Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Toimintaympäristö
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Mitä ilmansaasteet ovat?
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Hyvä kala! Kalansyönnin hyödyt päihittävät haitat
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Itämeren kalan ympäristömyrkkypitoisuudet – muutokset
Teollisuustyöläisten elämää
Mukavaa ja terveellistä elämää?
Kalanjalostusprosessit Suomessa.. Johdanto Suomessa on hieman alle 100 kalalajia, joista saadaan laaja sekä vaihteleva tuoteryhmä. Pääasiallisesti 100.
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Kasviskampanja Etelä-Pohjanmaalla
Esittää.
Kansantaudit.
Place client logo here in Slide Master RI Elokuu 2009 Jorma Hakanen Lääkkeiden määrääminen ja rinnakkaislääkkeet –tutkimus.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl, 15 enemmän kuin 2007)
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
Ilmastonmuutospolitiikat ja terve kaupunki Jouni Tuomisto, akatemiatutkija THL, Ympäristöterveyden osasto.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Kala - paras luonnollinen D -vitamiinin lähde D –vitamiinin saanti Finravinto 2007 tutkimuksen mukaan suomalaiset saivat lähes puolet D-vitamiinista.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Perustulo Mitä se maksaa?. Esitettyjä väitteitä Perustulo kaksinkertaistaa valtion menot Perustulo vie rahat hyvinvointipalveluista Perustulo pakottaa.
Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen terveysvaikutukset
Kotitalouksien rahoitusvarat ja -velat
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
Itämeren tila - kalastonäkökulma Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin Yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Fisheries and Environmental.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2010
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Opasnet on wiki-pohjainen järjestelmä joka pyrkii parantamaan päättäjien ja kansalaisten keskinäistä vaikuttamista. Eduskunnan ydinvoimapäätös: a) Hyvä?
Päihdetilastollinen vuosikirja 2011
Ostopalvelujen kasvu selittää parhaiten menojen jyrkkää kasvuvauhtia Juuassa Palvelujen ostoihin Juuan kunta käytti vuoden 2009 tilinpäätöksen.
MAINOSTAJIEN LIITTO MARKKINOINTIVIESTINNÄN PANOSTUSTEN KEHITTYMINEN LOPPUVUONNA 2004 VERRATTUNA ALKUPERÄISEEN BUDJETTIIN SALDO MAINOSBAROMETRI.
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
mieluummin useampikin?
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Taustatietoja maatalouteen liittyen Lähde: MTK / MTK-Pohjois-Savo
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Skitsofrenian epidemiologia
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tilinpäätös 2004.
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Vastasyntyneet 2010 Eija Vuori Mika Gissler.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2009 Erkki Liikanen Erkki Liikanen.
Kotihoidon laskenta Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Euro & talous –lehti (4/2007) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2007) Tiedotustilaisuus
1. Hiili – elämän alkuaine
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
The Baltic Sea dioxin problem: expert views
Tupakan haittavaikutukset
Silakan hyöty-riskinarvio – mitä uutta?
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Syövän riskitekijät.
14. Ympäristömyrkkyjen haitalliset vaikutukset luontoon
Linking the health of the Baltic Sea with the health of humans: Dioxin
Esityksen transkriptio:

Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto

Onko Itämeren kala terveys-uhka? http://yle.fi/uutiset/ruotsi_varoittaa_lohen_taimenen_ja_silakan_syonnista/6684777 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Kotimaisen ja tuontikalan kulutus Suomessa Olli Leino: Fish consumption: human health effects and decision making Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-085-6 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Kalan kulutus Suomessa 2011 Kotimaisen ja ulkomaisen kalan kulutus Suomessa 2011 (kg/ henkilö, fileroituna tai valmisteena) Kalastus-elinkeino Vapaa-ajanka-lastus Kalan-kasvatus Ulkomaan-tuonti Yhteensä Lohi 4.1 Kirjolohi 0.9 1.8 Tonnikala 1.7 Muikku 0.4 0.2 0.6 Hauki Kuha 0.1 0.5 Silakka 0.3 Muut kalat ja äyriäiset 1.3 2.2 1.2 4.8 9.5 2.1 3.4 11.5 19.1 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Kalan edut ja riskit Edut Ravitsemuksellinen arvo (mm. valkuaisaineet) Tietyt vitamiinit (esim. D) ja mineraalit (esim. Se) Edulliset rasvahapot (omega-3): sydänriskit, kehitys, raskauden riskit Korvaa kovia rasvoja Riskit Mikrobiologiset ongelmat (pilaantuu herkästi) Toksiinit (esim. botulismi, eräät levätoksiinit) Kemialliset riskit (esim. Hg, As, PCB, PCDD/F, organoklooripestisidit) Tämä ja muita kalvoja esityksestä N:\YTO\Users\JOUKO\Luennot, esitelmät\Luennot_2011\Dioksiinien terveyshaitat – erityistapaus kala.ppt http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet silakassa http://fi.opasnet.org/fi/EU-kalat http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=247 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Mitä dioksiinit olivatkaan? Hiilivetyjä, 12 hiiltä, 2 happea, 8 vetyä tai klooria Kloorit nurkissa (2,3,7,8) estävät elimistöä pilkkomasta Kestäviä ympäristössä, hitaasti elimistöstä poistuvia, rasvaliukoisina biokertyviä esim. plankton → kalat → hylkeet tai ihminen Terveyshaittoja: kehityshäiriöt, syöpä, muita http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Dioksiinien väheneminen rintamaidossa Väheneminen jatkunut samansuuntaisena v. 2007 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Kalan ympäristömyrkyt ovat selkeä terveyshaitta http://fi.opasnet.org/fi/Tautitaakka_Suomessa http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

…mutta dioksiinit eivät ole suurin murhe http://fi.opasnet.org/fi/Tautitaakka_Suomessa http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Mitä halutaan suojella. Arvio Länsi-Euroopan väestössä (lähes 400 milj Mitä halutaan suojella? Arvio Länsi-Euroopan väestössä (lähes 400 milj.) syövän ja estettyjen sydänkuolemien muutoksesta (tapauksia/vuosi) Jos riskinhallinta kokee vastuuta kalankäytön kokonaisvaikutuksesta (mm. sydänkuolemat) -206 30900 Nykytila -154 23400 Kalansyönnin rajoitus 25000 30000 Jos riskinhallinta on kiinnostunut vain saasteiden teoriassa aiheuttamasta syövästä Tuomisto JT ym. 2004 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Kehityshäiriöt ja tämänhetkinen dioksiinien riskinarviointi Turvallisuusmarginaalit eivät kovin suuret, vaikutuksia mm. hampaiden kehitykseen mahdollisesti 1970-luvun pitoisuuksilla Riskien vertailu suosii silti kalan käyttöä Todennäköistä, että vaikutukset jo vähenemässä Päästökontrolli on järkevämpi tapa hallita riskejä kuin tärkeiden ravintoaineiden kieltäminen http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Pohdintoja Itämeren kalan syönti on yleisesti ottaen terveellistä nykyisillä käyttömäärillä. Mutta entä erityisryhmät: odottavat äidit, pienet lapset, suurkuluttajat? Näitä asioita tarkastellaan THL:n hankkeessa, joka päättyy elokuussa. Työ tehdään avoimena arviointina: http://fi.opasnet.org/fi/Silakka http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Silakan kokonaissyönti maakunnittain http://fi.opasnet.org/fi/Silakan_hyöty-riskiarvio_/_raportti http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Mitä vaikuttavat elimistöön? Stimuloi ns. AH-reseptoria eli ”dioksiinireseptoria” AH-reseptori on transkriptiotekijä, eli geenien ilmentymiseen vaikuttava valkuaisaine AH-reseptorin stimulaatio vaikuttaa monien geenien ilmentymiseen Tunnetuin vaikutus on myrkyllisiä vierasaineita pilkkovien entsyymien aktivointi, tyypillinen entsyymi nimeltään CYP1A1 Näitä aktivoivat monet muut aineet, mm. savun ja noen syöpää aiheuttavat polyaromaattiset hiilivedyt kuten bentso(a)pyreeni http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Uusia ajatuksia AH-reseptori nykymuodossa on ainakin 400 miljoonaa vuotta vanha säätelytekijä Yksi tehtävä on vierasaineiden pilkkomisen aktivoiminen, myrkylliset aineet hoidetaan pois elimistöstä Siten ”normaali” AH-reseptorin aktivaatio hyödyllinen, ei haitallinen Vuosia kiistelty dioksiinien syöpää aiheuttavista ominaisuuksista Sekä eläinkokeissa että suurten työaltistusten jälkeen syöpäriski, mutta ei pienillä annoksilla http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

AH-reseptorin ”luonnollinen” aktivaatio Monet kasvien aineet (erityisesti kaalikasvien mutta myös muiden vihannesten ja hedelmien flavonoidit ja muut aineet) stimuloivat AH-reseptoria Hedelmät ja vihannekset erityisen terveellisiä ja syynä nähty mm. juuri nämä flavonoidit, jopa kokeita menossa niiden syöpää estävästä vaikutuksesta Onko siis myös pieni määrä dioksiinia hyödyllinen eikä haitallinen, kun se aktivoi elimistön hävittämään vierasaineita?? Tämäkin kyseenalaistaa dioksiinien pienen annoksen syöpävaarallisuuden http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Pehmytkudossarkooman riski PCDD/F-pitoisuuden mukaan (95 % CI). This is our main result. To our surprise, we found a decreasing risk of cancer when dioxin concentration increased. All possible confounders we could imagine, were tested. None of them changed the main result. Some of them, e.g. chemical exposure, had their own effect on cancer risk, but they did not confound the correlation between dioxins and cancer. Tuomisto JT et al. 2004 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Kalastajatutkimus (Turunen ym. 2008) 6410 kalastajaa, 4260 puolisoa Kalan käyttö runsaampaa kuin perusväestöllä, sekä hyödylliset rasvahapot että dioksiinit kohonneet Kokonaiskuolleisuus pienempi kuin perusväestöllä Kalastajat 78% Vaimot 84% Sydänkuolleisuus vähäisempi Kalastajat 73% Vaimot 65% Kalastajilla myös aivoinfarktien ja syövän määrät vähentyneet http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

Uutta kalasta ja hermoston kehityksestä Dioksiineihin liittyy kehityshäiriöiden riski, mutta: Monityydyttymättömät rasvahapot (EPA, DHA, etenkin DHA) välttämättömiä hermoston kehitykselle Raskauden aikana ja äidinmaidosta; riippuu suurelta osin äidin kalan käytöstä Vakavassa puutostilassa mm. huono näkökyky 14541 lapsen tutkimus (Hibbeln 2007) osoitti alle 340 g kalan viikkosaannin liittyvän heikompaan hermoston kehitykseen kuin yli 340 g (mm. IQ) http://fi.opasnet.org/fi/Silakka