Luetaan! Kota-projekti, Diat laati Maija-Liisa Halme-Briedis

Hyvä menetelmä: luetaan liukumalla • Nykyisin tätä tekniikkaa käytetään paljon koulussa: Meeeeeeeeerrrrrrrrrrrrrkkkkkkkkkiii =merkki Meeeeeeeeellllllllllkkkkeeeiiin = melkein Kuuuuukkkkkkaaaa=kukka

Tätäkin käytetään: • P u r k = purk ja k i = ki Siitä tulee purkki!  Tämä vaatii parempaa muistia kuin liukumäkimenetelmä.

Tämä menetelmä ei ole hyvä: • Äm ee äl koo ee ii än = melkein  Lukemisen kannalta ei ole tärkeää, mikä aakkosten kirjain sanassa on, vaan mikä äänne sanassa on.  Kun lukeva lapsi kysyy, mikä kirjain ”S” on, kannattaa siis vastata ”sss” eikä ”äs”.

Sanalaput • Meidän koulun aapisessa leikkiluetaan: katsotaan neljä kuvaa, sitten pistetään käsi kuvien päälle ja koetetaan arvata, mikä sana milläkin rivillä lukee. • Sanalappu on suosittu esim. englannin kielen harjoittelussa. • Jos lapsi haluaa, voi tällaisia kielipelejä kotona leikkiä. KISSA

Tuhannen tunnin salaisuus • Suomi onnistuu hyvin kansainvälisissä kouluvertailuissa. Se johtuu ehkä siitä, että lapsille luetaan paljon jo ennen kuin he menevät kouluun. • Heille on tavallisesti luettu kirjoja jo tuhat tuntia. Se on noin puoli tuntia joka päivä.

Ei meillä ole ehkä niin paljon luettu… • Lukemisen voi aloittaa tässäkin vaiheessa, ei hätää. Kaikki on plussaa. • Kasetti- tai CD-kirja on yksi vaihtoehto, jos aikaa lukemiseen ei ole. Äänikirjoissa keskittymiskyky kehittyy paremmin kuin filmien katselussa, kun tieto tulee vain yhtä kanavaa pitkin. • Iltasatu on edelleen hyvä tapa. Tietysti tarinan voi myös keksiä itse, mutta kirjoista saa monipuolista sanavarastoa.

Nyt se jo lukee! • Kirjojen lukemista ääneen lapselle on tärkeää jatkaa, vaikka lapsi jo osaisi lukea. Lukeva aikuinen on hyvä esikuva. • Hauskaa on myös se, jos aikuinen lukee saman kirjan kuin lapsi. Kirjoista keskusteleminen on monella tapaa opettavaista. • Riihipellossa on joka perjantai kirjastoauto. Me kannustamme oppilaita lukemaan.

Mitä kannattaa lukea? • Tärkeintä on, että kirja kiinnostaa lasta. Kuvia saa olla, ja sarjakuvaa saa lukea. Kun homma alkaa sujua, voi lukea monipuolisemmin. Kiellot eivät ehkä kannata. • Järjestämme yhden vanhempaintapaamisen kirjastossa. Siellä saatte lisää vinkkejä kirjavalintoihin sekä tietoa äänikirjoista ja muunkielisistä lukemistoista.

Lukemisen tasoja – luokat 1-9 • Ensin pitää oppia lukemisen idea, mitä äänteet, tavut ja sanat tarkoittavat. • Sitten opitaan etsimään pistemäinen tieto, jonka voisi vaikka alleviivata. Minkä maan pääkaupunki Oslo? Alleviivataan: Norjan pääkaupunki on Oslo. Missä kettu elää? Aikuisen pitää ehkä ohjata vastauksen etsimistä: Tässä tarkoitetaan, missä maassa niitä on. Tässä tarkoitetaan, missä ympäristössä ne elävät, esim. elävätkö ne metsässä?

* Kolmannella tasolla osataan jo yhdistää eri lauseiden tietoja. Asia ei enää lue suoraan yhdellä rivillä. Mitkä ovat Pohjoismaiden pääkaupungit? Alleviivataan: Pohjoismaiksi kutsutaan Ruotsia, Norjaa…. --- Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa on… * Myöhemmin opitaan lisää tekstin analysoinnista ja arvioinnista. Onko tämä vitsi vai tosijuttu? Olenko tästä asiasta samaa mieltä kirjoittajan kanssa?

• On ihanaa, jos koti kannustaa lukemisen harjoittelussa. Tärkeää on, että lukemiseen liittyy ilo ja oma valinta. • Joku haluaa lukea kirjastossa lukukoiralle, joku haluaa lukea pikkusiskolle, joku äidille --- tällaisia mahdollisuuksia on hyvä tarjota lapselle. • Alkuvaiheessa suosittelen ilmaista Ekapeliä. Jos kotona ei ole tietokonetta, erilaisia vaihtoehtoja kyllä löytyy, ei hätää.