3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino M&T luku 4

Edelliskerralta 5. periaate : Vaihdanta voi hyödyttää kaikkia Absoluuttinen etu/Suhteellinen etu -> erikoistuminen siihen, missä vaihtoehtoiskustannuksesi on pienin Vaihdannan avulla kokonaistuotanto ja –kulutus kasvavat Hyöty kasvusta ei jakaudu välttämättä tasaisesti Erikoistuminen tehostaa yhteiskunnan resurssien käyttöä Meitä kaikkia tarvitaan!

Vaihtoehtoiskustannus= mistä joudut luopumaan saadaksesi haluamasi Tuotannon vaihtoehtoiskustannus = paljonko täytyy luopua toisen hyödykkeen tuottamisesta saadaksesi lisäyksikön toista hyödykettä Tuotantomahdollisuuksien käyrä kuvaa kaikki mahdolliset tuotantokombinaatiot annettuna tuotantokustannukset sekä aikarajoitteet (niukka aikaresurssi). Ratkaistaan ensiksi nurkkapisteet. Suoran kulmakerroin kertoo vaihtoehtoiskustannuksen! Kulmakerroin = Δy/Δx =Δliha/Δperuna=1/2=> OC(peruna)=1/2 kg lihaa ja toisaalta OC(liha)=2kg perunaa Huom! Tuotantomahdollisuuksien käyrä ei aina ole suora. Riippuu mm. teknologiasta liha 24 22 18 16 48 12 16 4 perunat

Aktivoiva tehtävä Piirrä tuotantomahdollisuuksien käyrä Antille, joka tuottaa kirjoja ja kyniä seuraavasti. Tuotantokustannukset: Kirjat: 10t/kpl Kynät: 4t/kpl Työskentelee yhteensä 40t/viikko Mikä on vaihtoehtoiskustannus kullekin tuotteelle? Missä tilanteessa Antin kanttaisi erikoistua ja alkaa käydä kauppaa?

kynät Kulmakerroin = Δy/Δx =Δkynät/Δkirjat=10/4=> OC(kirja)=2.5 kynää ja toisaalta OC(kynä)=2/5 kirjaa Antin kannattaa erikoistua esim. kynien valmistukseen, jos hänen vaihtoehtoiskustannus on siinä pienin. Hänen kannattaa ryhtyä vaihdantaan, jos saa vaihdossa kirjoja hinnalla, joka on pienempi kuin OC(kirjat)=2.5 kynää 10 9 kirjat 4 2/5

Luennon oppimistavoitteet mitä ovat täydellisesti kilpailulliset markkinat miten tuotteen kysyntä ja tarjonta määrittyvät täydellisesti kilpailullisilla markkinoilla hintojen avainroolin resurssien allokaatiossa markkinataloudessa jouston käsite ja sen merkitys markkinoiden analysoinnissa

Kysyntä ja tarjonta Taloustieteilijän perustyökaluja Kysyntä ja tarjonta määrittelee hinnan markkinoilla Hinta määrittelee kuinka niukat resurssit jaetaan Eri toimien vaikutus kysyntään/tarjontaa keskeistä Markkinoita voidaan kuvata kysyntä- ja tarjontakäyrän avulla Kysyntäkäyrä on relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä Tarjontakäyrä on relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä

Markkinat (6. perusperiaate) Markkinat koostuvat tuotteen tai palvelun myyjistä ja ostajista paikasta, jossa he kohtaavat vaihdannan pelisäännöistä Markkinat voivat organisoitua monin eri tavoin: pörssi, Huuto.net, ebay, tori, kahdenkeskiset neuvottelut… Markkinat ovat tasapainossa, jos tuotteen hinta markkinoilla on sellainen, että kysyntä vastaa tarjontaa

Markkinat Markkinatyyppejä on useita Täydellinen kilpailu (perfect competition) useita myyjiä ja ostajia markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaasti myytävät tuotteet ovat identtisiä ostajat ja myyjät pitävät markkinahintaa annettuna. Monopolistinen kilpailu myytävät tuotteet eivät ole identtisiä (esim. autot, ravintolat, kirjat) jokainen myyjä voi asettaa oman tuotteensa hinnan, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote.

Markkinat Monopoli markkinoilla on yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan Oligopoli markkinoilla on vain muutamia myyjiä yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan

Yksilön kysyntä ja rajahyödyt Yksilön jäätelön kysyntäkäyrä kuvaa jäätelön ostajan rajahyötyä eli maksuhalukkuutta jäätelöstä. Kun tuotteen markkinahinta on annettu, niin jokainen kuluttaja ostaa sitä määrän Q, missä oma rajahyöty on yhtä suuri kuin hinta. Kun markkinahinta on sama kaikille, niin tämä merkitsee sitä, että kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat yhtä suuret.

Jäätelön kysyntä yksittäiselle kuluttajalle Jäätelön hinta Jäätelön määrä Hinta Määrä 12 0.5 10 1 8 1.5 6 2 4 2.5 3 € 3.00 D1 A 2.50 Hinnan lasku… 2.00 B 1.50 1.00 0.50 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 …lisää kysyntää Lähde: M&T kalvot, luku 4

Markkinakysyntäkäyrä Kertoo, kuinka paljon markkinoilla ostetaan tuotetta kullakin hinnalla Saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien kuluttajien kysymät määrät yhteen (katso kuvio 4.2. (M&T 2006, 66) Voidaan mitata, jos on käytettävissä tietoja hinnoista ja markkinoilla vaihdetuista määristä Negatiivinen kulmakerroin: mitä korkeampi hinta sitä vähemmän kysytään Käytetään yrityksen markkinoinnin suunnittelussa tai päättäjien harjoittaessa talouspolitiikkaa

D Muutokset kysynnässä B A 4 8 Jäätelön hinta Vero, joka nostaa jäätelöiden hintaa, aiheuttaa liikkumista kysyntäkäyrää pitkin (engl. movement along the demand curve). B €2.00 A €1.00 D 4 8 Lähde: M&T 2006, 67, kuvio 4.3

Markkinakysyntään vaikuttavat tekijät tuotteen oma hinta kuluttajien lukumäärä kuluttajien preferenssit (jota edellä kuvasi rajahyöty) kuluttajien tulot muiden tuotteiden hinnat Huom! Muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen oma hinta ja kysytty määrä (ks kuvio 4.3, Mankiw & Taylor 2006, 67) ns. shifts in the demand curve

Figure 3 Shifts in the Demand Curve Jäätelön hinta Kysyntä D2 Kysyntä D1 Kysynnän kasvu Kysyntä D3 Kysynnän väheneminen Jäätelöiden määrä Lähde: M & T 2006, 67, kuvio 4.3

Kuluttajien tulojen vaikutus kun tulot kasvavat niin kuluttajien ostovoima kasvaa normaalihyödykkeet ovat sellaisia, joiden kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa (esim. ulkomaanmatkat) kysyntäkäyrä siirtyy oikealle inferioriset hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kysyntä vähenee tulojen kasvaessa (esim. julkiset liikennepalvelut, pikanuudelit, jne.) kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle

Normaalihyödykkeen kysyntä ja tulojen kasvu Jäätelön hinta € 3.00 Kun tulot kasvavat 2.50 kysyntä kasvaa 2.00 1.50 1.00 0.50 D2 D1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Jäätelön määrä Lähde: M&T kalvot, luku 4

D2 D1 kun tulot kasvavat Inferiorinen hyödyke € 3.00 2.50 2.00 Kysyntä Jäätelön hinta € 3.00 2.50 kun tulot kasvavat 2.00 Kysyntä laskee 1.50 1.00 0.50 D2 D1 Jäätelön määrä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lähde: M&T kalvot, luku 4

Muiden hyödykkeiden hintojen vaikutus Kun hyödykkeet ovat substituutteja eli toisiaan korvaavia, niin toisen tuotteen hinnan nousu lisää toisen kysyntää esimerkkejä: voi ja margariini, olut ja siideri Kun hyödykkeet ovat komplementteja eli toisiaan täydentäviä, niin toisen hyödykkeen hinnan nousu vähentää toisen kysyntää esimerkki: autot ja autonrenkaat

Kaksi tapaa vaikuttaa tuotteen kysyntään Suora: sen oman hinnan kautta (esim. asetetaan tuotteelle vero) Epäsuora: muiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden kautta

Tarjontakäyrä Tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon markkinoille tarjotaan sitä kullakin hinnalla Tuotteet valmistetaan yrityksissä, joten niiden tarjoajat ovat yrityksiä Yrityksen teoria opettaa mm. miten tarjonta määräytyy Yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan Voitto = myyntitulot – tuotantokustannukset Max R (Q) = p*Q-C(Q) => p=MC(Q)

Tarjonta täydellisessä kilpailussa Tarkastellaan yritystä, joka toimii täydellisessä kilpailussa. Täydellinen kilpailu (perfect competition) useita myyjiä ja ostajia markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaasti myytävät tuotteet ovat identtisiä ostajia ja myyjiä pitävät markkinahintaa annettuna. Yritys valitsee tuotantomäärän pitäen hintaa vakiona (eksogeenisena)

Jäätelön tarjonta yksittäiselle tuottajalle Jäätelön hinta S B Hinta Määrä 0.5 1 1.5 2 3 2.5 4 5 3 € Hinnan nousu… 2.5 € 2 € 1.5 € A 1 € 0.5 € Jäätelön määrä 1 2 3 4 5 …lisää tarjontaa Lähde: M&T kalvot, luku 4 30

Markkinatarjontakäyrä Tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yksittäisten yritysten tarjoamat määrät yhteen kullakin hinnalla Koska jokaiselle yritykselle pätee MC(Q) = P, niin silloin yritysten rajakustannukset ovat yhtä suuret Kuitenkin tuotetut määrät poikkeavat yleensä toisistaan, sillä yritykset, joiden rajakustannukset annetulla Q:n arvolla ovat pienet tuottavat enemmän kuin sellaiset, joiden rajakustannukset ovat suuret (vrt. Häagenin tarjonta ja Dazsin tarjonta kuviot (M&T 2006, 72). Positiivinen kulmakerroin: mitä korkeampi hinta sitä enemmän tarjotaan.

Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät Tuotteen oma hinta Tuotetta tarjoavien yritysten lukumäärä Tuotantopanosten hinnat ja tuotantoteknologia, jotka vaikuttavat tuotantokustannuksiin Odotukset HUOM! Kuten kysyntäkäyrän tapauksessa, tässäkin muut tekijät kuin oma hinta siirtävät tarjontakäyrää.

Muutos tarjotussa määrässä Jäätelön hinta S C €3.00 Jäätelön hinnan nousu aiheuttaa liikkumista tarjontakäyrää pitkin. A €1.00 Jäätelön määrä 1 5 Lähde: M&T kalvot, luku 4 30

Figure 7 Shifts in the Supply Curve Tarjontakäyrä siirtyy Jäätelön hinta S 3 Tarjonta S 1 S 2 Tarjonta vähenee Tarjonta kasvaa Jäätelön määrä Lähde: M&T kalvot, luku 4

Hinnalla 2 € kysytty määrä on yhtä suuri kuin tarjottu määrä Markkinatasapaino Markkinakysyntä Markkinatarjonta Hinta Määrä 19 0.5 16 1 13 1.5 10 2 7 2.5 4 3 Hinta Määrä 0.5 1 1.5 4 2 7 2.5 10 3 13 Hinnalla 2 € kysytty määrä on yhtä suuri kuin tarjottu määrä

Figure 8 The Equilibrium of Supply and Demand Markkinatasapaino Jäätelön hinta Tarjonta Kysyntä Tasapaino Tasapainohinta € 2.00 Tasapaino määrä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Jäätelön määrä Lähde: M&T 2006, 75, kuvio 4.8

Figure 9 Markets Not in Equilibrium Liikatarjonta (excess supply): Jos hinta on tasapainohintaa korkeampi, niin markkinoilla on liikatarjontaa Jäätelön hinta Tarjonta Liikatarjonta Kysyntä € 2.50 2.00 7 4 10 Jäätelön määrä Kysytty Tarjottu määrä määrä Lähde: M&T 2006, 76, kuvio 4.9 osio a

Figure 9 Markets Not in Equilibrium Liikakysyntä (excess demand): Jos hinta on tasapainohintaa matalampi, niin markkinoilla on liikakysyntää Jäätelön hinta Tarjonta Kysyntä € 2.00 7 1.50 10 4 Liikakysyntä Jäätelön määrä Tarjottu määrä Kysytty määrä Lähde: M&T 2006, 76, kuvio 4.9 osio b

Muutokset tasapainossa Miten sään lämpeneminen vaikuttaa jäätelön markkinatasapainoon? Entä tuotantopanosten hinnan nousu - esim. sokerin hinnan nousu?

Figure 10 How an Increase in Demand Affects the Equilibrium Jäätelön hinta 1. Lämmin sää lisää jäätelön kysyntää… D D S Uusi tasapaino € 2.50 10 2. . . . Kysynnän kasvu nostaa hintaa… 2.00 7 Tasapaino Jäätelön määrä 3. . . . Ja lisää myytyä määrää Lähde: M&T (2006, 77, kuvio 4.10)

Lähde: M&T (2006, 79, kuvio 4.11) Tasapaino Jäätelön hinta Sokerin hinnan nousu kasvattaa tuotantokustannuksia ja vähentää tarjontaa… S2 S1 Kysyntä Uusi tasapaino € 2.50 4 2. . . . tämä aiheutta hintojen nousua Tasapaino 2.00 7 Jäätelön määrä 3. .. Ja vähentää Myytyä määrä Lähde: M&T (2006, 79, kuvio 4.11)

Joustoista ja niiden sovellutuksista M&T (2006) luku 5

Kysynnän hintajousto Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, kuinka kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen Jousto on kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella Jos Q = kysytty määrä, ΔQ = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja ΔP = hinnan muutos, niin hintajousto on muotoa e = (ΔQ/Q)/(ΔP/P) Koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa, niin jousto on arvoltaan negatiivinen

Jouston laskeminen keskipistemenetelmällä (midpoint method) Jotta jouston arvo ei vaihtelisi sen mukaan, kumpaan suuntaan hinta muuttuu, sen arvo lasketaan uuden ja vanhan hinnan sekä uuden ja vanhan määrän keskiarvojen mukaisessa pisteessä

Computing the Price Elasticity of Demand Jouston laskeminen keskipistemenetelmällä (midpoint method) Hinta € 5 4 Kysyntä 50 100 Määrä Lähde: M&T kalvot, luku 5

täysin joustamatonta kun e = 0 joustamatonta kun -1 < e < 0 Kysyntä on… täysin joustamatonta kun e = 0 joustamatonta kun -1 < e < 0 Jos kysyntä on joustamatonta, niin määrän muutos on suhteellisesti pienempi kuin hinnan muutos. Kysyntä ei reagoi vahvasti hintamuutoksiin. yksikköjoustavaa kun e = -1 joustavaa kun e < -1 Jos kysyntä on joustavaa, niin määrän muutos on suhteellisesti suurempi kuin hinnan muutos. Kysyntä reagoi voimakkaasti hintamuutoksiin. täysin joustavaa kun e → -∞

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (a) Täysin joustamatonta e=0 Hinta Kysyntä 100 € 5 Hinnan nousu… 4 Määrä 2. . . . ei muuta kysyntää lainkaan. Lähde M&T 2006, 91, kuvio 5.1a

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (b) Joustamaton kysyntä , -1<e<0 Hinta Kysyntä € 5 90 22% nousu hinnassa 4 100 Määrä 2. . . . Johtaa 11% vähennykseen kysynnässä. Lähde M&T 2006, 91, kuvio 5.1b

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (c) Yksikköjoustavaa, e=1 Hinta Kysyntä € 5 80 1. 22% nousu Hinnassa… 4 100 Määrä 2. . . . Johtaa 22% vähennykseen kysynnässä Lähde M&T 2006, 91, kuvio 5.1c Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (d) Joustavaa , kun e>1 hinta kysyntä € 5 50 22 % hinnan nousu… 4 100 määrä 2. . . . Johtaa 67% vähennykseen kysynnässä. Lähde M&T 2006, 91, kuvio 5.1d

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (e) Täysyin joustavaa, e=∞ Hinta Hinnalla p>4 ei ole kysyntää € 4 Demand 2. Hinnalla 4 €, kuluttajat kysyvät minkätahansa määrään 3.Hinnalla alle 4€, kysyntä on ääretöntä. Määrä Lähde M&T 2006, 91, kuvio 5.1e

Kysynnän hintajousto Voidaan osoittaa (Y56 Mikrotalous jatkokurssilla), että: Kun kysyntä on joustamatonta (-1 < e < 0), hinnan laskiessa myös hyödykkeeseen käytetty rahamäärä laskee ja hinnan noustessa rahamäärä nousee Kun kysyntä on joustavaa (e < -1), hinnan laskiessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä nousee, koska kysyntä kasvaa suhteellisesti enemmän kuin hinta laskee. Hinnan noustessa rahamäärä vähenee.

Joustamaton kysyntä ja kokonaistulot (M&T 2006, 93, kuvio 5.3 ) Figure 3 How Total Revenue Changes When Price Changes: Inelastic Demand Joustamaton kysyntä ja kokonaistulot (M&T 2006, 93, kuvio 5.3 ) Hinta Hinta Hinnan nousu 1€ 3€… … johtaa kokonaistulojen kasvuun €100 €240 Kysyntä Kysyntä €3 80 Tuotto = €240 €1 100 Tuotto = €100 Määrä Määrä Jos kysyntä on joustamaton, hinnan nousu kasvattaa tuloja Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

Joustava kysyntä ja kokonaistulot (M&T 2006, 93, kuvio 5.4 ) Hinta Price Hinnan nousu 4€ 5€ … … johtaa kokonaistulojen vähenemiseen 200€ 100€ €5 20 Kysyntä Kysyntä Tuotto = €100 €4 50 Tuotto = €200 Määrä Määrä Jos kysyntä on joustava, hinnan nousu laskee kokonaistuloja Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

Kysynnän hintajoustoon vaikuttavia tekijöitä Kysyntä on sitä joustavampi mitä enemmän lähisubstituuteja hyödykkeelle löytyy pitempi on aikahorisontti ylellisempi hyödyke on

Muut joustot kysynnän tulojousto: hinnan tilalla tulot positiivinen normaaleilla hyödykkeillä negatiivinen inferiorisilla hyödykkeillä tarjonnan hintajousto: kysytyn määrän tilalla tarjottu määrä on yleensä positiivinen koska hinnan nousu lisää tarjontaa.

Tarjonnan hintajousto ja maatalous Onko teknologinen kehitys, joka laskee vehnän tuotantokustannuksia hyvä uutinen maanviljelijöille? Laske tarjonnan hintajousto seuraavien tietojen perusteella? Onko tarjonta joustavaa?

Figure 8 An Increase in Supply in the Market for Wheat Vehnän hinta Kun kysyntä on joustamatonta niin tarjonnan kasvu . . . 2. . . .johtaa suureen hinnan laskuun… S1 S2 Kysyntä €3 100 2 110 Vehnän määrä . . . Ja suhteellisesti pienempään kasvuun myydyssä määrässä . Tuotto laskee 300€=(3€*100)-> 220€=(2€*110). Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

Compute the Price Elasticity of Supply Tarjonta on hintajoustamatonta

Jouston käsite on tärkeä esim. Tutkittaessa politiikkatoimien vaikutusta kysyntään ja tarjontaan Verot, tukiaiset… Yrityksen hinnan asettamisessa ja tulojen kasvattamisessa

Ensi kerralla Markkinoiden tehokkuudesta ja hyvinvoinnista Allokoivatko markkinat resursseja tehokkaasti? Ylijäämä – käsite hyvinvoinnin mittaamisessa Verotus ja ulkomaankauppa esimerkkeinä