Tietokoneohjelmat

Mikä on tietokoneohjelma ? Tietokoneohjelma on joukko toimintaohjeita eli käskyjä, jotka tietokoneen suoritin (prosessori) toteuttaa. Tietokoneohjelman sisältämää toimintaohjeluetteloa kutsutaan algoritmiksi. Tietokoneohjelma tehdään jollakin ohjelmointikielellä esim. Java

Tietokoneohjelmien luokittelu Varusohjelmat Työvälineohjelmat Valmisohjelmat (=Sovellusohjelmat) Huom! Sovellusohjelma nimitystä käytetään joskus myös työvälineohjelmista

Varusohjelmat ovat tietokonelaitteiston tarvitsemia ohjaus- ja apuohjelmia, jotka mahdollistavat muiden ohjelmien käytön. Työvälineohjelmat ovat yleensä henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn työvälineiksi laadittuja ohjelmia. Työvälineohjelmia ovat useimmat kotona käytetyt ohjelmat esim. tekstinkäsittely ja kuvankäsittelyohjelmat. Valmisohjelmat on tehty tietyn tehtävän hoitamista varten. Esimerkiksi laskutus- tai varastovalvontaohjelmalla ei voi tehdä yrityksen budjettia. Valmisohjelmista käytetään myös siis nimeä sovellusohjelma. Tyypillisiä valmisohjelmia ovat erilaiset multimediaohjelmat (esim. pelit)

Varusohjelmat Työvälineohjelmat Valmisohjelmat Käyttöjärjestelmät Tekstinkäsittely Laskutusohjelmat Dos Taulukkolaskenta Varastovalvonta Linux Tietokanta Kirjanpito-ohjelmat Unix Esitysgrafiikka Palkanlaskenta Windows 95/98/Me WWW-selaimet Reskontra Windows NT Piirto-ohjelmat Myynnin seuranta Windows 2000/XP Kuvankäsittely Terveydenhoidon ohjelmat Käyttöliittymäohjelmistot Julkaisuohjelmat Maatalouden ohjelmat Ohjelmointikielten kääntäjät CAD/CAM Opetusohjelmat Apuohjelmat 3D ja mallinnus Viihdeohjelmat Virustentorjunta Multimedia Levynkorjaus Tietoliikenne Diagnostiikka Monitoimiohjelmat Varmuuskopiointi Toimistopaketit(esim. Star Office) Pakkaus/purku

Multimedia ja Hypermedia Multimedialla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa yhdistetään useita eri media-elementtejä kuten tekstiä, kuvaa, ääntä, videota ja animaatiota. Hypermedia on multimediaa toteutettuna hypertekstin periaattein, jolloin käyttäjällä on täysi vapaus edetä haluamiaan teksti- ja kuvalinkkejä seuraten (www-sivu)

Ohjelmointikielet Ohjelmointikieli on lähellä ihmistä (korkean tason) tai tietokonetta (matala taso) Ihminen ymmärtää paremmin lausekieliä - tietokone ymmärtää vaan konekieltä. Ihmisen ja koneen välille tarvitaan ohjelmointikielen tulkki tai kääntäjä, jotta ohjelman algoritmit voidaan muuttaa tietokoneen ymmärtämäksi konekieleksi.

Kääntäjä on ohjelma, jonka avulla lausekielinen ohjelma käännetään kerralla konekieliseksi. Tulkki on ohjelma, joka tulkitsee yhden käskyn kerrallaan kun ohjelmaa suoritetaan. Sovelluskehitin on tehnyt ohjelman suunnittelun ja ohjelmoinnin helpommaksi. Yleensä graafinen käyttöliittymä. (Delphi, C++ Builder, Visual C++, Visual Basic, JBuilder, Eclipse) Ohjelmointikieliä ovat: konekielet, symboliset konekielet (assembly-kielet), lausekielet (BASIC, Pascal, C) ja olio-ohjelmointikielet (C++, Java, Perl, PHP) Avoin lähdekoodi = kaikkien saatavilla oleva/muokattavissa olevat ohjelman algoritmi/algoritmit

Lähiverkot

Mikä lähiverkko on ? Lähiverkko, LAN (Local Area Network) on rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva nopea datasiirtoverkko. Alue voi olla esimerkiksi yksi rakennus tai rakennusryhmä. Tiedonsiirtonopeus on yleensä muutamista megatavuista gigatavuun sekunnissa. Tyypillisesti lähiverkko on yrityksen (Sotungin lukio) tai yhteisön hallinnassa (Eduvantaa).

Laajempia verkkoja WAN (Wide Area Network) on verkko, jolle on tyypillistä yhteys paikkakuntien tai maiden välille. (GAN = Global Area Network) MAN (Metropolitan Area Network) on kampusalue-, taajama- tai suurkaupunkiverkko.

Lähiverkon hyödyt ja haitat Lähiverkkojen tarve syntyi kun havaittiin tarve jakaa tietoja ja oheislaitteita useamman käyttäjän kesken. Tärkeimmäksi lähiverkkostandardiksi muodostui Digitalin, Intelin ja Xeroxin vetämän DIX-työryhmän Ethernet. Toinen yleinen standardi on IBM:n kehittämä Tokenring.

Ethernet Kaikki koneet liitetään verkkoon, joka on kuin suuri pääkatu, jonka varrella kaikki talot sijaitsevat. Kukin kone saa lähettää tietoa toiselle koneelle milloin vain, jos linjalla ei ole muita koneita. Mikäli useat koneet aloittavat datan lähettämisen samaan aikaan, linjalla tapahtuu törmäys. Tällöin koneet odottavat satunnaisen mittaisen ajan ja yrittävät lähetystä uudelleen.

Tokenring Verkko on rengasmainen (ring) ja verkossa saa lähettää dataa ainoastaan yksi kone kerrallaan. Datan lähetysoikeus on ilmoitetaan valtuuden avulla (Token). Kun valtuuden omaava laite on lähettänyt oman datansa, se siirtää valtuuden renkaassa seuraavana olevalle koneelle.

Lähiverkon hyödyt Keskitetty ylläpito ja tuki Oheislaitteiden yhteisäkäyttö Yhteisten ohjelmien käyttö Keskitetty ohjelmistojen päivitys ja ylläpito Yhteisten tietokantojen, kuva-arkistojen ms. Käyttö Tietoverkkopalvelut: sähköposti, www-palvelut, hakupalvelut Tiedon ja tiedostojen helppo ja nopea siirtäminen Varmuuskopioinnin yksinkertaistuminen ja säännöllisempi käyttö Keskitetty virustorjunta

Lähiverkon haitat Tietosuojan heikkeneminen Suurehkot perustamiskustannukset (palvelimet, kaapelointi yms.) Vialliset verkkolaitteet Palkallinen ylläpito Tulostusongelmat Kapasiteettiongelmat

Yhteys Internetiin Tietokone, johon asianmukaiset oheislaitteet (verkkokortti) ja ohjelmistot. Reittinä analoginen tai digitaalinen lankapuhelinverkko, gsm-verkko, kiinteä verkkoyhteys, kaapelitelevisioverkko (Welho), laajakaistayhteys (ADSL) Sopimus Internet-palveluntarjoajan kanssa (Elisa, Sonera,…)

Internetin toimintaperiaate Internet on tyypiltään pakettikytkentäinen verkko. Tiedonsiirto Internetiin kytkettyjen koneiden välillä tapahtuu TCP/IP-protokollaa (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) käyttäen. Lähetettävä tieto jaetaan paketeiksi, joihin liitetään tieto vastaanottajasta. Tämän tiedon perusteella tietopaketit liikkuvat Internetissä jotakin reittiä pitkin päämääräänsä.

Yhteystavat Modeemi (max 56kbit/s, käytännössä alle 50 kbit/s). Modeemi muuntaa tietokoneen digitaalinen signaali analogiseksi puhelinverkkoon ja päinvastoin. Isdn (Integrated Service Digital Network) on digitaalinen puhelinliittymä, jossa tavallinen puhelinliittymä muutetaan digitaaliseksi. Tietokoneeseen asennetaan isdn-sovitin, joka kytketään puhelinjohdolla isdn-päätteeseen. Isdn sisältää 2 puhelinjaa, joista kumpikin 64 kbit/s. Internetyhteydessä voi käyttää vain toista tai molempia => 64-128 kbit/s. Yhteyden muodostus nopeampi kuin modeemilla. Gsm-puhelinta voi käyttää modeemina, joka muodostaa langattoman yhteyden Internetiin. Gsm-datayhteys 9,6 kbit/s-43,2 kbit/s. Datapuhelut ovat tavallisia gsm-puheluita kalliimpia. Uudemmissa gsm-puhelimissa on GPRS-yhteys (General Packet Radio Service). GPRS:n etu on, että kyseessä ei ole piirikytkentäinen puhelu vaan pakettikytkentäinen verkkoyhteys. Käyttäjä maksa vain siirretyn datan määrästä ei käytetystä ajasta. GPRS-yhteyden nopeus on noin 30 kbit/s-40 kbit/s. Viimeisin gsm-puhelimien yhteystapa on Edge (Enhanced Data for Global Evolution), joka 2-3 kertaistaa GPRS-yhteyden nopeuden. Kevällä 2004 Edge-verkko oli käytössä Suomessa vasta suurimmissa kaupungeissa.

Laajakaistayhteys esim Laajakaistayhteys esim. kaapelimodeemi tai ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line). Maksut kiinteitä kuukausimaksuja käytöstä riippumatta. Tietokoneessa pitää olla verkkokortti. Kaapelimodeemipalvelu mahdollinen jos kiinteistö on liitetty kaapeli-televisioverkkoon. KMP on jaettu yhteys => 0.5-1 Mbit/s. ADSL-käyttää puhelinverkkoa mutta ei vaadi puhelinliittymää. Nopeus 256kbit/s-8Mbit/s / 256 kbit/s-1Mbit/s. Kiinteä yhteys yleensä yrityksillä/yhteisöillä. Koneet verkkokorttien välityksellä lähiverkossa, josta yhteys reitittimen avulla Internetiin. Kiinteä yhteys on aina käytössä. Nopeudet 64 kbit/s-100 Mbit/s. Nopeissa ATM-pohjaisissa verkkoratkaisuissa päästä jopa nopeuksiin 155 Mbit/s.

Internetistä löytyviä palveluita World Wide Web (WWW) Hakupalvelut (Altavista, Google, Yahoo) Sähköposti (Email) Uutis- eli keskustelualueet FTP tiedostojen siirto (File Transfer Protocol) IRC (Internet Relay Chat) Internet puhelut (Skype) Pikaviestisovellukset (MSN Messenger) Videoneuvottelut Pankkipalvelut Elektroninen kaupankäynti