Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ
Advertisements

KANSANTAUDIT.
Kittilän Ambulanssipalvelu Oy
Helena Rimali Mankkaan koulu 2013
SIKAKIN KYLLÄSTYY YHTEEN RUOKAAN, ENTÄ SIE??
Kansantaudit.
Voiko tyypin 1 diabeetikko sairastua tyypin 2 diabetekseen?
Diabetes s. 65 –
Kappale 16.
Tules - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Rasvat - ei niin pahaa ettei hyvääkin
S Ruoka ja terveys s
Osastonhoitaja Kirsi Salmén-Puumalainen
YLIOPISTOJEN 26. TYÖSUOJELUPÄIVÄT Päihteet puheeksi ja
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Kappale 21 Kansantaudit ovat väestössä yleisiä sairauksia. Näiden ehkäisy tuottaa suuria säästöjä terveydenhoitokuluissa. Suomalaisten kuolinsyyt kuvassa.
DIABETEKSEN ITSEHOITO
SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET
Elimistömme suurin sisäelin
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetes.
Sydän- ja verisuonitaudit
Sydän- ja verenkiertoelimistö
Verenpainentauti & Sepelvaltimotauti & Sydäninfarkti
Miksi lääkäriin? Oireesta diagnoosiin
Kolesteroli Kaarlo Hyytinen 3c.
Sydän- ja verisuonitaudit
Lääkehoito Tarkoituksena –Parantaa ennustetta –Lievittää oireita –Ehkäistä taudin etenemistä ja sydäninfarktin vaaraa –Lisätä suorituskykyä –Parantaa elämänlaatua.
SYDÄN ja verenkiertoelimistö
1. Hiili – elämän alkuaine
Paranitko lääkkeistä huolimatta? Helena Puistola Sairaanhoitaja-terveydenhoitaja, Terveystieteiden maisteri.
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
Lääkkeen vaiheet ja vaikutukset elimistössä
RAVINTOAINEET. Hiilihydraatit Rasvat ja kolesterolit Proteiinit Vesi Makrokivennäiset, mikrokivennäiset eli hivenaineet Vitamiinit.
Verenpaine-, Sepelvaltimotauti ja Sydäninfarkti Karoliina Salminen, Tiia Laine ja Vilma Helander.
VAARA- TEKIJÄT OMAHOITO LÄÄKEHOITO PALLO- LAAJENNUS LEIKKAUS Sepelvaltimotaudin hoito.
2. SyDÄN- ja verisuonitaudit
SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
D IABETES JA MBO T EKIJÄT : M ATIAS, M IKKO JA H ENRIK.
Sydän ja verenkierto.
DEMENTIA  Dementia on tila, jossa ihmisen älylliset toiminnat ja aivotoiminta heikkenee rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään.  Dementia voi olla.
Ravintoaineet Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäisaineet Suositeltava määrä saadaan syömällä monipuolista ruokaa ! 12. Ravitsemus.
Sepelvaltimotaudin oirekuvat
Metabolinen oireyhtymä. MBO eli metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa jossa henkilöllä on samaan aikaan useita terveydelle haitallisia tiloja yhtä aikaa.
Ravinto. Proteiinit Proteiinin lähteet : Kananmuna, Liha, Kala, ja monista palkokasveista. Suomalainen proteiinisuositus on 10%-20% ravinnosta Proteiini.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
RAVINTO. Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukainen ruoka edistää terveyttä. Runsasta ja vaihtelevaa kasvisten syöntiä suositellaan ja kovan rasvan, suolan.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Lääkekorvausoikeudet
Kohonnut verenpaine.
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Metabolinen oireyhtymä
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Paksusuolensyöpä.
MBO eli metabolinen oireyhtymä
Ruoasta saatavat ravintoaineet
Unettomuus Inka ja Milga.
paastoarvo:_________ aterian jälk. _________ sokeriras.___________
Valtimonkovetustauti eli ateroskleroosi
Kansantaudit Suomessa
Sydän- ja verisuoni- sairauksien riski nivelreuma- ja
Ruokaoppia.
Liikunta tukee työhyvinvointia
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Esityksen transkriptio:

Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi Tupakointi Ylipaino Perimä Kohonnut verenpaine (Normaali verenpaine: alle 140/90 mmHg, nuorilla: 120/80mmHg) Sepelvaltimotauti Sydämelle happea ja ravintoaineita tuovat sepelsuonet ovat kalkkeutuneet ja ahtautuneet (ateroskleroosi) > veren virtaus vähenee > sydänlihakseen hapenpuute. Hoidetaan lääkkeillä. Jos lääkitys ei riitä > sepelsuonen pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Ateroskleroosi = Valtimokovettumatauti, jossa verisuonet kalkkeutuvat ja ahtautuvat. Taustalla usein ravinnon liian suuri energiamäärä ja vähäinen liikunta sekä LDL-kolesterolin suuri määrä Aivoinfarkti eli aivoverisuonten tukos Taustalla usein verisuonten kovettuminen ja ahtautuminen. Aivoissa sijaitsevaan suoneen tukos > hapenpuute aivoihin > pysyvä vaurio. Aivoverenvuoto Tukkeutunut verisuoni repeää > veri vuotaa aivoaineen sisään tai lukinkalvon alaiseen tilaan > pysyvä vaurio. Sydäninfarkti eli sydänveritulppa Taustalla yleensä sepelvaltimotauti, jonka aiheuttama sepelvaltimon seinämän kalkkeuma repeää > verihyytymä, joka tukkii sepelvaltimon >osa sydänlihaksesta tai koko sydänlihas jää ilman happea ja vaurioituu. Hoidetaan nitroilla, liuotushoidolla, pallolaajennuksella. Vaikeissa tapauksissa sydäninfarkti aiheuttaa kuoleman.

Kolesteroli - Ihmisen elintoiminnoille välttämätön rasvaliukoinen aine. Solukalvojen tärkeä rakenneosa, jota elimistö tarvitsee myös monien hormonien, D-vitamiinin sekä sappihappojen tuotantoon. Kolesterolia on kaikissa elimistömme osissa. Suurimman osan kolesterolista elimistö tuottaa itse. Tämän lisäksi sitä saadaan ruuasta. Liiallinen veren kolesterolimäärää altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, esim. sepelvaltimotaudille.

LDL= huono kolesteroli, kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin. Lisää riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. HDL= hyvä kolesteroli, kuljettaa ylimääräistä kolesterolia pois kudoksista ja verisuonista. Vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. TRIGLYSERIDIT = veressä olevia rasvoja, kolesterolin ohella veren tärkeimpiä rasvoja. Lisäävät riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin Suositeltavat arvot: LDL alle 3 mmol/l HDL yli 1 mmol/l Triglyseridit alle 2 mmol/l Kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l Ravinto ei sinänsä sisällä ”hyvää” tai ”pahaa” kolesterolia, vaan yleensä kolesterolia Tyydyttyneet (kovat) rasvat nostavat kolesterolitasoa, tyydyttymättömät (pehmeät) laskevat sitä. Kolesterolitason laskemiseksi tulisi siis suosia tyydyttymättömiä rasvoja ja kuitupitoista ruokavaliota ja pysytellä normaalipainoisena. Hyvän HDL-kolesterolin määrää lisäävät pehmeät rasvat ja liikunnan harrastaminen.