilmiö Sosiaali- ja taloushistoria, yhteiskuntahistoria, tekniikan historia jne. Onko historia Art vai Science?

Historian lähteistö Edellyttääkö historia kirjallista muotoa? Historian lähteistö yleensä kirjallisessa muodossa / aiemmin hyvinkin tarkka rajaus Historiallinen aika Suomessa alkaa keskiajan alkaessa noin 1155, piispa Henrik Suomeen – Katolinen kirkko Rooman kirkon arkisto – (provenienssiperiaate) Olisi outoa jos unohdetaan muu lähteistö Lähteistön hallinta – muista Ruusun nimi

Historiankirjoituksen tapoja: Muistelmat - Winston Churchill, Mannerheim, Paasikivi Organisaation päiväkirjat - sotahistorian dokumentit Tutkijan kirjoittama tutkimus - tutkijan suhde tutkimuksen kohteeseen määräävä tekijä / mihin tutkimuksen traditioon tutkija liittyy ? / Singer & Holmyard – tekniikan historian perusteos 1950-l lopulta Journalismi ja historiankirjoitus ”Insinöörihistoria” - dokumentoinnin käsite. Esim. Strömbergin sähkökäytöt 2010 Tapani Jokinen / kuvaileva dokumentaatio - Tekniikan tietokirja 1930-l / Eero Mäkinen - Tekniikan ihmeet / Sulo Heiniö / teknologiaoptimismi

Onko olemassa ”virallinen historia” Valtiollinen historia Totuuskomissiot - Etelä-Afrikka, Saksa, Suomi? Valtioneuvoston 1918-projekti / Ylikangas Kenellä on oikeus asettaa tutkimuskysymys? Esim. yrityshistoria - historiantutkimuksen ja PR:n liitto. Nokia / Häikiö // Wärtsilä / Haavikko Historiantutkimus etenee avoimen keskustelun ja julkaisujen kautta

Historian tutkimus Aluksi kronikat ja annaalit Ruhtinas tarvitsee historioitsijan perustelemaan omaa valtaansa Julius Caesar : De Bello Gallico 1800-luvun alussa kansalaisyhteiskunnan synty ”Kansalainen”: hallitsemisen kohde vai valtiovallan haltija? Valistus / Immanuel Kant – sivistys ja kulttuuri ovat kansakunnan peruspilarit Arkistolaitoksen kehitys suljetusta avoimeksi: hallinnan välineestä kansalaisyhteiskunnan palvelijaksi Valtionarkisto (1816 – 1859) muutettiin Kansallisarkistoksi Historian tutkija? Entä historian kirjoittaja? Historioitsija?

Lähteistö 3 – sukupolvea-sääntö Kirjat, artikkelit, lehdet Haastattelut Arkistolähteet Asiakirja-aineistot Kuvat Elokuvat ATK-tiedostot jne. Museot Historialliset kokoelmat Tieteelliset kokoelmat Université Strasbourg

Tieteellinen historiantutkimus Leopold von Ranke (1795 – 1886). Lähdekritiikki ”Näen sen ajan tulevan, jolloin meidän ei tarvitse enää perustaa tietojamme jostakin aikakaudesta silloin eläneiden historioitsijoiden teoksiin, vielä vähemmän myöhemmin syntyneiden selostusten varaan, vaan voimme rakentaa työmme silminnäkijöiden ja alkuperäisten asiakirjojen varaan” Sisäinen ja ulkoinen lähdekritiikki Objektiivisuus ”Wie es eigentlich gewesen”. Historian tehtävänä ei ole menneisyyden tuomitseminen eikä oman ajan opettaminen Kritiikki: onko objektiivisuus mahdollista? Jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen. ”Tutkijan tulee pyrkiä objektiivisuuteen.”

Muuttuvat tekijät yliopiston rakenteessa Opiskelijat Opettajat Professorit Lehtorit Assistentit Yliopiston hallinto Tapa, jolla yliopiston rahoitus on toteutettu Lainsäädäntö