Kon-0.4710 Suomen teollistumisen historia Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa
Kurssin perustiedot Nopassa Suomen teollistumisen historian kysymyksenasettelu ja pääpiirteet Kurssin ensimmäiset luennot: Tärkeimpiä määrittelyjä ja rajanvetoja Mitä on teollisuus ja miten teollisuus ajoitetaan Suomen varhaiset teollisuudet Teollisuuden vallankumous – tieteen ja tekniikan liitto Panu Nykänen. K1, 209. Puh. 23 609. @tkk.fi
Mitä on historia?
Mitä on historia? Nicholas Poussin Erilaisia historioita yleinen historia – Suomen historia esihistoria eli muinaishistoria eli arkeologia kulttuurihistoria poliittinen historia / taloushistoria / sosiaalihistoria tekniikan historia / teknologian historia arkkitehtuurin historia taidehistoria tieteen historia / oppihistoria Berzelius henkilöhistoria sukututkimus paikallishistoria sotahistoria Totuus ja historia Myytti / uskomus / tositarina Henkilökohtainen kokemus menneisyydestä
Historia ja tiede Lähestymistapa: Kartoittava Selittävä – historia Luonnontieteilijä työssään: Gustaf Komppa 1937 Lähestymistapa: Kartoittava Selittävä – historia Kuvaileva – luonnontiede //poikkeuksia on Ennustaminen / futurologia Rajanveto arkeologiaan: arkeologia on tiede joka tutkii menneisyyttä yleensä maahan tai veden alle päätyneiden jälkien ja esineiden kautta – esineellinen lähdemateriaali / museotyö Ei sidottu aikarajakseen – esim. Lappeenrannan Huhtiniemen tutkimukset 1800-lukua
Historian lähteistö Edellyttääkö historia kirjallista muotoa? Yleensä kyllä… mutta Historian lähteistö yleensä kirjallisessa muodossa / aiemmin hyvinkin tarkka rajaus Historiallinen aika Suomessa alkaa keskiajan alkaessa noin 1155, piispa Henrik Suomeen – Katolinen kirkko Rooman kirkon arkisto – (provenienssiperiaate) Nykyisin olisi outoa jos unohdetaan muu lähteistö Esimerkiksi Löytöjoen tärpätti- ja tervatehdas –projekti – monipuolinen lähdemateriaalin käyttö
Mitä on historia? Historia : Perustellusti toteennäytettävissä oleva tarina menneisyydestä Homeros : Odysseus Kalevala - Elias Lönnrothin toimitustyö Raamattu Tuntematon sotilas Historia vs. historiikki Historiikki – tingitty toteennäytettävyydestä Ei viittaa kokoon tai laajuuteen Historiallinen romaani Ivanhoe Sir Walter Scott 1819 Monte Criston kreivi Alexandre Dumas Runeberg Vänrikki Stoolin tarinat, Topelius Välskärin kertomuksia Mika Waltari
Historiankirjoituksen tapoja: Muistelmat - Winston Churchill, Mannerheim, Paasikivi Organisaation päiväkirjat - sotahistorian dokumentit Tutkijan kirjoittama tutkimus - tutkijan suhde tutkimuksen kohteeseen määräävä tekijä / mihin tutkimuksen traditioon tutkija liittyy ? / Singer & Holmyard – tekniikan historian perusteos 1950-l lopulta Journalismi ja historiankirjoitus ”Insinöörihistoria” - dokumentoinnin käsite. Esim. Strömbergin sähkökäytöt 2010 Tapani Jokinen / kuvaileva dokumentaatio - Tekniikan tietokirja 1930-l / Eero Mäkinen - Tekniikan ihmeet / Sulo Heiniö / teknologiaoptimismi
Onko olemassa ”virallinen historia” Valtiollinen historia Totuuskomissiot - Etelä-Afrikka, Saksa, Suomi? Valtioneuvoston 1918-projekti / Ylikangas Kenellä on oikeus asettaa tutkimuskysymys? Esim. yrityshistoria - historiantutkimuksen ja PR:n liitto. Nokia / Häikiö // Wärtsilä / Haavikko Historiantutkimus etenee avoimen keskustelun kautta
Historian tutkimus Historiankirjoituksen alku kronikoissa ja annaaleissa Ruhtinas tarvitsee historioitsijan perustelemaan omaa valtaansa Julius Caesar : De Bello Gallico 1800-luvun alussa kansalaisyhteiskunnan synty ”Kansalainen” : hallitsemisen kohde vai valtiovallan haltija Valistus / Immanuel Kant – sivistys ja kulttuuri ovat kansakunnan peruspilarit Arkistolaitoksen kehitys suljetusta avoimeksi : hallinnan välineestä kansalaisyhteiskunnan palvelijaksi Valtionarkisto (1816 – 1859) Kansallisarkisto Kuka voi olla historian tutkija? Entä historian kirjoittaja? Entä historioitsija? / Homeros, Carl Grimberg TKK:n historiat : Karl Palmén, Bernhard Wuolle, Martti Liesto
Lähteistö 3 – sukupolvea-sääntö Kirjat, artikkelit, lehdet Haastattelut Arkistolähteet Asiakirja-aineistot Kuvat Elokuvat ATK-tiedostot jne. Museot Historialliset kokoelmat Tieteelliset kokoelmat Université Strasbourg
Tieteellinen historiantutkimus Leopold von Ranke (1795 – 1886). Berliinin yliopiston professori Lähdekritiikki Ranke: ”Näen sen ajan tulevan, jolloin meidän ei tarvitse enää perustaa tietojamme jostakin aikakaudesta silloin eläneiden historioitsijoiden teoksiin, vielä vähemmän myöhemmin syntyneiden selostusten varaan, vaan voimme rakentaa työmme silminnäkijöiden ja alkuperäisten asiakirjojen varaan” Sisäinen ja ulkoinen lähdekritiikki Objektiivisuus Ranke: ”Wie es eigentlich gewesen”. Historian tehtävänä ei ole menneisyyden tuomitseminen eikä oman ajan opettaminen Kritiikki: onko objektiivisuus mahdollista? Jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen. Ranke: Tutkijan tulee pyrkiä objektiivisuuteen.