Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla

Esitys aiheesta: "Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla"— Esityksen transkriptio:

1 Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla
KT34 Makroteoria I Juha Tervala

2 Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta (peak) seuraavalle Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle (trough), noususuhdanne pohjalta huipulle Suhdannevaihtelussa on pysyvyyttä: positiiviset poikkeamat trendistä kestävät tavallisesti useita vuosia, negatiiviset vuosineljänneksiä Suhdannesyklin pituus vaihtelee Suhdannevaihtelut ovat normaaleja markkinatalouksissa Suomessa ja USA:ssa BKT on kasvanut keskimäärin noin 2–3 prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä suuria vaihteluita

3 Suhdannevaihtelut Reaalinen GDP Aika (+) Syklinen poikkeama
Figure 10.1 (a) Suhdannevaihtelut (+) Syklinen poikkeama Pitkän ajan trendi BKT Reaalinen GDP (-) syklinen poikkeama Aika

4 Makrotalouden tasapaino
Figure 10.2 Makrotalouden tasapaino Tulot vaikuttavat rahan kysyntään Hyödyke- markkinnat Rahoitus- markkinat Korot vaikuttavat kokonaiskysyntään Korot vaikuttavat valuuttakurssiin Reaalinen valuuttakurssi vaikuttaa kokonaiskysyntään Valuutta- markkinat

5 Makrotalousteoria Makrotaloustieteen syntynä pidetään JM Keynesin ”Yleistä teoriaa” vuodelta 1936 Teorian mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku Taantumien ja lamojen syy on riittämätön kokonaiskysyntä Kirjassa yhdistetään kahdet oleelliset markkinat hyödykemarkkinat, Y = C(Y-T) + I(r) + G rahamarkkinat, M/P = L(r,y) Markkinat ovat yhteydessä toisiinsa tuotannon (Y) ja koron (r) kautta Mallin mukaan tuotannon taso määrää työllisyyden

6 Makrotalousteoria John Hicks tiivisti Keynesin kirjan mallin yksinkertaiseen ”IS-LM-malliin” hyödykemarkkinat: IS-käyrä rahamarkkinat: LL-käyrä (tämä muuttui myöhemmin LM-käyräksi) IS-LM-malli on taloustieteen klassikko IS-LM-mallissa rahapolitiikkaa ohjataan rahamäärällä Nykyisin rahapolitiikan ohjauskeino on kuitenkin ohjauskorko Siksi LM-käyrä on korvattu Taylorin säännöllä (TR=Taylor rule) Tässä luvussa esitetään IS-TR-malli IS-TR-malli on suhdanneteorian kannalta oleellinen, siksi sen oppiminen on HYVIN tärkeää

7 Kokonaiskysyntä Kokonaiskysyntä: Y = C+I+G+PCA
Yksityinen kulutus riippuu varallisuudesta ja käytettävissä olevista tuloista 𝐶=𝐶( 𝜔 + , 𝑌 𝑑 + ) Investoinnit riippuvat reaalikorosta (r) ja Tobinin q:ta tai ”fiiliksestä” (animal spirits) 𝐼=𝐼( 𝑞 + , 𝑟 − ) G on eksogeeninen

8 Nettovienti: tuonti Nettovienti PCA=X-Z
Tuonti (Z) riippuu kotimaisesta kulutuksesta (A) tai tuotannosta (Y) ja reaalisesta valuuttakurssista (σ) Korkea A tai Y→ paljon kysyntää tuonnille Vahva valuutta (korkea σ), ulkomaiset hyödykkeet halpoja suhteessa kotimaisiin → paljon tuontia Eli: 𝑍=𝑍( 𝐴 + , 𝜎 + )

9 Nettovienti 𝑋=𝑋( 𝐴 ∗ + , 𝜎 − )
𝑋=𝑋( 𝐴 ∗ + , 𝜎 − ) Vienti (X) riippuu ulkomaisesta kysynnästä (A*) tai tuotannosta (Y*) ja reaalisesta valuuttakurssista Korkea A* tai Y*→ paljon kysyntää kotimaan viennille Vahva valuutta (korkea σ), kotimaiset hyödykkeet ovat kalliita suhteessa ulkomaisiin → vähän vientiä Nettovienti on siis𝑃𝐶𝐴=𝑋 𝐴 ∗ + , 𝜎 − −𝑍( 𝐴 + , 𝜎 + ) 𝑃𝐶𝐴=𝑃𝐶𝐴( 𝐴 ∗ 𝐴 − , 𝜎 − )

10 Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi osassa euromaita, lähde: Eurostat (2012)

11 Bruttoviennin reaaliarvo osassa euromaita (indeksi 2000=100) Lähde: Levy (2012)

12 Nettovienti 𝑃𝐶𝐴=𝑃𝐶𝐴( 𝐴 − , 𝐴 ∗ + , 𝜎 − ) , 𝑃𝐶𝐴=𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − ) Korkea kotimainen kysyntä/tuotanto lisää tuontia ja siten vähentää nettovientiä Korkea ulkomainen kysyntä/tuotanto lisää vientiä ja siten lisää nettovientiä Valuutan vahvistuminen nostaa kotimaisten hyödykkeiden hintaa ja siten vähentää vientiä ja lisää tuontia → nettovienti laskee Palvelut eivät eroa tavarakaupasta: reaalisella valuuttakurssilla on vaikutus palveluiden kauppaa ihan samalla tavalla kuin tavarakauppaa Reaalisella valuuttakurssilla on jopa voimakkaampi vaikutus palveluiden vientiin (Eichengreen & Gupta 2012)

13 Reaalisen valuutankurssin ja kauppataseen yhteys euroalueella Vaaka-akseli: reaalisen valuuttakurssin kulumalatiivinen muutos Pystyakseli: kauppataseen kumulatiivinen ylijäämä Lähde: Franco (2010)

14 Halutut menot: 𝐷𝐷=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − ) + DD kasvaa tulojen myötä, mutta vähemmän kuin Y kasvaa, koska osa tuloista säästetään ja osa menosta menee tuontiin

15 Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot
Figure 10.3 Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot B Haluttu kysyntä C A Y Y´ Tuotanto

16 Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa
Figure 10.4 (b) Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa 45° DD´(Y) G:n kasvu siirtää DD:tä ylöspäin G:n muutoksen verran DD(Y) Haluttu kysyntä DD A Y Tuotanto Output

17 Kerroin ja kokonaisvaikutus
Figure 10.4 Kerroin ja kokonaisvaikutus 45° DD´(Y) E B´ A´´ B DD(Y) A´ Haluttu kysyntä Julkisten menojen lisäämisen kerroin Y A DY Y Y* Tuotanto Output

18 IS-käyrä IS-käyrä: Nimelliskoron i ja tuotannon Y yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinat ovat tasapainossa eli tuotanto = halutut menot Keyneisläinen oletus: hinnat ovat jäykkiä lyhyellä ajalla, eli inflaatio on nolla Reaalikorko = nimelliskorko IS-käyrän yhtälö 𝑌=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − )

19 Figure 10.5 IS-käyrän johtaminen Ajatellaan, että korko laskee: i → i´. Alkuperäisellä korolla vallitsee tuotannon taso Y ja tasapaino on A. Koron lasku lisää investointeja ja DD nousee. Tällöin tuotanto nousee (Y´) ja uusi tasapaino on piste B. IS:n kulmakerroin on negatiivinen: i↓ → DD↑, tasapaino vaatii, että Y↑

20 IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,Y).
Figure 10.6 IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,Y). Eksogeenisten muuttujien muutokset siirtävät IS-käyrää. Oletetaan, että julkiset menot kasvavat. Tällöin DD↑ Eli tuotanto kasvaa, annetulla korolla, eli IS-käyrä siirtyy oikealle

21 IS-TR-malli IS-käyrä siis kuvaa hyödykemarkkinoita
Rahoitusmarkkinoita kuvaa mallissa Taylorin sääntö (TR = Taylor rule) Taylorin sääntö: 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑎 𝜋 𝑡 − 𝜋 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 𝑌 𝑡 Oletuksia: hinnat ovat jäykkiä, joten inflaatio on nolla ja inflaatiotavoite on nolla Väljä tulkinta: inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta (ja on siten vakio)

22 IS-TR-malli Tuotantokuilu on nyt Y:n ja sen potentiaalisen tason ero (ei %) TR: 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 𝑖 𝑡 on nyt koron luonnollinen taso Tarkasti ottaen: reaalikoron luonnollinen taso Väljän tulkinnan mukaan inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta. Tällöin luonnollinen korko on inflaatiotavoitteen ja reaalikoron summa

23 Korko on luonnollisella tasolla kun 𝑌= 𝑌
Figure 10.8 TR-käyrä Korko on luonnollisella tasolla kun 𝑌= 𝑌 b>0, eli jos 𝑌> 𝑌 𝑌< 𝑌 niin KP nostaa (laskee) koron luonnollista taso korkeammalle (matalammalle)

24 TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino
Figure 10.9 TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino Kun Y kasvaa, TR-käyrän mukaan KP nostaa korkoa. Y:n kasvu lisää rahan kysyntää; rahan tarjontaa pitää kasvattaa, jotta tavoitekorko saavutetaan → rahamarkkinoiden TP:ssä KP tarjoaa enemmän rahaa korkeammalla korolla.

25 TR-käyrän kulmakerroin: TR0
Figure (a) TR-käyrän kulmakerroin: TR0 TR0: KP pitää koron vakiona (oletus) k(i)Y‘ Korkeampi tuotanto Y‘ lisää rahan kysyntää k(i)Y TR0 tarkoittaa täysin joustavaa rahan tarjonta käyrää MS0,eli b=0. Korko G TR0 MS0 A D A Y‘ > Y Raha-määrä Output M/P

26 TR-käyrän kulmakerroin: TR1
Figure (b) TR-käyrän kulmakerroin: TR1 Korkeampi tuotanto Y‘ lisää rahan kysyntää TR1: KP vastaa tuotannon kasvuun nostamalla korkoa k(i)Y‘ TR1 tarkoittaa rahan tarjonnalle positiivista kulmakerrointa MS1. k(i)Y MS1 TR1 Korko i‘1 i‘1 E C A A Y‘ > Y Raha-määrä Output M/P

27 TR-käyrän kulmakerroin: TR2
Figure (c) TR-käyrän kulmakerroin: TR2 TR2 tarkoittaa täysin joustamatonta rahan tarjontaa: (rahamäärä-tavoite) MS2. TR2: KP reagoi tuotannon kasvamiseen nostamalla korkoa voimakkaasti MS2 TR2 k(i)Y‘ i‘2 B i‘2 k(i)Y F Korko A A Y‘ > Y Raha-määrä Tuotanto M/P

28 TR-käyrän kulmakerroin
Figure 10.10 TR-käyrän kulmakerroin TR2: rahamäärätavoite TR1: normaali-tapaus TR0: KP pitää vakioista korkoa

29 Muutokset TR-käyrässä
𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 TR-käyrä edustaa keskuspankin käyttäytymistä: käyrä liikkuu, vain jos politiikkaa muutetaan b vaikuttaa TR-käyrän kulmakertoimeen 𝑖 𝑡 on keskuspankin arvio lyhyen ajan luonnollisesta korosta tai tavoitekorosta, jota se voi muuttaa Jos 𝒊 𝒕 ei muutu, liikutaan pitkin TR-käyrää Muutokset 𝒊 𝒕 :ssä siirtävät TR-käyrää

30 TR-käyrän siirtyminen
Figure (a) TR-käyrän siirtyminen KP nostaa 𝑖 :tä: TR-käyrä nousee TR‘‘ TR TR‘ Korko KP laskee 𝑖 :tä: TR-käyrä siirtyy alaspäin Tuotanto

31 Makrotaloudellinen tasapaino
Lyhyen aikavälin tasapaino on koron ja tuotannon yhdistelmät, jotka samanaikaisesti täyttävät sekä hyödyke että rahamarkkinoiden tasapainoehdot: 𝑖 𝑡 = 𝑖 𝑡 +𝑏 𝑌 𝑡 − 𝑌 𝑡 𝑌=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − )

32 IS-TR-mallin käyttäminen
IS-TR-mallia voidaan käyttää analysoimaan eksogeenisten muuttujien muutosten (shokkien) makrotaloudellisia vaikutuksia Muutokset voivat tulla koti- ja ulkomaasta Hyödykemarkkinoiden shokit siirtävät IS-käyrää Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Varallisuuden nousu, verojen lasku, parempi fiilis, ulkomaisen kysynnän lisääntyminen ja reaalisen valuuttakurssin devalvoituminen siirtävät IS-käyrää oikealle 𝑌=𝐶 𝜔 + , 𝑌−𝑇 + +𝐼 𝑞 + , 𝑟 − + 𝐺 +𝑃𝐶𝐴( 𝑌 − , 𝑌 ∗ + , 𝜎 − )

33 Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli IS-käyrän, shokit
Figure 10.13 Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli IS-käyrän, shokit TR Kysynnän eksogeeninen kasvu: IS-käyrä siirtyy oikealle. KP reagoi siihen nostamalla korkoa, eli liikutaan pitkän TR-käyrää. Tuotanto ↑, korko ↑ B i‘ A i Korko Kysynnän eksogeeninen lasku: IS-käyrä siirtyy vasemmalle. KP reagoi laskemalla korkoa, kuten Taylorin sääntö edellyttää. Y↓, i↓ C i‘‘ IS‘ IS IS‘‘ Y‘‘ Y‘ Y‘ Y

34 Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset
Figure (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset TR‘‘ Supistava rahapolitiikka- shokki: KP nostaa tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy ylöspäin. Luonnollinen koron nouseminen vähentää kysyntää, mutta liikutaan pitkän IS-käyrää: lopputulos: Y↓, i↑ TR i‘‘ E A Korko i IS Y‘‘ Y Y

35 Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset
Figure (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki: KP laskee tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy alaspäin. Lopputulos: : Y ↑, i ↓. Ohjauskoron lasku laskee markkinakorkoja, niiden lasku lisää kysyntää (ml. investoinnit), kysynnän muutoksilla on kerroinvaikutus ja tuotanto kasvaa. TR TR‘ A Korko i i‘ D IS Y Y‘ Y

36 TR-käyrä KP reagoi tuotantokuiluun endogeenisesti: negatiivinen (positiivinen) tuotantokuilu → korko ↓ (↑) Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Ekspansiivinen (supistava) rahapolitiikkashokki (muutos koron luonnollisessa tasossa) siirtää TR-käytää oikealle/alas (vasemmalle/ylös) Keskuspankit eivät toimi tyhjiössä KP voi reagoida talousuutisiin KP voi reagoida kysyntäshokkiin KP:tä voidaan painostaa (poliittinen paine) KP voi ennustaa inflaation kiihtymistä Nämä ovat eksogeenisia muutoksia rahapolitiikassa, jotka siirtävät TR-käyrää!

37 IS-TR-malli ja euroalueen talouskriisi
Euroalueen tuotantokuilu ei ollut negatiivinen 2000-luvun alussa 2000-luvun alussa EKP harjoitti löysempää rahapolitiikkaa kuin Taylorin sääntö edellytti Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki Finanssipolitiikka oli 2000-luvulla löysää monissa euromaissa Ekspansiivinen finanssipoliittinen shokki

38 EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka
Figure (d) EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka EKP:n rahapolitiikka oli 2000-luvun alussa ja puolivälissä liian löysää, jos sitä verrataan Taylorin sääntöön → TR-käyrä siirtyi alaspäin. Lopputulos: Y ↑, i ↓. Rahapolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta TR TR‘ A Korko i i‘ D IS 𝑌 Y‘ Y

39 Julkisten menojen (reaalisesti mitattuna) muutos, 1999-2008, %

40 Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi 2000-luvun alussa
TR Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi → IS-käyrä siirtyi oikealle → Y↑, i ↑ Finanssipolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta, erityisesti osassa euromaita B i‘ A i Korko IS‘ IS 𝑌 Y‘ Y

41 Euroalueen talouskriisi
2000-luvun loppupuoli: 1) Kotitalouksien ja valtion intertemporaalinen budjettisuora: velkaantuminen eilen vähentää kulutusta tänään 2) Asuntokuplan puhkeaminen laskee koettua varallisuutta 3) Pankkikriisi vaikeuttaa investointeja 4) Negatiivinen fiilis laskee investointeja ja kulutusta 5) Veroja korotetaan = IS-käyrä siirtyy oikealle voimakkaasti TR A i Korko B i‘‘ IS IS‘‘ Y‘‘ 𝑌 Y‘ Y

42