Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Helsingin Messukeskus

2 Arvioinnin lähtökohtia: - Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä) B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen) KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ KPS SISÄLTÖ: Palvelujen käyttö ja saavutettavuus seudulla KPS SISÄLTÖ: MAL-yhteensovittaminen +

3 Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan •Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen •Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia Prosessin yleishahmotus Toteuttamisen ohjelmointi +

4 Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä •Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta” •Sitoutuminen ja luottamuspula •Kuntaliitoskysymykset •Kuntien kokoero •Olevien yhteistyörakenteiden puute •Erityisesti päättäjien tasolla yhteistyötä aika vähän – muodot puuttuvat

5 Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta … maankäyttö •Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat - kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla •Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä •Maankäyttö tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy •Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä •Erot kuntien suunnitteluresursseissa merkittäviä - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja

6 … asuminen •Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmiin liittyvää yhteistyötä viritelty joillakin seuduilla •Yhteistyötä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys •Asumiseen liittyen tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä

7 … liikenne •Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla •Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat •Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla kuitenkin heikko •Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat •LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia •LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta •Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen laaja ja edunvalvontapainotteinen

8 … kuntarajat ylittävät palvelut •Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus •Näiden käyttömahdollisuudet ovat melko vähäisiä – mutta myös hyviä toimivia malleja on •Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa •Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä

9 Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet …maankäyttö •Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä  Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja sitouttamiseen  Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla •Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin •Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista •Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan

10 … asuminen •Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla •Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan •Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin •Tarvitaan seudullista pohdintaa ja sopimista mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista

11 … liikenne •Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla. •Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu •Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessin aikana valintoja tehtäessä – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää •Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä •Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

12 … kuntarajat ylittävät palvelut •Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota •Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä •Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle •Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana

13 Metropolialue

14 Metropolialue

15 Seutujen erityispiirteitä •Helsingin seutu: maamme ainoan metropolialueen ydinseutu, noin neljännes maamme väestöstä, erityismerkitys maamme kansantaloudelle, nopea kasvu, korkeat asumiskustannukset ydinalueella, työvoimapula, joukkoliikenteen merkitys korostuu •Länsi-Uudenmaan seutu: monikeskuksisuus ja hajanaisuus seutuna, metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys •Porvoon seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys, pieni kaupunkiseutu •Hämeenlinnan seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kuntaliitos, merkittävä kasvu ydinalueella •Lahden seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu ydinalueella, pitkä yhteistyön perinne ydinalueella

16 Helsingin kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelma onnistunut lähes jokaiselta osa- alueeltaan + Tavoitteet ja toimenpiteet esitetty konkreettisesti - Yhteisten maapoliittisten tavoitteiden puute -Hajarakentamisen ohjaukseen ei ole esitetty yhteisesti hyväksyttyjä keinoja ja periaatteita

17 Länsi-Uudenmaan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Vapaaehtoinen suunnitelma, jolla tietoisesti pyritään asemoitumaan osaksi Helsingin metropolialuetta + Suunnitelmassa esitetään runsaasti erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja muotoja eri osa-alueille - Selkeät valinnat ja toteuttamisohjelmat puuttuvat -Sitoutuminen epävarmaa, ei pysyvää toimielintä, joka vastaisi suunnitelman toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta

18 Porvoon kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio +Kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja maakunnan liiton välillä +Kaupunkiseudun keskustaajama kokonaan yhden kunnan alueella - Seutu ei ehkä muodosta tarkoituksenmukaista suunnittelukokonaisuutta. Yhteistyötarpeita olisi syytä tarkastella enemmän metropolialueeseen kytkeytymisen näkökulmasta -Puitelain tavoitteiden mukainen yhteistyöprosessi ei ole käynnistynyt seudulla toivotulla tavalla

19 Hämeenlinnan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio +Kuntaliitos muuttaa pääosan kuntien välisestä yhteistyöstä yhden kunnan sisäiseksi +Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty laajaa paikkatietopohjaista analyysiä jatkoyhteistyön pohjaksi - Kuntaliitosvalmistelun vuoksi yhteistyön kehittäminen jäänyt vähemmälle huomiolle: Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteistyön kehittäminen jatkossa tärkeää -Asumiseen enemmän huomiota esimerkiksi yhteisen asunto-ohjelman muodossa

20 Lahden kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio +Suunnitelmasta näkyy seudun pitkä yhteistyöperinne. Olemassa olevaa yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään. +Asumisen yhteistyön kehittämistä käsitelty erityisen monipuolisesti -Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää yhteisiä toteuttamisohjelmia -Hajarakentamisen hallinta selkeämmin esille

21 Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet •Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen •Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn •5 sisällöllistä osa-aluetta •Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä •Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0 (kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)

Pisteet Paino- tetut pisteet Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittaminen 3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12 Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa 3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12 Palveluiden rajat ylittävän käytön lisääminen 3 alakohtaa / maksimipisteet 6 Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön 5 alakohtaa / maksimipisteet 10 Ohjausvälineet 4 alakohtaa / maksimipisteet 4 PISTEET YHTEENSÄ Kuntaliitokset 1 alakohta / maksimipisteet 4 PISTEET YHTEENSÄ KUNTALIITOKSET MUKAAN LUETTUINA

23 Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa •Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa •Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa

24 Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2 •Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu •Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa- alueen painoarvoa ei ole korotettu •Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät

25 Ranking-listaus: osa-alueet •Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena •Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon •Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään

26 Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa •Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä •Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen •Kuntaliitokset - kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä

27 Ranking-lista KPS-pisteet ja kuntaliitospisteet Väestö yli KPS-pisteetKuntaliitospisteetyhteensä Helsingin seutu36036 Väestö – Tampereen seutu36036 Lahden seutu34034 Oulun seutu30131 Turun seutu28129 Väestö alle Joensuun seutu35338 Jyväskylän seutu30333 Kouvolan seutu25429 Kuopion seutu22022 Hämeenlinnan seutu19322 Lappeenrannan seutu17320 Länsi-Uusimaa17219 Kokkolan seutu15419 Seinäjoen seutu15318 Kotkan seutu16016 Mikkelin seutu14216 Porvoon seutu11112 Vaasan seutu505