JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.

Esitys aiheesta: "JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia."— Esityksen transkriptio:

1 JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia sekä tietokantoja. Tiedonsiirto Internetissä perustuu pakettivälitteiseen tekniikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että välitettävä tiedosto puretaan pieniin paketteihin, jotka varustetaan lähettävän ja vastaanottavan tietokoneen osoitteella.

2 JohdantotMyn2 Kun kaikki paketit ovat saapuneet vastaanottavaan koneeseen, niistä kootaan alkuperäistä vastaava tiedosto. Tämä tekniikka tunnetaan nimellä TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol).). TCP on kuljetuskerros, joka vastaa pakettien kuljettamisesta ja IP verkkokerros, joka huolehtii pakettien välittämisestä verkon yli oikeisiin osoitteisiin. Jokaisella Internetiin liitetyllä koneella on IP-osoite, jonka perusteella tieto pystytään välittämään koneiden välillä.

3 JohdantotMyn3 Sovellustason yhteyskäytäntö eli protokolla määrittelee, kuinka asiakas, joka yleensä on selain, ja palvelin keskustelevat keskenään. Jokaisella Internetin palvelulla on sovellustason yhteyskäytäntö, joka yleensä ilmoitetaan Internet- osoitteen alussa. WWW-palvelussa yhteyskäytäntönä on HTTP- (Hypertext Transfer Protocol) tai HTTPS-protokolla (Secure HTTP). HTTPS on yhteyskäytäntö, jossa tietoliikenne salataan SSL-menetelmällä (Secure Socket Layer). Salattu yhteyskäytäntö on käytössä esim. verkkopankki- ja kauppapaikkapalveluissa.

4 JohdantotMyn4 Protokolla ilmoitetaan Internet-osoitteen protokollaosassa, joka erotetaan varsinaisesta osoitteesta kaksoispisteellä ja kahdella kauttaviivalla tai pelkällä kaksoispisteellä. Nykyään protokollaosaa ei tarvitse kirjoittaa selaimen osoitekenttään, mutta se on määriteltävä www- sivujen linkeissä. Protokollaosoitteen alussa on http tai https, jos linkki viittaa www-sivulle, tai ftp, jos linkki viittaa tiedostopalvelimelle. Jokaisella protokollalla on oma porttinumero, jonka läpi tiedonsiirto tapahtuu koneiden välillä.

5 JohdantotMyn5 Porttinumeroiden avulla tietoliikenne pystytään ohjaamaan oikeille sovelluksille, kun samalla palvelimella toimii useita Internet-palveluita. WWW-palvelut toimivat yleensä portissa numero 80, jota kuuntelemalla palvelinohjelma vastaanottaa selaimen lähettämiä sivupyyntöjä. Verkon tiedonsiirto perustuu asiakas-palvelin- arkkitehtuuriin (client-server). Asiakassovelluksena toimii yleensä selainohjelma, joka lähettää pyyntöjä palvelimelle.

6 JohdantotMyn6 Asiakasohjelman lähettämät pyynnöt ovat GET- tai POST-tyyppisiä. Molempia metodeja käytetään myös HTML-kielellä tehdyissä lomakkeissa, kun lomakkeiden kentät lähetetään palvelimelle. Selaimen lähettämässä HTTP-pyynnössä on myös tiedot selaimesta User-Agent -kentässä. Nämä tiedot tallentuvat palvelimella lokitiedostoon, jonka perusteella saadaan selville pyyntöjä lähettävät selaimet. Kun palvelin vastaanottaa pyynnön, se lähettää selaimelle vastauksena tilakoodin, selaimen pyytämän tiedoston ja sen tiedostotyypin.

7 JohdantotMyn7 Tilakoodi voi olla esim. virheilmoitus, jos pyydettyä tiedostoa ei löytynyt palvelimelta. Selaimet pystyvät esittämään ilman erillisiä ohjelmia muutamia tiedostotyyppejä. Näitä ovat kuvatiedostot JPEG, GIF ja PNG sekä HTML- ja tekstitiedostot. Kun palvelin lähettää selaimelle tiedoston, sen tiedostotyyppi ilmoitetaan http-otsikkokentässä. Content-Type –otsikko sisältää tiedoston MIME- tyypin (Multipurpose Internet Mail Extensions), jonka perusteella selain osaa näyttää tiedoston tai ohjata sen tiedoston esittämiseen soveltuvalle ohjelmalle.

8 JohdantotMyn8 Selainohjelmat käyttävät laajennuksia tietyn tyyppisten tiedostojen esittämiseen. Selainlaajennuksia ovat esim. Windows Media Player, RealPlayer ja Quickime, joiden avulla selain kykenee toistamaan ääni- ja videotiedostoja. WWW-sivut löydetään verkkotunnuksen perusteella. Verkkotunnuksesta käytetään myös nimitystä domain-nimi tai URL (Uniform Resource Locator). Osoitteen perusteella selain lähettää selvityspyynnön Internetiin löytääkseen verkkotunnusta vastaavan palvelimen. Jos palvelin löytyy Internet-verkosta, se palauttaa selaimelle sen pyytämän kotisivun.

9 JohdantotMyn9 WWW-palvelin on Internetissä oleva tietokone, jossa toimii palvelinohjelma. Kun www-sivut halutaan julkaista, ne siirretään Internetiin liitetylle palvelimelle. Yksi suosituimmista palvelinohjelmista on Apache. Windows-käyttöjärjestelmään sisältyy myös oma palvelinohjelma IIS (Internet Information Server).