5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen UusiKunta 2010 kuntajakoselvitys – painelaskelmien taustat ja menetelmä 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

Painelaskelman perusteet Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012 ja joillakin kunnilla tätä on jatkettu omilla investointiarvioilla ja vuoden 2010 tilinpäätösarviolla. Vuodesta 2012 alkaen arviot on tehty kunkin kunnan omien toteutuneiden meno/tulo –tasojen mukaan. Näiltä osiltaan arviot poikkeavat/voivat poiketa alueelle aiemmin tehdyistä laskelmista. Valtionosuuden määrä ylittää toimintamenojen nousun jäljempänä kuvatulla tavalla poikkeuksena tasapainottamistoimeksiantojen/kriisikuntatyön laskelmista. Nettoinvestointien taso perustuu menneeseen toteumaan ja asukaskohtaiseen muutokseen tästä eteenpäin. Lahden kaupunki korotti nettoinvestointiensa tasoa tästä tasosta huomattavasti, samoin Nastola ja Asikkala. Lama loppuu vuonna 2013, jolloin yhteisövero kasvaa hyvin nopeasti kaksi vuotta ja sitten tasaantuu. Laskennassa pyritään rahoitukselliseen tasapainoon; rahoitustarve katetaan ensisijaisesti nostamalla veroprosenttia enintään prosentilla/vuosi. Loppuosa katetaan tarvittaessa velalla. Aiemmista prosesseista poiketen asiantuntijaryhmä ei tasapäistänyt käytettäviä muutoskertoimia. Toisaalta kuntien oma keskinäinen ”kauneuskilpailu” jäi aiempaa vähemmälle. Lahden menojen nousu 2011-2012 rajautuu noin 1,5%:iin ja Asikkalan 2010-2011 ja 2012 1,5-2,0 ja 3,0 prosenttiin. Myös Heinolan omaa nousuarviota -1 %:ia vuosille 2010-2011 ja Nastolan vuosien 2010-2011 nollakasvua voidaan pitää aggressiivisina. Tarkastelun ulkopuolisen Sysmän menojen nousu vuonna 2011 on arvioitu vain 0,5%:iin. Laskennassa arvioitiin myös varsinaisen liitoselvityksen ulkopuolelle jääneiden kuntien Kuhmoisten ja Sysmän talouden kehitystä

Painelaskelmien perusteet – vuodesta 2013 eteenpäin Yllä olevan taulukon tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemaan Tiedonantajapalautteeseen 2001 – 2008 Euromääräinen aineisto on vertailukelpoista eri vuosien kesken, koska luvut on korotettu indeksiin (inflaation vaikutus eliminoitu) Käyttötulojen kasvu on ollut poikkeuksellista Hollolassa (Peruspalvelukeskus Oiva). Muista UusiKunta kunnista nopeinta kasvu on ollut Asikkalassa ja hitainta Hartolassa ja Padasjoella Kaikki ovat nostaneet veroprosenttia verotulojen kasvattamiseksi – UudenKunnan alueella eniten Heinola ja Asikkala sekä vähiten Padasjoki Verotettavan tulon kasvu on ollut yleisesti vaatimatonta; heikointa Padasjoella (0,4 %) ja seudun parasta Hollolassa (3,0 %) Yhteisöveroissa kasvu on ollut UusiKunnan alueella Asikkalaa lukuun ottamatta negatiivista tai heikkoa. Kiinteistöveroissa kasvu on ollut yleisesti hyvää Valtionosuudet ovat kasvaneet kaikilla selvästi yli menojen kasvun! Käyttömenojen kasvu on ollut alhaisinta Hartolassa (1,3 %) ja Hollola pois lukien suurinta Asikkalassa (4,9 %). Tulo/menokehitys oli UudenKunnan alueella tervein Hartolassa (+1,1 %). Näiden lisäksi vain Lahden, Nastolan ja Hämeenkosken tulot kasvoivat menoja nopeammin Hollolan menojen ja tulojen kasvu rajattiin kunnan itsensä arvioimaan nousuun 2012.

Painelaskelmien perusteet Taulukosta selviää kuntien keskimääräiset vuotuiset brutto- ja nettoinvestoinnit tarkastelujaksolla 1998 - 2008. Bruttoinvestoinnit on laskettu myös asukaskohtaisiksi. UusiKunta kunnista kymmenen vuoden jaksolla eniten asukasta kohden laskettuna ovat investoineet Padasjoki (789 eur/as) ja Hartola (526 eur/as). Vähiten ovat investoineet Hämeenkoski (272 eur/as) ja Asikkala (357 eur/as) Taulukon nettoinvestointien määrää käytetään ennusteessa kunnan nettoinvestointien tasoa oman ennusteen loputtua Lahti arvioi nettoinvestointinsa noin kaksinkertaisiksi eli 27 miljoonan euron sijasta 50 miljoonaan euroon. Kaupungin omalla arviolla on suuri merkitys lainakannan kasvuun. Asikkala nosti nettoinvestoinnit 2,3 m€:oon

Painelaskelmien perusteet, väestön ikääntymisen muutokset Taulukkoon on laskettu kunnan asukkaan keskimääräinen ikä kuntakohtaisen asukasluvun ja ikärakenteen muutostaulukon perusteella. Luku on ikäryhmien keskilukujen keskiarvo Taulukosta selviää kuntien ikääntyminen ja sen muutos. Tämän perusteella arvioidaan kuntakohtaisesti aiemmin esitetyn menoarvion päälle ikääntymisestä johtuva nettomenojen kasvu Nuorin osa UudenKunnan alueella on Hollola ja Nastola, iäkkäin Padasjoki, Hartola ja Heinola. 2008 iältään nuorimman ja vanhimman ero oli 7,6 vuotta ja eron ennustetaan olevan 8,8 vuotta 2030 Eniten UusiKunta kunnista ikääntyy Heinola, seuraavaksi Padasjoki ja Hartola

Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus kertoimiin Vuoden ikärakenteen muutos otetaan laskelmissa huomioon vuodesta 2013 lukien taulukon ensimmäisen sarakkeen perusteella. Kasvukunnissa (siniset nuolet) otetaan huomioon puolet kertoimesta. Jako kasvukuntiin ja ei-kasvukuntiin perustuu Tilastokeskuksen arvioon vuosina 2010-2015 . Asukasluvultaan taantuvassa kunnassa otetaan huomioon koko kerroin.

Valtionosuuksien korotukset yli toimintamenojen nousun Kaikilla kunnilla valtionosuudet ovat tarkastelujaksolla nousseet yli toimintamenojen nousun. Valtionosuuksissa on pitkiä harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen jaksoja. Laskelmissa otetaan normaalisti huomioon nousu, joka rajautuu menojen nousuun. Nyt, nousujen ollessa näinkin suuret, se rajautuu asukasluvun muutoksen jne. perusteella.

Harkinnanvaraiset

UusiKunta 2010 kuntajakoselvitys – kuntakohtaiset painelaskelmat 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

Asikkala

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Asikkalan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 4,2 %/v ja 2006-2008 5,6 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 4,9 %/v ja 5,6 %/v Asikkalan tulo-menokehitys on kääntynyt tasapainoiseksi – tätä on auttanut veroprosentin nostolla aikaansaatu verotulon kasvu. Kehitys on ollut hyvä myös 2009 Verotettavan tulon kasvu on ollut melko vaatimatonta, mutta viimeisenä tarkasteluvuonna kasvu on kääntynyt selvästi negatiiviseksi Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää ja selvästi yli menokasvun Asikkala on investoinut melko tasaisesti koko tarkastelujakson. Investointien taso (eur/as) on ollut selvästi maan keskitason alapuolella. Kunnan käyttöomaisuuden arvo on pysynyt vakaana Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on kasvanut jakson lopulla ja on selvästi keskimääräistä korkeampi

Investoinnit Kumulatiivinen vuosikate alittaa sekä kumulatiiviset nettoinvestoinnit että kumulatiiviset poistot Talous ei ole ollut tasapainossa, koska rahoitus ei ole riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen Kunnan taseessa on kattamattomia alijäämiä ja kunta on velkaantunut

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (+0,4 %/v) Silti väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 12%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa yli 65% ja yli 84-vuotiaiden enemmän kuin kaksinkertaistuu (+115,9 %) Asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,0 % vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,4% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä Asikkala näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

Painelaskelma vuoteen 2018

Hartola

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Hartolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,4 %/v ja 2006-2008 4,9 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 1,3 %/v ja 3,2 %/v Hartolan tulo-menokehitys on tervehtynyt. Verotettavan tulon muutos on huolestuttava, kehitys on painunut selvästi negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää ja ylittänyt selvästi menokasvun Hartola on supistanut voimakkaasti investointejaan. Jakson lopulla ne lähenevät jo maan minimitasoa. Käyttöomaisuuden määrä on romahtanut. Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on laskenut merkittävästi on selvästi maan keskiarvon alapuolella

Investoinnit Kumulatiiviset poistot ja kumulatiiviset investoinnit ovat olleet samansuuruiset – talouden kokonaistasapaino on ollut huono, koska kumulatiivinen vuosikate on ollut selvästi edellisten alapuolella Kunta on velkaantunut ja sen taseeseen on kertynyt huomattava kumulatiivinen alijäämä; samaan aikaan lainakanta on kasvanut

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa laskussa (-0,5 %/v) Väestö vanhenee – joka toinen hartolalainen on yli 50-vuotias vuonna 2025 Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla neljänneksen (-465 hlöä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa noin kolmanneksen (318 hlöä) Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siitä voitaisiin sopeuttaa vuosien 2010…2015 jaksolla -0,8% vuodessa (nettomenoista) Jos sopeuttaminen ei onnistu, on haasteellista pystyä rahoittamaan ikääntyneiden palveluita 0,8% vuodessa (nettomenoista)

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Hartola näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

Painelaskelma vuoteen 2018

Heinola

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Heinolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,7 %/v ja 2006-2008 5,1 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 4,1 %/v ja 6,9 %/v Heinolan tulo-menokehitys on ollut vääränsuuntainen. Vuonna 2009 tulo-menokehitys on oiennut selvästi - veron korotuksella. Verotettavan tulon kehitys on huolestuttava, ohut kasvu on painunut reilusti negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuuden kasvu on ollut erittäin vahvaa, mutta sekään ei ole riittänyt oikaisemaan tulo-menokehitystä Heinolan investoinnit ovat olleet pienessä kasvussa tarkastelujakson lopulla. Kunta on investoinut viimeisinä vuosina hiukan keskimääräistä kuntaa enemmän asukasta kohden laskettuna. Käyttöomaisuuden arvo on kasvanut tarkastelukauden aikana. Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on kasvanut.

Investoinnit Kaupungin kumulatiivinen vuosikate on ollut selvästi huonompi kuin kumulatiiviset poistot ja kumulatiiviset nettoinvestoinnit  kaupungin rahoituskyky on ollut nettoinvestointien rahoittamiseen nähden huono Kaupungin lainakanta on kasvanut, mutta taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hyvin lievässä laskussa, mutta kaupunkia voi silti hyvin kutsua asukasluvun muutoksen suhteen tasapainokunnaksi Väestö vanhenee huomattavan nopeasti – vuonna 2030 joka toinen heinolalainen on yli 50 -vuotias! Lasten ja nuorten määrät ovat selvässä laskussa Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla neljänneksen (jopa 2700 henkeä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa jopa 70%! - asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa puolella (+52 %) Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsisi selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 0,3% vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,3 % vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Heinolan palvelurakenne on keskimäärin kalliimpi kuin verrokeissa. Kaupungin palvelurakenteessa on todennäköisesti joitakin rakenteita, joita muuttamalla olisi mahdollisuus sopeuttaa taloutta tasapainoisemmaksi

Painelaskelma vuoteen 2018 Laskelmassa ei ole otettu huomioon todennäköisiä elinkeinorakenteeseen kohdistuvia muutoksia 2010 jne.

Hollola

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Hollolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 11,0 %/v ja 2006-2008 21,6 %/v (Oiva) Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 11,9 %/v ja 22,2 %/v (Oiva) Hollolan tulo-menokehitys on kääntynyt 2009 oikeansuuntaiseksi. Oikeansuuntainen tulo-menokehitys on perustunut veroprosentin nousuun. Verotettavan tulon muutos on kasvussa, mutta romahti negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuuden kasvu on ollut erittäin hyvää Hollola on investoinut tasaisesti koko tarkastelujaksolla likimain maan keskiarvon verran (eur/as). Kunnan käyttöomaisuuden arvo on kasvanut tasaisesti Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on ollut laskussa, mutta on keskimääräistä korkeampi

Investoinnit Kumulatiivinen vuosikate on ollut melko hyvin tasapainossa kumulatiivisten poistojen kanssa, mutta Kumulatiiviset nettoinvestoinnit ovat huomattavasti kumulatiivista vuosikatetta suurempi. Tase on reilusti ylijäämäinen, mutta rahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunta on velkaantunut

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (+0,8 %/v) Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 2%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa kaksinkertaiseksi – asukasluvun kasvu tulee pääosin paljon eläkeikäisistä ja jonkin verran myös nuorista. Palvelurakenteen kustannusten näkökulmasta yli 75- ja yli 85 -vuotiaiden osuuden kasvu on huomattavan suuri Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan.

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,8% vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,6% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Hollola näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

Painelaskelma vuoteen 2018

Hämeenkoski

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Hämeenkosken käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,7 %/v ja 2006-2008 4,0 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 2,9 %/v ja 4,0 %/v Hämeenkosken tulo-menokehitys on ollut terve Verotettavan tulon kasvu on ollut ohutta, mutta positiivinen viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää ja selvästi yli menokasvun Hämeenkoski on investoinut tasaisesti, viimeisinä vuosina kasvua. Investointitaso on selvästi maan keskitasoa alhaisempi Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on laskenut selvästi

Investoinnit Kunnan kumulatiivinen vuosikate on alittanut pidemmällä jaksolla sekä kumulatiiviset nettoinvestoinnit ja poistot Aivan tarkastelukauden lopulla vuosikate on ylittänyt kumulatiiviset poistot Lainakanta on pysynyt samantasoisena, taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää Kunnan talous vaikuttaa olevan kokonaisuutena suhteellisen hyvässä tasapainossa

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (0,2 %/v) Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 9%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50% – asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä. Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 0,5 % vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,1% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Hämeenkoski näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

Painelaskelma vuoteen 2018

Kuhmoinen

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Kuhmoisten käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 3,3 %/v ja 2006-2008 6,2 %/v. Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 2,2 %/v ja 3,9 %/v Kuhmoisten tulo-menokehitys on muuttunut oikeansuuntaiseksi. Verotettavan tulon muutos on huolestuttava, kehitys on painunut jopa negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna. Valtionosuuden kasvu on ollut erittäin vahvaa Kuhmoinen on investoinut pitkällä tarkastelujaksolla huomattavasti keskimääräistä enemmän kuin tarkastelujakson lopulla. Kunnan investoinnit ovat kohdistuneet johonkin muuhun kuin peruspalveluiden infrastruktuuriin, koska käyttöomaisuuden arvo on alentunut tarkastelukauden aikana huomattavan paljon Poistotaso on selvästi maan keskimääräistä alhaisempi

Investoinnit Kumulatiiviset poistot ovat ylittäneet kumulatiivisen vuosikatteen Kumulatiivinen vuosikate ylittää nettoinvestoinnit tarkastelukauden lopulla  talous on kääntynyt terveempään suuntaan Kumulatiivinen alijäämä on poistunut ja lainakanta alentunut

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on lievässä laskussa (-0,7 %/v) Väestö vanhenee – vuoteen 2030 + 6,8 v Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla yli kolmanneksella (497 hlöä) Samaan aikaan lasten ja nuorten määrä laskee (peruskouluikäiset kolmanneksella) ja yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vielä neljänneksellä (222 hlöä). Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa puolella (+52 %)

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siitä voitaisiin sopeuttaa vuosien 2010…2015 jaksolla asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen myötä -0,8% vuodessa (nettomenoista) Jos sopeuttaminen ei onnistu, on haasteellista pystyä rahoittamaan ikääntyneiden palveluita 0,8 % vuodessa (nettomenoista)

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Kuhmoisten palvelurakenne oli 2008 656 t€ kalliimpi kuin verrokissa. Suunta oli hyvä edelliseen vuoteen nähden. Palvelurakenteessa voi kuitenkin olla jotain, mitä muuttamalla voidaan vaikuttaa kunnan kykyyn rahoittaa kaikki toiminnot. Osa palvelurakenteen suuremmista kustannuksista johtunee kunnan ikääntymisestä.

Painelaskelma vuoteen 2018

Kärkölä

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Kärkölän käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 3,3 %/v ja 2006-2008 4,5 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 3,8 %/v ja 4,6 %/v Kärkölän tulo-menokehitys on muuttunut tasapainoisemmaksi – pääosin veroprosenttia korottamalla. Verotettavan tulon muutos on huolestuttava, kehitys on painunut jopa negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää Kärkölä on investoinut pitkällä tarkastelujaksolla keskimääräistä enemmän kuin jakson lopulla. Investointitaso on selvästi maan keskitasoa alhaisempi. Käyttöomaisuuden arvo on romahtanut jakson lopulla. Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on selvästi maan keskitasoa korkeampi

Investoinnit Kumulatiiviset nettoinvestoinnit ylittävät kumulatiivisen vuosikatteen. Poistojen taso on ollut nettoinvestointien kanssa samalla tasolla, viimeisiä vuosia lukuun ottamatta Lainakanta on kasvanut, taseen kumulatiivinen alijäämä on poistumassa

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (0,2 %/v) Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla lähes 13 %:ia (-366 hlöä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa yli puolet (604 hlöä) ja yli 84 –vuotiaiden osuus yli 80 %:ia (101 hlöä) – asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä. Palvelurakenteen kustannusten näkökulmasta yli 75- ja yli 84-vuotiaiden osuuden kasvu on huomattavan suuri. Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan.

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,1 % vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,5% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Kärkölä näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

Painelaskelma vuoteen 2018

Lahti

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Lahden käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 4,1 %/v ja 2006-2008 8,9 %/v. Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 3,7 %/v ja 5,3%/v. Lahden tulo-menokehitys on ollut pidemmällä jaksolla terve ja etenkin jakson lopulla. Tosin viime vuonna kehitys kääntyi vääränsuuntaiseksi. Lahti ei käyttänyt oleellisesti veroprosenttia (aikajaksossa) meno-tulo –tasapainon varmistamiseksi. Verotettavan tulon kehitys ei ole ollut kovin vahvaa ja oli viimeisenä tarkasteluvuonna hyvin vaatimaton (0,8 %) Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää. Lahden investoinnit ovat olleet viime vuosina pidempää tarkastelujaksoa korkeammalla ja maan keskiarvon yläpuolella (eur/as). Käyttöomaisuuden määrä on kasvanut, samoin poistojen osuus käyttöomaisuudesta

Investoinnit Kumulatiivinen vuosikate on ylittänyt aivan tarkastelujakson lopulle tultaessa sekä kumulatiiviset nettoinvestoinnit että kumulatiiviset poistot. Kaupungin kyky rahoittaa nettoinvestoinnit osoittaa jokseenkin tasapainoista taloutta. Taseessa on vahva kumulatiivinen ylijäämä, vastaavasti lainakanta on kasvanut – rahoitusta investointeihin.

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on Tilastokeskuksen arvion mukaan lievässä kasvussa (+0,5 %) Väestö vanhenee – keskimäärin +4,2 % vuodella 2030 mennessä Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla noin viisi prosenttia (lähes 3200 henkeä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 70%! – asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä ja jonkin verran 0-17 –vuotiaista Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti – yli puolella nykyisestä (+135,1 %) Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitseekin selviytyäkseen vahvan – ja vielä sopeutumiskykyisen - taloutensa

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,0% vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,1% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Lahden palvelurakenne näyttää olevan jokseenkin virtaviivainen suhteessa verrokkiin ja koko maan kuntiin. Kaupungin koon vuoksi on kuitenkin todennäköistä, että osassa rakenteista löytyy taloutta sopeuttavia kokonaisuuksia.

Painelaskelma vuoteen 2018

Nastola

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Nastolan käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,8 %/v ja 2006-2008 5,8 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 3,3 %/v ja 4,5 %/v Nastolan tulo-menokehitys on kääntynyt tarkastelujakson lopulla terveeksi, mutta vääränsuuntaiseksi 2009 Oikeansuuntainen tulo-menokehitys on perustunut osin veroprosentin nousuun. Verotettavan tulon muutos on ollut kasvussa jakson lopulla, mutta on painunut selvästi negatiiviseksi viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuudet ovat kasvaneet hyvin, selvästi menokasvua nopeammin Nastola on investoinut melko tasaisesti koko tarkastelujakson. Investointitaso on ollut selvästi maan keskiarvoa alempi (eur/as) Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on ollut kasvussa ja selvästi maan keskimääräistä korkeampi

Investoinnit Kumulatiiviset nettoinvestoinnit ja poistot ovat ylittäneet kumulatiivisen vuosikatteen, mutta vasta tarkastelujakson loppupuolella Kunnan rahoitus on ollut lähes riittävä, ja tarkastelukuntien joukossa kunnan talous on yksi tasapainoisimpia Lainakanta on kasvanut ja taseen ali/ylijäämä on ollut lähellä nollaa koko tarkastelujakson

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa kasvussa (+0,5 %/v) Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla reilun 8%:ia. Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi – asukasluvun kasvu tulee huomattavan paljon eläkeikäisistä ja jonkin verran myös nuorista. Palvelurakenteen kustannusten näkökulmasta yli 75- ja yli 85 -vuotiaiden osuuden kasvu on huomattavan suuri Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siihen kohdistuu vuosien 2010…2015 jaksolla 1,7% vuotuinen kasvuvaade (nettomenoista) Ikääntyneiden palveluiden osuus on 1,6% vuodessa (nettomenoista) – joitakin sektoreista on pystyttävä sopeuttamaan vanhusten palveluiden rahoittamiseksi.

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Nastola näyttää jatkuvasti sopeuttaneen talouttaan suhteessa muihin – kuinka kauan se on mahdollista?

Painelaskelma vuoteen 2018

Painelaskelma vuoteen 2018, vaihtoehtoinen Vertailussa Hollola – Nastola Nastolalla suuremmat yhteisöverot, kiinteistöverot pienemmät poistot (asukasta kohden) kuin Hollolassa. Väestön kasvu ja ikärakenteen m uutos jokseenkin samansuuntainen kummassakin kunnassa. Nastolan nettoinvestointitaso 4,954 meuroa vuodessa vastaa Hollolan tasoa. Nastolan oma arvio 4,5 meuroa/vuosi

Padasjoki

Tulojen ja menojen muutos

Tulojen ja menojen muutos Padasjoen käyttötulot ovat kasvaneet 2001-2008 reaalisesti keskimäärin 2,4 %/v ja 2006-2008 4,4 %/v Käyttömenot ovat kasvaneet vastaavasti 2,8 %/v ja 5,3 %/v Padasjoen tulo-menokehitys on ollut vääränsuuntainen Verotettavan tulon kasvu on ollut vaatimatonta, kasvu on kääntynyt selväksi laskuksi viimeisenä tarkasteluvuonna Valtionosuuden kasvu on ollut hyvää, mutta laskenut selvästi tarkastelujakson lopulla Padasjoki on investoinut selvästi keskimääräistä enemmän koko tarkastelujaksolla. Investointitaso on laskenut aivan jakson lopussa. Käyttöomaisuuden arvo on kasvanut tarkastelukauden aikana Poistojen osuus käyttöomaisuudesta on keskimääräistä korkeampi

Investoinnit Kumulatiiviset nettoinvestoinnit ovat ylittäneet kumulatiivisen vuosikatteen Poistot ovat ylittäneet kumulatiivisen vuosikatteen. Tulorahoitus ei ole riittänyt nettoinvestointeihin, joten talous ei ole kokonaisuutena ollut tasapainossa Kunta on velkaantunut, mutta taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan asukasluku on hallittavan suuruisessa laskussa (-0,5 %/v) Väestö vanhenee – kuten muissakin kunnissa, joka toinen padasjokelainen on yli 50-vuotias vuonna 2025 – kunta on ikääntyneimpien kuntien joukossa. Työikäisten määrä laskee tarkastelujaksolla lähes kolmanneksen (-570 hlöä). Samaan aikaan yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa yhtä nopeasti (+326 hlöä) Kehitys tulee asettamaan kunnan talouden vakaviin ongelmiin ja kunta tarvitsee selviytyäkseen vahvan talouden pohjan

Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Jos kunnan palvelurakenne olisi nyt täysin optimaalinen, siitä voitaisiin sopeuttaa vuosien 2010…2015 jaksolla -0,6% vuodessa (nettomenoista) Jos sopeuttaminen ei onnistu, on haasteellista pystyä rahoittamaan ikääntyneiden palveluita 0,8% vuodessa (nettomenoista)

Sopeutumisen mahdollisuus Taulukosta on nähtävissä kunnan palvelurakenteen hinta suhteessa verrokkiin (viidenneksen suuremmat ja pienemmät kunnat) sekä maan keskiarvoon. Jos luku on vihreällä pohjalla, se osoittaa kunnan käyttävän vähemmän rahaa palvelukokonaisuuteen kuin verrokki. Mahdolliset sektoreiden väliset tilastointipoikkeamat poistuvat viimeisessä osiossa, kaikki yhteensä. Osa Padasjoen palvelusektoreista kuluttaa rahaa vähemmän kuin verrokki, kokonaisuus on vielä jonkin verran kalliimpi kuin verrokissa. Suuri osa enemmyydestä näyttää kohdistuvan perusturvaan, joka kuluttanee enemmän resursseja myös väestön ikärakenteen vuoksi – Padasjoki on UusiKunta kunnista ikääntynein.

Painelaskelma vuoteen 2018

UusiKunta 2010 kuntajakoselvitys – yhdistämislaskelmat 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

Yhdistämislaskelmat Lahden painoarvo noin 55% UudestaKunnasta. Myös Hollola, Heinola ja Nastola ovat sen kokoisia, että niiden taloudet vaikuttavat UuteenKuntaan. Koko UusiKunta kasvaa lähes itsenäisen Lahden vauhdissa vuoteen 2017.

Yhdistämislaskelmat Lahden osuus toimintatulosta 54,5 % ja -menoista 56,7 %. Kolmen suurimman vastaavasti 86,4 % ja 80,8 % sekä kolmen pienimmän 3,5 % ja 5,0 % Nastolan toimintamenot alhaisimmat (4 372 €/as) ja Padasjoen korkeimmat (5 566 €/as) 2010

Yhdistämislaskelmat, kuntien keskinäisen kehityksen pelkistys veroprosenteissa Mennyt kehitys ja veroprosentin muutos Arvioitu tuleva kehitys ja veroprosentin muutos Vuosina 2001-2010 veroprosenttia eniten on nostanut Heinola +3,5 % ja vähiten Lahti +0,75 % Vuoteen 2018 veroprosentti nousisi vähiten Nastolassa +0,25 % ja eniten Padasjoella sekä Kärkölässä +2,25 %

Yhdistämislaskelmat Verotettava tulo (eur/as) laskee melko tasaisesti kunnan asukasluvun pienenemisen myötä Korkein veroprosentti 2010 on Heinolalla (21,00) ja alhaisin Lahdella (19,00) Eniten veroa asukasta kohden kerää Heinola (2 853 €/as) ja vähiten Hartola (2 059 €/as) – eroa 794 €/as eli 38,6 %

Yhdistämislaskelmat Lahti kerää UudenKunnan verotuloista on yli 55 % ja kolme suurinta yhteensä noin 80 % Kolmen pienintä kuntaa kerää verotuloista noin 4 %

Yhdistämislaskelmat, verorahoitus Eniten valtionosuuksia asukasta kohden laskettuna saa Padasjoki (2 645 eur/as) ja vähiten Nastola (1 043 eur/as) Myös yhteenlasketut valtionosuudet ja verotulot ovat UusiKunta alueen korkeimmat Padasjoella (5 059 eur/as) ja alhaisimmat Nastolassa (3 955 eur/as)

Yhdistämislaskelmat, vuosikatteen ja poistojen kehitys Vuonna 2010 Lahden, Hollolan, Nastolan ja Kärkölän vuosikate ei riitä kattamaan poistoja

Yhdistämislaskelmat, arvioidulla veroprosentilla aikaansaadun vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Lahden nettoinvestointitaso on omaa luokkaa Pienemmillä kunnilla pääosin ylläpitoinvestointeja? Vuonna 2010 vain Heinolan ja Padasjoen vuosikate riittäisi kattamaan nettoinvestoinnit – investoinnit pääosin velaksi

Yhdistymisavustus Yhdistymisavustus olisi yhteensä 8,9 miljoona euroa Yhdistymisavustus vastaa 0,3 veroprosenttiyksikköä Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuonna; liitosvuonna 40% ja kahtena seuraavana vuonna 30 %/vuosi

Valtionosuusmuutos nykylainsäädännöllä Uusi Kunta 2013 Liitoksesta johtuva valtionosuuden lasku olisi VM:n kuntaosaston laskelman mukaan -6 622 947 euroa Valtionosuuden alenema kompensoidaan täysimääräisesti viiden (5) vuoden ajan. Näin ollen 2013 tehty liitos laskee valtionosuuden määrää vuodesta 2018 alkaen

Yhdistelmälaskelmat - eläköityminen UudenKunnan eri sektoreiden yhteenlaskettu työntekijämäärä KEVAn tilaston mukaan vuonna 2008 oli 10.775 työntekijää Tästä yleisen hallinnon, tekniikan ja sivistyksen työntekijöiden määrä oli 4.998 työntekijää Koko työntekijämäärän eläköityminen on noin 350-400 työntekijää vuodessa, yleisen hallinnon, tekniikan ja sivistyksen osuus tästä on 200 työntekijää ja tästä arvioitu eläköityminen on noin 35-45 työntekijää. Ensimmäisen vuoden eläköitymisen hyödyksi arvioidaan puolet maksimista

Yhdistelmälaskelmat - eläköityminen Kunnallisen työntekijän keskimääräinen vuosikustannus on noin 47.334 euroa. Kumulatiivinen eläköityminen kasvaa vuoden 2013 1,107 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 tultaessa 17,373 miljoonaan euroon.

Yhdistelmälaskelmat – muu tuottavuuden nousu Kuntaliitosten seurauksena on odotettavissa eläköitymisen lisäksi tapahtuvia arvionvaraisia vaikutuksia, jotka parantavat uuden kunnan rahoitustilannetta. Laskelmassa arvioitiin, että tuottavuus kasvaisi toisesta liitosvuodesta lukien 0,5% vuoden arvioiduista toimintamenoista. Esimerkkejä tuottavuuden kasvusta: Logistiikkahyödyt Demokratiamuutos – luottamushenkilöt, kokousvalmistelu ja kokousten materiaali Julkisten rakennusten uusi käyttäminen, realisoiminen, menojen vähentyminen Oikeanlainen keskittäminen ja keskittyminen Muu synergia Muu harmonisaatio

Yhdistämislaskelma

Yhdistämislaskelmat Lainakanta yleisesti nousussa UusiKunta alueella (Lahti) laskussa vain Heinolassa ja Asikkalassa. Kumulatiivinen alijäämä poistuu kaikilta kunnilta veroprosentin noston myötä

Uusi Kunta 2013, johtopäätöksiä Yksittäiset kunnat – sopeuttaneet, mutta vaativat edelleen sopeuttamista. Vanhuspalvelut edellyttävät lisäresursointia, käsiä ja infraa. Kuinka rahoitetaan, mistä sopeutetaan? Jo nyt on tehty paljon ja erityisesti vanhuspalveluita on edelleen järjestettävä, kuinka varmistetaan palveluiden järjestäminen – erityisesti alueen pienimmät kunnat? Kuinka kauan valtionosuuksien kasvu jatkuu - lisää tuloja tullaan keräämään kiinteistöverosta.  Lainakanta voimakkaan investointitarpeen vuoksi kasvussa, veroprosentit varsinaisen toimintatalouden rahoittamiseksi niin ikään nousussa, aivan kuten aiemmin on ennustettu.

Uusi Kunta 2007, kuinkas arvioitiin ensimmäisellä kerralla? Ensimmäisessä UusiKunta –harjoituksessa tasapäistettiin ja haluttiin näyttää hyvältä: ”Missikilpailut” johtivat siihen, että osa kunnista uskoi talouden toteutuvan hyvänä – ”veroprosentti ei voi nousta …) Usealla kunnalla vuoden 2010 toteutunut veroprosentti on suurempi kuin vuonna 2007 arvioitu veroprosentti 2016.

Kiitos!