Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

||| • Euroopan talouden ongelmat, globalisaatio • Väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet • Hyvinvointipalvelut aiempaa laajemmin EU:n kilpailupolitiikan piiriin • Eurooppa 2020 –strategia: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu talouteen ja työllisyyteen  Kuinka kyetään saavuttamaan kilpailukykytavoitteet ja samalla säilyttämään korkea sosiaalisen suojelun taso Euroopassa? Euroopan kehityssuuntia

||| Kilpailukykyinen ja innovatiivinen Eurooppa • Suomen kilpailukyky niin elinkeinoelämän kuin julkisten palvelujenkin osalta perustuu paljolti innovatiiviseen toimintaan. • Alue- ja paikallistasolla on merkittävä vastuu innovatiivisten toimintaympäristöjen rakentamisessa. • Julkisen sektorin merkitys unionin kilpailukykytavoitteiden toteuttamisessa tulisi nostaa lähempään tarkasteluun.

||| EU:n kilpailupolitiikan vaikutukset kuntien palveluihin • EU:n kilpailupolitiikka on merkittävästi vaikuttanut kuntiin. • Kilpailun vaatimukset eivät enää rajoitu vain kuntien taloudelliseen toimintaan. • Kuntien näkökulmasta yksi EU-politiikan suurimpia muutoksia on unionin toiminnan laajentuminen kuntien peruspalvelusektoreille, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. • Laajan julkisen palvelutuotannon sekä kilpailu- ja sisämarkkinaoikeudellisen sääntelyn välille syntyy helposti ristiriitoja.

||| Eurooppa strategia • Strategian keskeinen sisältö: työllisyys, tutkimus- ja kehitysmenot, ilmasto, koulutus, köyhyyden vähentäminen. • Toteutetaan mm. rakennerahastojen avulla. Kunnat strategian toimeenpanijoina o Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen o Yritysten toimintaympäristö o Julkisten palvelujen innovatiivinen kehittäminen o Työllisyysasteen nostaminen o Koulutuksen taso

||| Kuntaliiton EU-poliittiset tavoitteet • EU-lainsäädännön hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset kuntien ja alueiden toimintaan selvitetään ennakolta. • Pohjoismaisen kuntaperusteisen hyvinvointimallin erityispiirteet – tasa-arvo, universaalisuus ja verorahoitteisuus – otetaan huomioon EU:n päätösten valmistelussa. • Kilpailukykytavoitteilla vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. • Kunnat otetaan keskeisesti mukaan Eurooppa strategian toimeenpanoon.