Mitä silloin tapahtuikaan? - katsaus aiempiin kuntatalousselvityksiin

Esitys aiheesta: "Mitä silloin tapahtuikaan? - katsaus aiempiin kuntatalousselvityksiin"— Esityksen transkriptio:

1 Mitä silloin tapahtuikaan? - katsaus aiempiin kuntatalousselvityksiin
Jaana Simola Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys sihteeristön jäsen

2 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007
Lahden tulojen, menojen ja asukasluvun muutos

3 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007

4 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007

5 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007

6 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007
Lahti Hartola

7 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007

8 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007
Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin

9 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007
Maakuntataulukolla kerättiin kuntakohtaisia taloustietoja Päijät-Hämeen kunnista. Taulukossa kysyttiin erikseen kuntien toiminnallisten kokonaisuuksien kuten keskushallinnon, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistys- ja teknisen toimen omia näkemyksiä oman toimialansa kustannusten kehittymisestä vuosina Nämä toimialat olivat osin vielä pilkottu pienempiin kokonaisuuksiin kuten kirjastotoimeen ja liikuntatoimeen. Kustannuskehitys jaettiin erikseen kustannustasovaikutukseen ts. yleiseen hintatason nousuun, kuten esimerkiksi kunnan palveluksessa jo olevien henkilöiden palkkamenojen kasvuun. Toinen kustannusnousun tekijä, jota pyydettiin arvioimaan oli palvelunkysynnän eli volyymin kasvu. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi päivähoitopaikkojen lisäämistä tai vanhuspaikkojen tarpeen lisääntymistä. Kolmas arvioitu menojen kasvuun vaikuttava tekijä oli palvelun laatutason nousu. Tällä tarkoitettiin kunnan tarjoamien palvelujen laadullista paranemista tai kokonaan uusia palveluja jotka johtavat palvelun tuotantokustannusten nousuun (esimerkiksi kuntalaisille tarjottavat uudet kulttuuripalvelut). Taulukossa oli lisäksi arvioitava toiminnan tehostumisen vaikutus menokasvun tasoa alentavaksi. Toiminnan tehostumisella on saatavissa säästöjä jotka tässä tapauksessa näkyisivät kokonaismenokasvua vähentävinä. Näillä kaikilla yhdessä saadaan arvioitu vuotuinen menojen kasvu koko kunnan tasolla ja siitä aina alaspäin porautuen toimiala kerrallaan tai toimialan sisällä vielä pienemmän palveluyksikön menokasvu. Maakuntataulukon rakenne seurasi Lahden kaupungin organisaatiorakennetta edellä kuvatulla tavalla toimialoihin jaoteltuna. Tämä organisointi kunnissa on hyvin yleinen ja taulukkoa oli mahdollista käyttää tietojen keruussa myös eritavalla organisoidussa kunnassa koko kunnan menokasvua koskevan informaatioarvon juurikaa kärsimättä.

10 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007

11

12 Palvelurakenneuudistusprojekti Kuntatalous ja valtionosuudet –työryhmä 2007
Valtionosuusuudistus Nykyistä kannustavampi valtionosuusjärjestelmä Valtionosuusmenetysten eliminointi siirryttäessä isompiin kuntakokoihin ja palvelurakenteisiin tai vaihtoehtoisesti pitkä siirtymisaika muutoksille - Kustannusten tasaamisesta tulojen tasaamiseen - Yksinkertaisempi järjestelmä, vähemmän kriteereitä Liitosavustus - Työryhmän mielestä kuntaliitospäätökset eivät synny lyhyessä ajassa, minkä vuoksi liitosavustuskautta olisi syytä jatkaa vuonna 2013 alkavan vaalikauden puolelle. Hallinnon ja toiminnan tehostaminen - Kuntien välistä yhteistyötä tulee edelleen lisätä mm. palveluiden järjestämisessä, tavoitteena hallintokustannusten vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen henkilöstöresurssit huomioon ottaen.

13 UusiKunta esiselvitys 2008
Kuntatalousanalyysi: Työn lähtökohta Keväällä 2007 valmistui Päijät-Hämeen 12 kunnan talouden tilaa koskevat selvitykset ja ennuste vuoteen 2016 Kolme vaihtoehtoista liitoslaskelmaa; koko maakunta, Lahden seutu ja Heinolan seutu Lahden kaupungin aloitteesta käynnistetty uuden kuntayksikön perustamisen selvitystyö, johon osallistuvat Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki Päijät-Hämeen Palvelurakenneuudistusprojekti on päättänyt aiemmin laaditun analyysin tietojen päivittämisestä kaikkien 12 kunnan osalta Selvitystyössä mukana olevien kuntien talousanalyysi päivitetään ja liitoslaskelma tehdään Kamreeripelin avulla Muiden osalta päivitys (Kunta-analyysi) tehdään kuten 2007

14 UusiKunta esiselvitys 2008
Kunta-analyysin päivittäminen Artjärven, Asikkalan, Heinolan, Orimattilan ja Sysmän kunta-analyysi - talousanalyysien ja ennustelaskelmien päivitys Kuntakohtaisten perustietojen ja tarvittavien taustatietojen kokoaminen Kuntien TP 2007, TA 2008 ja taloussuunnitelmat (Balance tietolomake + tilinpäätöstiedot) Kuntien omat ennusteet mahdollisesta tulo- ja menokehityksestä vuoteen 2017 (Balance tietolomake) Kunnan taustamateriaalin ja verrokkitietojen kokoaminen ennustetta ja yhteenvedon päivittämistä varten Kuntakohtaiset ennustelaskelmat Ennustelaskelmien teko kuntien toimittamien tietojen pohjalta Laskelmien toimittaminen (kommentoituna) kuntiin tarkastamista ja hyväksymistä varten Palautteen pohjalta lopullisten ennustelaskelmien laatiminen Analyysimateriaalin ja laskelmien toimittaminen tilaajalle Tietojen lopullinen tarkastaminen ja hyväksyminen – päivittäminen tarvittaessa

15 UusiKunta esiselvitys 2008
Kamreeripeli - Lahti7 liitoslaskelma Laaditaan em. seitsemän kunnan ennustelaskelmien pohjalta yhteisesti hyväksytty liitoslaskelma reaaliaikaisesti seminaarityöskentelynä Perustietojen tilaaminen ja kerääminen sekä taustatietojen kokoaminen Yhdistymisavustuksen laskeminen Valtionosuuslaskelma on tilattu Eläköitymistiedot on saatu KEVAlta Lahti7 taustamateriaalin kokoaminen Uuden kunnan taloudelle asetettavat tavoitteet määrittää tilaajan nimeämä työryhmä - talousjohtajat Tarvittavien tietojen syöttäminen ennustemalliin seminaarityöskentelyä varten

16 UusiKunta esiselvitys 2008
Seminaari Alustava UusiKunta laskelma Miltä mahdollinen kehitys näyttää kuntakohtaiset laskelmien pohjalta (ei VOS –muutosta eikä liitosavustusta) Ryhmätyöskentely 6 työryhmää ja max 20 hlöä UusiKunnan perustellun sektorikohtaisen tulo-/menokehitysennusteen laatiminen Tarpeen mukainen / mahdollinen kehitys Liitoksen tuoma kustannussäästö (henkilöstö, rahoitus jne) Liitoksesta aiheutuvat lisäkustannukset Uuden kunnan tulopohjan ennustaminen Investointi ja poistotasot jne. Apuna ja tukena taustamateriaalia Seminaarin tuloksena yhteisesti hyväksytyn tasapainotetun ennustelaskelman laatiminen UusiKuntalle Sisältää myös VOS –muutoksen ja yhdistymisavustuksen

17 UusiKunta esiselvitys 2008
Esimerkkejä liitoksen tuomista/tarjoamista tulo- ja menomuutoksista

18 UusiKunta – talouden ennuste
UusiKunta esiselvitys 2008 UusiKunta – talouden ennuste Hartola Eero Laesterä & Juha Koskinen Audiator-Kehittämispalvelut

19 Tulojen ja menojen muutos kunnittain 2001-2006
Lahden ja Hämeenkosken mennyt tulo/menokehitys terve, Hartolan tasapainoinen Hollolan, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen menot kasvaneet tuloja nopeammin Verotettavien tulojen kasvu ollut maltillista ja kaikilla selvästi omaa menokasvua hitaampaa 19

20 Tulojen ja menojen muutos – UusiKunta
Lahden terve tulo-/menorakenne vetää koko UudenKunnan ”menneen” tulo-/menokehityksen tasapainoiseksi! Verotettavien tulojen kasvu ohutta ja lisännyt painetta veroprosentin nostoon Valtionosuudet kasvaneet nopeasti (yleinen suuntaus) Palvelutuotannossa siirrytty yhä enemmän ostopalveluiden suuntaan (sote?) 20

21 Nettomenojen muutos – historia kunnat
Yleishallinnon menot ovat laskeneet Lahden lisäksi selvemmin reuna-alueen kunnissa Muut palvelut (tekninen) ovat kasvaneet vain Padasjoella ja Nastolassa Opetustoimen menokehitys näyttäisi noudattava lapsimäärän kehityssuuntaa 21

22 Nettomenojen muutos – historia kunnat
Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettomenojen kehityksessä on ollut selviä kuntakohtaisia eroja Kärkölässä kasvu on ollut hitainta ja Hollolassa nopeinta (sekä sosiaali- että terveys) Hartolan nettomenojen kasvu on ollut ryhmä hitainta ja Hollolan nopeinta 22

23 Nettomenojen muutos – historia UusiKunta
UudenKunnan yleishallinnon ja muiden palveluiden (tekninen) menot ovat reaalisesti laskeneet, vaikka palvelutarve on asukasluvun kasvun myötä kasvanut! Opetustoimen menot ovat kasvaneet hiukan keskimääräistä kasvua hitaammin (3,69 %/v) 23

24 Nettomenojen muutos – historia UusiKunta
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenlasketut nettomenot ovat kasvaneet keskimääräistä nopeammin Perusterveydenhuolto – vuoden 2006 rakenteelliset muutokset Erikoissairaanhoidon menot ovat reippaassa kasvussa 24

25 Asukasluvun muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan UudenKunnan asukasluku kasvaa ja tiivistyy maakuntakeskuksen ympärille. Asukasluvun ennustetaan kasvavan vuoteen ,2 % eli keskimäärin 0,3 %/v Asukasluku on laskeva keskuksesta etäämmällä olevissa kunnissa – Hartolassa ja Padasjoella Kuolleisuus on ollut syntyvyyttä suurempaa keskuksesta etäämmällä - Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä ja Padasjoella Suuri asukasluvun muutos (yli +/- 1,5%/v) tuo isoja muutospaineita palvelurakenteeseen ja sen rahoittamiseen, mikä tuo helposti haasteita talouteen. Muutos on suurinta Hollolassa ja Padasjoella 25

26 Ikärakenteen muutos Haasteena on UudenKunnan väestön ikääntymisen hallitseminen; lasten ja esikouluikäisten määrät pysyvät melko vakaana. Mutta koulu-, lukio- ja työikäisten määrät laskevat samalla kun väestö eläköityy ja ikääntyy Väestön ikääntyminen tuo paineita palvelurakenteen muutokselle ja sen rahoitukselle kun tulopohjaan kohdistuu samalla laskupaineita 26

27 Ikääntyminen kunnittain 2005-2025
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestö ikääntyy nopeammin reuna-alueilla kun lähellä maakuntakeskusta (laskettu ikäryhmien keskilukujen keskiarvojen mukaan) Iäkkäin ja nopeimmin ikääntyvä väestö on Padasjoella – nuorin ja hitaimmin ikääntyvä taas Hollolassa 27

28 Nettomenot tulevaisuuteen – UusiKunta
Nettomenojen kehitysennusteen pohjana on vuoden 2006 nettomenot /palvelun tarvitsija Palvelutarpeen muutoksen eli asukasluvun ja/tai ikärakenteen muutoksen perusteella on ennakoitu rahoitustarvetta toiminnoittain Laskevaa tarvetta vain opetustoimessa!! Selvää kasvupainetta sote –palveluissa 28

29 Henkilöstötarpeen kokonaismuutos
UudenKunnan haasteita: Asukasluku kasvaa ja samalla ikääntyy Aktiiviväestön määrä laskee, mikä heikentää tulopohjaa Etenkin sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa kasvava palvelutarve ikärakenteen muutoksen vuoksi – erityisesti suorittava porras Työntekijämäärä on oltava oikeassa suhteessa palvelutarpeeseen – reservejä ei voida pitää Eläköitymisen mahdollisuus näyttäisi olevan vain sivistyksessä oppilasmäärien laskiessa Työntekijöiden saatavuus ja palveluiden rahoitus? Päällekkäiset hallinto- ja keski- /ylimmän johdon rakenteet 29

30 Kuntakohtaiset ennusteet
Jokainen kunta on arvioinut omat tulonsa ja menonsa mahdollisimman tarkasti huomioiden myös asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutoksen Jokaisesta kunnasta tehty oma ennuste talouden kehityksestä vuoteen 2017 UudenKunnan ennuste (liitoslaskelma) on tehty yhdistämällä kuntakohtaiset ennusteet UudenKunnan ennusteessa on huomioitu/arvioitu: Yhdistymisavustus Liitoksesta johtuva valtionosuuden muutos Liitoksen dynamiikkaa eli liitoksesta johtuvia/mahdollisia tulojen ja menojen muutoksia 30

31 Toimintatulojen muutos
Kunnat arvioivat toimintatuotot maltillisesti – arvioita tarkennettu seminaarissa 22.5. Nollakasvu (Padasjoki ja Hartola) tarkoittaa inflaation suuruista kasvua – realismi? Toimintatuottoihin sisältynee myös omaisuuden myynnistä aiheutuvia tuloja – esim. rantatontit, kyläkoulut, muuta rakennuskantaa  Toteutuneeseen (keskim. 1,9 %/v) kasvuun nähden ennuste realistinen 31

32 Toimintamenojen muutos
UusiKunta kuntien toimintamenojen kasvu (eläköityminen huomioiden) on arvioitu selvityksen muita kuntia (0,9 %) korkeammiksi – muut kunnat kasvavat myös nopeammin Perusturvan osalta kunnat asettivat erittäin maltillisen eli tavoitteellisen kasvun – toteutuneet kasvut 1,5 … 2,2 %/vuodessa Aluepelastuslaitokselta kaivataan tuottavuutta eli maltillisempaa menokasvua Sivistystoimen menot arvioitiin laskeviksi etenkin perusopetuksen osalta Yleisestä trendistä poiketen lähes kaikissa kunnissa päivähoidon tarve tuntuu kasvavan – siirrytään laitospainotteisuuteen Toteutuneeseen 3,69 % vuosittaiseen menokasvuun nähden 2,66 %:n kasvu on tavoitteellinen 32

33 Verotettava tulo ja veroprosentti
Lähes kaikilla kunnilla 2007 poikkeuksellisen suuri verotettavien tulojen kasvu Veroprosentit ovat yleisesti nousemassa nopeasti yli 20 prosentin 33

34 Yhteisö- ja kiinteistöverot
Yhteisö- ja kiinteistöveroennusteet pohjautuvat lähihistoriaan ja arvioituun kehitykseen Joidenkin kuntien arviot ovat hyvin positiivisia – merkitys kokonaisuuteen on kuitenkin pieni Kiinteistöveron merkitys tulee korostumaan jatkossa, erityisesti mökkikunnissa? 34

35 Valtionosuuden kasvu Valtionosuudet ovat kasvaneen erittäin hyvin 2007 kuten myös verotettavat tulot ja osin yhteisöverot Valtionosuudet on arvioitu samalle tasolle menojen nousun kanssa. Valtionosuuksien nousu reaalisesti yli nykytason ei kokonaisuutena ole mahdollista, eivätkä ne voine kasvaa menoja nopeammin? 35

36 Hartolan ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 2,2 %/v  ennuste haasteellinen. Nettomenot ryhmän alhaisimmat - löytyykö vielä lisää leikattavaa? Toimintatuottojen reaalilasku -1,3 %/v  ennuste tavoitteellinen Verotuloennusteet realistiset / maltilliset Talouden liikkumavaraa ei enää ole Kumulatiivien alijäämä eur/as ylittää kriisirajan  edessä kriisikuntatarkastelu Investointikyky Omaisuuden myynti ja rakennemuutokset välttämättömiä, kannattaako omaisuus myydä ennen rakennemuutosta? 36

37 Hollolan ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 6,2 %/v  ennuste haasteellinen Toimintatuottojen reaalikasvu 6,9 %/v  ennuste maltillinen (rakenteen muutos) Nettomenojen kasvu ryhmän kovinta ja merkittävät investointipaineet Verotuloennusteet realistiset Vielä hyvin talouden puskureita: ylijäämää, vero% kohtuullinen, maltillinen nettovelka 37

38 Hämeenkosken ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 3,9 %/v  ennuste tavoitteellinen Toimintatuottojen reaalikasvu 2,9 %/v  ennuste realistinen Poistotaso alhainen Verotuloennusteet realistiset Talous tasapainoinen ja vielä hyvin talouden puskureita: taseessa ylijäämää, vero% alhainen, maltillinen nettovelka Keinoina omaisuuden myynti, infrastruktuuri mitoitettu hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Edelleen (toimialaan kuulumatonta) myytävää omaisuutta 38

39 Kärkölän ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 4,7 %/v  ennuste kovin haasteellinen. (menoleikkaus 2009 – lomitus) Toimintatuottojen reaalikasvu 13,6 %/v  ennuste realistinen (tulojen leikkaus lomitus) Merkittävät investointipaineet, jotka rahoitettava velaksi Poistotaso alhainen investointitasoon nähden Verotuloennusteet osin tavoitteelliset Talouden puskureita vielä: vero% kohtuullinen, maltillinen nettovelka Taseessa alijäämää 39

40 Lahden ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 3,1 %/v  ennuste realistinen Toimintatuottojen reaalikasvu 0,4 %/v  ennuste tavoitteellinen Poistotaso alhainen investointitasoon nähden Verotuloennusteet hyvin realistiset Hyvin talouden puskureita: taseessa ylijäämää, vero% kohtuullinen, maltillinen nettovelka, omaisuutta … 40

41 Nastolan ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 4,0 %/v  ennuste kovin haasteellinen Toimintatuottojen reaalikasvu 6,0 %/v  ennuste maltillinen Verotuloennusteet realistiset Talouden puskurit vähissä: vero% kohtuullinen, nettovelkaa jo kohtuudella Taseessa hiukan alijäämä 41

42 Padasjoen ennuste vuoteen 2017
Toteutunut toimintamenojen reaalikasvu 3,2 %/v  ennuste tavoitteellinen Toimintatuottojen reaalikasvu 2,5 %/v  ennuste maltillinen Verotuloennusteet tavoitteelliset Talouden puskureita vielä: vero% alhainen, alhainen nettovelka, taseessa ylijäämää Keinovalikoimassa omaisuuden strateginen realisoiminen - matkailu 42

43 Vuosikate Aikaisemmin taulukoidut erät vaikuttavat vuosikatteeseen. UusiKunta kuntien vuosikatteet heikkenevät yleisesti 2008 ja vahvistuvat sen jälkeen maltillisesti Alijäämää syntyisi kuitenkin useassa kunnassa ilman toimintatuloihin kirjattavaa omaisuuden myyntiä (Hämeenkoski ja Kärkölä) Tasapainottamistoimet ja jokaisen kunnan tuloveroprosentin korotus vahvistavat Lahden pohjustamaa UudenKunnan vuosikatetta 43

44 Tulos Vuonna 2008 positiivista tulosta ennakoi vain Lahti!!!
Vain Hartolan tulos olisi enää hiukan negatiivinen 2012 UudenKunnan tulos kääntyy positiiviseksi jo 2009!!! Vaatii toteutuakseen merkittäviä rakenteellisia ja tasapainottavia toimenpiteitä Erityisesti Oivan on toimittava, jollei toimi, voivat kaikki laskea prosentin – kaksi lisää veroprosenttiin Erikoissairaanhoidon on toimittava Aluepelastuslaitoksen yms. yhteistyöhankkeiden on toimittava 44

45 Taseen kumulatiivien yli-/alijäämä
Vuonna 2007 kumulatiivista alijäämää taseessa oli Hartolalla (-1030 €/as), Kärkölällä (-333 €/as) ja Nastolalla (-32 €/as). Hartolan alijäämä ylittää VM:n kriisikuntarajan -1000€/as Hartola ja Kärkölä eivät saa sulatettua kumulatiivista alijäämää suunnittelukautena UudenKunnan kumulatiivinen ylijäämää kasvaa tasaisesti 45

46 Lainakanta UudenKunnan lainakanta nousee ripeästi vuoteen 2011, jonka jälkeen se kääntyy laskusuuntaan Koko maan tarkastelussa UudenKunnan lainakanta on keskimääräistä suurempi 46

47 Nettoinvestoinnit UudenKunnan nettoinvestoinnit kasvavat vuoteen 2010 (kuntien omat ennusteet) asukasluvun kasvun myötä 47

48 Vuosikate-nettoinvestoinnit
2008 yhdenkään kunnan tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja Vasta vuonna 2013 UudenKunnan vuosikate kattaa nettoinvestoinnit Huom! realisointimahdollisuudet 48

49 Liitoksessa huomioitu
Liitoksen ajankohta 2013 Liitoksesta johtuva valtionosuusmuutos euroa. Korvataan täysimääräisesti viiden vuoden ajan 2013 toteutuvalle liitokselle maksettava yhdistymisavustus 7,5 milj.euroa Veroprosentit on määrätty niin, että UudenKunnan verokertymä = yhteenlaskettu verokertymä Laskelmassa on huomioitu liitoksen dynamiikan eli eläköityminen hyväksikäytön kustannuksia laskeva vaikutus (20 työntekijää/vuosi) 49

50 UusiKunta 2013 – ennuste 50

51 UusiKunta ennusteen kertoimet
51

52 23.5.2008 UK-esiselvitys, seminaari
Miten näet asioiden kehittyvän kuntasi kohdalla mikäli se jatkaa itsenäisenä Miten näet asioiden kehittyvän kuntasi kohdalla mikäli siitä tulee osa uutta kuntaa Kunta-talous -veroprosenttipaineet kasvavat -velkaantuminen jatkuu -investointikynnys alhainen, pieni kysynnän lisäys vaatii investointeja -investoinnit ”pieniä” -tilanne kestämätön tulevaisuudessa (kaikki kunnat kriisiytyvät) -hallintokustannukset suhteessa palvelukustannukset korkeat -ei mahdollisuutta selvitä itsenäisenä (pienet kunnat) -Lahden kohdalla tilanne toistaiseksi parempi, mutta Karpalonmäki silläkin edessä -Heikkenee, tiukentuu (mutta mahdollisuus on selviytyä) -Priorisointia tulee lisätä Pärjätään hetken, mutta panostus tulevaisuuteen tärkeää Kaikkien kuntien hoidettava kuntataloutta, vaikka mentäisikin yhdistymiseen ostopalveluihin menee yhä suurempi osa > onko enää oikeutta itsenäisyydelle? -investointikustannukset eivät niin suuret/asukas, voidaan hyödyntää koko kunnan alue -investointien sijoittelu voidaan optimoida -palvelujen toimintaprosessien kautta kustannussäästöä -hallintokustannukset vähenee suhteessa palvelukustannuksiin -paine veroprosentin kasvu pienempi -lainamäärän kasvu hallittua -pienet voivat tarjota lisäarvoa (uuden kunnan taseeseen tulee muunlaista omaisuutta) -vakaus lisääntyy erityisesti pienten kuntien osalta, satunnaisvaihtelut tasaantuvat -vetovoimaisuus parantaa talouden mahdollisuuksia -Vahvistaa kuntataloutta, muskelit kasvaa ihan toiseen mittaan, alue elinvoimainen ja taloudellinen panos kuntapalveluiden järjestämiseen riittää Vetovoimatekijät mm. elinkeinoelämälle Suurempi yksikkö kestää paremmin tal. haasteet (kantokyky) Veroprosentti mahdollisuus pysyttää kohtuullisena Uudessa kunnassa myös vaikeita taloudellisia haasteita, priorisointia tehtävä edelleen Suurimmat hyödyt yhdistymisestä tulevat kuntataloudessa turhat päällekkäisyydet puretaan, kuntayhtymät > säästöä