Yhteiskuntahistorian johdantokurssi

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntahistorian johdantokurssi"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi
Perusopintojen luentosarja, kohta 1, laajuus 3 op Syksy 2009 , klo – maanantaisin P III, tiistaisin U 40 ls 1 Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

2 Johdantokurssin luentojen ohjelma
ma 7.9. Mitä historia on? ti 8.9. Mitä yhteiskuntahistoria on – ja poliittinen historia? ma Mitä historialla tehdään? ti 15.9 Mitä maailmalla ja Suomessa on historiakeskusteluissa meneillään? Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali

3 Prof. Susanna Fellmanin ja prof. Matti Peltosen luennot 13.10. saakka.
Loppukuulustelu ma salissa PIII, uusinta salissa PIII, molemmat klo 10–12. Tentit järjestää yhteiskuntahistorian laitos. Tentteihin ei tarvitse ilmoittautua. Uusintakuulustelu myös ke Tentin järjestää Avoin yliopisto, lisätiedot alkusyksystä. Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä joko tenttikuorella tai verkkopalvelun kautta. Oheisteksti (vaaditaan loppukuulustelussa): Pilvi Torsti: Historiapolitiikkaa tutkimaan – Historian poliittisen käytön typologian kehittelyä

4 luento ma 7.9. ”Mitä historia on?”

5 Miksi johdantokurssi? historian ”universaali” määrittely
yhteiskuntahistoria poliittinen historia suhde lähitieteenaloihin (yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, kulttuurien tutkimus)

6 Johdantokurssin paikka yhteiskuntahistorian metodiopetuksessa
Perusopinnoissa: - Praktikum Aineopinnoissa: . Metodikurssi . Metodipraktikum Maisteriopinnoissa (poliittinen historia): .Tutkimuskurssi .Graduseminaarit 2 lukukautta . Metoditentit 2 kappaletta (historian teoria ja historiantutkimuksen historia)

7 Kurssin tavoitteita: historiallinen ajattelu historia tieteenä historian osa-alueet historiankirjoituksen keskeiset traditiot, mutta etenkin nykytila historian käyttö, eli mitä sillä tehdään historian opiskelu kurssin tavoitteena EI ole olla poliittisen historian tai minkään muunkaan historian yleisesitys

8 Älä hermostu luennolla voi tulla eteen sellaisia asioita tai käsitteitä, jotka eivät heti avaudu – myöhemmin samat asiat tulevat esiin uudestaan ja uusissa yhteyksissä sama pätee oppimiseen yleensä, ja historian oppimiseen erityisesti – syistä, jotka toivottavasti selviävät luentojen aikana koska kurssi on johdantokurssi, on aloitettava aakkosista, siksi jotkut asiat voivat tuntua myös tarpeettoman ”simppeleiltä”

9 Historian erityisluonne eli MITÄ SE ON?
historia ei ole pelkästään eikä edes ensisijaisesti TIEDE, vaan samanaikaisesti 1. Tarina, kertomus History, Historia, jne … [Her Story] 2. Menneisyys ~ ”menneisyyden tapahtumat” res gestae, meistä riippumaton, ”objektiivinen”, todella tapahtunut menneisyys 3. Menneisyyttä tutkiva tiede rerum gestarum, kertomus menneisyyden tapahtumista, ihmisen ”tekemä” historia oikeastaan muuta historiaa ei olekaan Yrjö-Koskisen esimerkki 1869: Suomelle oli ”sepitettävä” oma historia

10 historian kehitys jumal- ja kansantarustosta
runouden, kirjallisuuden ja filosofian kautta kohti TIEDETTÄ, joka pyrkii kohti ”objektiivista totuutta” historia tieteenä ei kuitenkaan ole kovin vanha (valistus – romantiikka, 1700–1800-lukujen vaihde)

11 HUOM! Historian alkuperäinen tehtävä, ihmisen pyrkimys selittää ja tulkita menneisyyttään on perimmältään aina sama ja muuttumaton ~ se on ihmisen ”lajiominaisuus” Historia on totta ja satua – ja kaikkea siltä väliltä Ns. tieteellinen historia ei ole edes kovin vahvoilla nyky-yhteiskunnassa (vrt. Z. Topeliuksen ”Maamme”-kirjan historiamonopoli, ilmestyi 1875)

12 Historian elementit IHMINEN (ja luonto) AIKA PAIKKA --------------
MUUTOS TAPAHTUMA RAKENNE MENNEISYYDEN JÄLJET

13 Historiallisuus, historiallinen ajattelu =
”maailmankatsomuksellinen” periaate epäily, kriittisyys historia on ”totaalista”, jakamatonta historiassa ei ole erityistä, tutkimuskohteesta riippumatonta ”metodia” ”Historian metodi on historia itse.” (K. Marx)

14 Historianfilosofiset premissit, arvoperusta, teoria, metodi, käsitteistö, jne. voivat olla erilaiset, jopa täysin vastakkaiset, mutta silti: Yhteistä kaikelle historialle: menneisyyttä koskevan tieteellisen tiedon kokeminen merkittäväksi, kun tämän päivän ja tulevaisuuden ongelmia koetetaan ratkoa Historiallinen lähestymistapa, historiallinen "ajattelu", näkemys, menneisyyden merkityksen tiedostaminen

15 Historian kenttä tieteellisyyteen pyrkivä historiantutkimus
historiakirjallisuus historianopetus arkistot, museot, näyttelyt muistomerkit, patsaat, kuvat, elokuvat joukkoviestimet historiapropaganda historian popularisointi historian käyttö poliittisessa tai muussa argumentoinnissa

16