Kuntien valtuustot Keuda Kerava

Esitys aiheesta: "Kuntien valtuustot Keuda Kerava"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien valtuustot Keuda Kerava 8.1.2014
-talouden tilannekatsaus- yksittäiset kunnat – historia, nykytila ja tulevaisuus- 01/2014 päivitetty aineisto Kuntien valtuustot Keuda Kerava HT Eero Laesterä

2 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013
Väestö Kaikki Ikärakenne on nyt ja tulevassa maan keskiarvoa edullisempi (Tilastokeskus), ja, Kaikissa kunnissa on väestön kasvua  kaikilla on positiivinen ennuste. Sopeutuksen kannalta vaikea tilanne. Asukasluvun muutosta ei oteta huomioon pisteytyksessä, koska se on kaikissa kunnissa positiivinen, eikä yli ± 1,5%/v (kuinka jatkossa Sipoo?) Väestötilasto muutetaan kuntien omaan arvioon perustuvaksi helmikuussa 2014. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

3 Nuori väestö, mutta ikääntyminen on Suomen nopeinta
Alueen yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa suhteellisesti ottaen nopeimmin koko maassa. Suuret erot yli 75-vuotiaiden palveluiden nettomenoissa (yksikkökustannuksissa). Ikääntyminen on otettava huomioon talouden arvioinnissa omana kriteerinään. Yksikkökustannuksen muutos? Palvelurakenteen muutos – joko korottava tai alentava tekijä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

4 Esimerkki ikääntymisestä
Vuoden 2000 tienoilla alueelle tuli uutta yli 75-vuotiasta Vuoden 2013 tienoilla noin 400, mutta 2020 jälkeisinä vuosina noin 1300. Kasvu ei alene nykytasolle 25 vuoteen. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

5 Ikääntymisen kustannus
Ikääntyminen – yli 75-vuotiaiden määrän kasvu ja tämän pelkistäminen veroprosenttiyksikön kasvupaineeksi / vuosi. Vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,26 – 0,42 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 – 0,65 veroprosenttiyksikköä. Ikääntymisen vaikutuksia verotettavan tulon alenemassa ei oteta huomioon – hyvin suurta jo nyt. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

6 Edullinen palvelurakenteen kustannus, nettomeno eur/as
Yleishallinto toiseksi kallein sektori, joskin pienin. Pienten kuntien koko johtaa isompiin nettomenoihin/asukas. Tekniikassa kaikki sadan parhaan joukossa. Tarkastelu ei ota huomioon erilaisia tapoja organisoida palveluntuotanto eikä Eroja palveluntuotannon laadussa. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

7 Edullinen palvelurakenteen kustannus, nettomeno eur/as
Opetuksessa eniten tehtävää, johtunee kulttuuripanostuksista, mutta myös lasten lukumäärästä. Myös perusturva hyvin edullinen; Pornaisten perusturva edullinen (Mäntsälää edullisempi), kaikki sadan parhaan joukossa. Tarkastelu ei ota huomioon erilaisia tapoja organisoida palveluntuotanto eikä Eroja palveluntuotannon laadussa. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

8 Edullinen palvelurakenteen kustannus, nettomeno eur/as
Kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kuusi Kuuma-kuntaa. Kaikki sadan joukossa, Sipoossa nettomenoa nostanee kaksikielisyys, Hyvinkäällä ikärakenne. Tarkastelu ei ota huomioon erilaisia tapoja organisoida palveluntuotanto eikä Eroja palveluntuotannon laadussa. Mitä merkitsee – kunnan on käytettävä se sopeutuksen mahdollisuus mitä on löydettävissä; kuntien pitäisi käyttää se sopeutuksen mahdollisuus, mikä olisi yhteisesti käytettävissä. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

9 Käyttöomaisuus, eriteltynä
Taseen reaaliarvot arvioimatta Ei sähköomistustakaan. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

10 Keskinäinen talous – painotettu yhteenveto
Tase: Kerava-Tuusula-Sipoo Tulos: Kerava-Nurmijärvi-Tuusula Tulevaisuus: Ei vielä arvioitu Yhteensä (nyt): Kerava-Tuusula-Nurmijärvi Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

11 Keskinäinen talous – tarkasteltavat mittarit
Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

12 Keskinäinen talous – tarkasteltavat mittarit
Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

13 Kunnat menestyvät hyvin koko maan tasolla
Mitä pienempi sijaluku, sitä parempi sijoitus Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

14 Itsenäisten kuntien talouskehitys
Sopeutettu trendi: Perustuu toimintakatteen painotettuun menneeseen kasvuun. Kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista ohitettiin, koska Järvenpäätä lukuun ottamatta kunnilla ei ole valmisteltua ja poliittisesti hyväksyttyä toimenpideohjelmaa. Talousarviovuoden 2014 veroprosentit Yrityksistä huolimatta ei onnistuttu löytämään menetelmää, millä asukasluvun kasvu olisi pystytty erottamaan kasvusta yleensä Otetaan huomioon tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset Otetaan huomioon ikääntyminen – kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Verotulojen muutokset toteutettiin Kuntaliiton ennustekehikolla paitsi Keravan kohdalla. Keravalla ei ole kehikko käytössä. Korkotaso kuntien 2013 korkotaso Ei ole ennuste Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida uuden kaupungin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

15 Verotettavan tulon muutos, VOS-leikkaus
Verotettava tulo kasvoi paljon välillä Tämänkin kasvun varaan perustui menojen kasvu. Vuodesta 2008 alkaen vuoteen 2012 verotettavan tulon kasvu romahti, mutta menot jäivät. Taso tarkoittaa kuntakohtaisesti NOIN 1,3 – 2,4 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää - vuodessa. Koko maan tasolla varsinkin (Sipoon), Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän verotettavan tulon kasvun alenema on suuri. Seitsemän kunnan verotettavan tulon alenema on suurempi, kuin maassa keskimäärin. Sipoon arvo ei ole luotettava Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

16 Vos-uudistuksen ja ikääntymisen vaikutus
Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

17 Kaikki yhteensä – tästä olisi selvittävä
Tulorahoituksen takamatka on pitkä Valtionosuusuudistus ei riitä kattamaan edes valtionosuusleikkauksia Keväällä sopeutetaan uudelleen Ikääntymisen paine ja tulonalennus > vos-uudistus Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

18 Toimintakatteen muutokset
Kuntien omat Menneeseen kehitykseen perustuvat laskelmassa Kaikkien kuntien toimintakatteet perustuvat historialliseen kehitykseen, myös Mäntsälän & Järvenpään Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

19 Toimintakatteen muutokset ja sopeutustarve
Veroprosentti vakioitu vuoden 2014 tasolle. Sopeutustarve on vähentynyt 190 meurosta 179 meuroon – vos-uudistus alueella. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

20 Paine veroprosenttia kohtaan
Oletus: ei toiminnallista sopeutusta Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

21 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013
Tässä vaiheessa… Kunnat ovat tarkasteluhetkellä (TP2012) hetkellä vielä taloudellisesti vahvoja. Useimmat jopa koko maan tasolla tarkastellen. Ei olennaisia riskejä taseissa. Ei mainittavia takaus-, sijoitus-, antolainasaamisriskejä; järkevät suojaukset. Kuntien palvelurakenne – ja ikärakenne - on edullinen Kunnat kasvavat edelleen, mutta ikääntyvät nopeasti – mediaani-ikä kasvaa 46  50; Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,26 – 0,42 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,39 – 0,65 veroprosenttiyksikköä. Valtionosuusleikkaukset, 259 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,15-1,51 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää Verotettava tulo kasvaa liian hitaasti, varsinkin menojen kasvuun suhteutettuna – tulon alennuksen vaihteluväli NOIN 1,3-2,4 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Tämä jatkuu. Menneen kehityksen perusteella kuntien menot kasvavat liian nopeasti Menojen liian kova kasvu – kyvyttömyys sopeuttaa – johtavat mahdottomiin tilanteisiin.  Tasapainottamistarve on yhteensä noin 170 MEUROA – vastaa keskimäärin <3,5 veroprosenttiyksikköä Itsenäisinäkin kuntien olisi sopeutettava – auttaisiko yhdistyminen sopeutumista yhdessä enemmän kuin jokainen kunta yksin? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

22 Velkatasapaino: verot vakioitu, ei toiminnallista sopeutusta
Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

23 Velkatasapaino: verot vakioitu, ei toiminnallista sopeutusta
Veroprosentti vakionettolainan kasvu 4-5 X Kumulatiivinen alijäämä >500 eur/as 2017 ja > 1000 eur/as 2018 On sopeutettava Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

24 Sopeutus: Oma kuntakohtainen ja uuden kunnan sopeutus
Painotetut toimintakatteen kasvut Jos kuntakohtainen sopeutus olisi % tarpeesta. = <200 meuroa  olisi sopeutettava ensin itse ja käytettävä yhteinen sopeutusmahdollisuus heti hyväksi. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

25 Sopeutus: Oma kuntakohtainen ja uuden kunnan sopeutus
Veroprosentti vakioSopeutus meuroa Ei vuotuisia alijäämiä Nettolaina jopa aleneva Realismi: voiko uuden kunnan veroprosentti olla suurempi kuin matalimmin verottavalla kunnalla? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

26 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013
Kooste: Sopeutus-tavalla ja nopeudella on suuri merkitys Katso nettolainan määrää 2020! Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

27 Kokonaistavoite noin 3,5 veroprosenttiyksikköä (vpy)
Joillekin uuden kunnan osille liitoksesta tulisi heti huomattava hyöty (veroprosentti), joillekin hyöty tulee kokonaisuuden kehittymisen kautta, ajan myötä. Liitoksen seurauksena ei menetettäne valtionosuuksia. Liitoksen seurauksena saatava 10 miljoonan euron yhdistymisavustus ei tasapainota taloutta, mutta keventää yhdistymisen täytäntöönpanoa. Vaikutus kolmena vuonna noin 0,06 vpy Suunniteltu valtionosuusuudistus ei poista talouden epätasapainoa. Vaikutus noin 0,4-0,4 vpy Yhteinen säästö – kaikissa uuden kunnan osissa ei ole samanlaista sopeutumisvaraa. Granlund – sopeuttava vaikutus olisi hyvä alku, mutta ei yksin riitä, max 1,5 vpy. Tiivis malli säästäisi kiinteistöjen säästöt mukaan lukien 71,5 miljoonaa euroa (Tiiviis malli 1,5 veroprosenttiyksikköä), välimalli 58,3 miljoonaa euroa (yli yksi veroprosenttiyksikkö) ja väljä mallikin 48,3 miljoonaa euroa (lähes yksi veroprosenttiyksikkö). Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013

28 Mitä on tehty, mitä tehdään seuraavaksi ?
Kuntien yhteenliittäminen Yhdistymisavustus (10 milj. Euroa) Valtionosuuden muutos (liitoksesta johtuva, järjestelmämuutoksesta johtuva) Harmonisaatiot (palkat, maksut ja taksat, verot, poistot jne) Mitkä kriteerit pitää täyttää On myös muuta hyötyä ja haittaa – mutta kumpaan suuntaan. Mitä on tehtävissä yksin, mihin vaaditaan kokonaisuus: ainakin ylin johto, keskijohto, alempi johto; muut päällekkäiset rakennukset kuin tuotantorakennukset - 1 vpy???. Sopimus ennen liitoksen toteuttamista – palvelurakenteen ja talouden sopeutus? Sovittava pidempi aikaväli, jolloin uusi kunta sopeutuu. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat – palvelurakenteessa oleva mahdollisuus – muutetaan euroiksi. Uuden kunnan tulevaisuus vs yksittäisten kuntien tulevaisuus Mihin riittää? Saadaanko liitoksesta enemmän hyötyä kuin yhteenlasketusta kuntakohtaisesta sopeutumisesta? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2013