Suomen muistiasiantuntijat Kahvia kaiken ikää Merja Suominen ETT, projektijohtaja Suomen muistiasiantuntijat 8.11.2011

Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta Söin muistaakseni – ikääntyneen hyvään ravitsemukseen liittyvän materiaalin ja koulutuksen tuottaminen 2011-2012 tavoitteena on tuoda esille ravitsemuksen merkitys ikääntyneen ihmisen terveyden edistämisen, toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemisen ja aivoterveyden edistäjänä. RAY rahoittaa Suomen muistiasiantuntijat ry Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Väestö ikääntyy 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 800 000 vuonna 2000 1,4 miljoonaa vuonna 2030 Yli 80-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

sivuilla suositukset pdf-versiona www.vrn.fi www.ravitsemuskotona.fi sivuilla suositukset pdf-versiona Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Suositukset ja ikääntyneiden ryhmät Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Suositusten painopisteet 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Ravitsemustila Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien myötä Ravitsemustila pitkäaikaissairaanhoidossa, vanhainkodissa, palvelutalossa ja kotona asuvilla iäkkäillä ihmisillä arvioituna MNA-testillä (Soini ym. JAGS. 2011). Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Virheravitsemuksen kustannukset Hoitamattomasta virheravitsemuksesta johtuvia kustannuksia, kuten pidentyneitä sairaalassaoloaikoja tai lisääntyneitä lääkekustannuksia ei ole tutkittu Suomessa Sairauksien yhteydessä aliravitsemuksen kustannukset v. 2003 >7.3 miljardia puntaa, mikä on >10 % julkisista terveydenhuoltomenoista Englannissa Tästä suurin osa kuluu yli 65 v. väestöön, vaikka se on kokonaisväestöstä n. 15 % Puolet näistä kustannuksista syntyy sairaalan ulkopuolella, pääasiassa pitkäaikaishoidossa Elämänlaatu, omaishoitajien taakka ym. ei näy suoraan kustannuksissa, myös näitä tulee ottaa huomioon Arvanitakis ym, 2008, Elia M ym, BAPEN 2005 Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Suositusten painopisteet 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Ikääntyneen proteiinin tarve Terveille aikuisille proteiinin vähimmäissaantisuositus on 0,8 g/kehonpaino kg/vrk Food and Nutrition Board. Dietary reference intakes for energy, carbohydrate, fiber, fat, fatty acids, cholesterol, protein and amino acids. Washington, DC: National Academy Press, 2002. Ikääntyneille suositus on liian alhainen suojaamaan lihaskadolta , tarvitaan 1,0- 1,2 (jopa 1,5) g /kehonpaino kg/vrk Ravitsemussuositukset ikääntyneille, Valtion ravitsmusneuvottelukunta 2010 Riittävä proteiinin saanti auttaa ylläpitämään luuston hyvää kuntoa, sydän- ja verisuoniterveyttä ja solujen uusiutumista (haavojen paraneminen) Terveydenhuoltomenot vähenevät kun sairastuvuus pienenee Ruokalistan proteiinipitoisuuteen tulee kiinnittää huomiota Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Ravinnonsaanti palvelutaloasukkailla Based on our earlier research… Service housing residents Alhainen energian saanti alle 1570 kcal/vrk (naiset), 2070 kcal/vrk (miehet) Alhainen proteiinin saanti alle 60 g/vrk; N=375, ikäkeskiarvo 83 v Vikstedt T. ym. Nutritional status, energy, protein and micronutrient intake of older service house residents (JAMDA 2011) Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Ikääntyneen nesteen tarve 1-1,5 litraa nesteitä eli 5-8 lasillista juomaa päivässä ruoan sisältämän nesteen lisäksi Juomat voivat olla nesteen ohella hyviä ravintoaineiden lähteitä ja välipaloja Juomaksi vettä tai maitoa/hapanmaitotuotteita Myös täysmehuja, mehujuomia, keittoja, virvoitusjuomia, kaakaota, pirtelöitä ja jogurttijuomia Kahvia tai teetä voi nauttia kohtuudella mieltymysten mukaan Janontunne heikkenee (lääkkeet) Juomisen tärkeydestä on hyvä muistuttaa Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Kahvin muita merkityksiä Kahvin kofeiini diureetti, mutta n. 500 mg kofeiinia/vrk ei aiheuta kuivumista Kupillisessa suodatinkahvia on noin 90-110 mg kofeiinia, 6 kupillista/vrk pidetään kohtuullisena määränä Sosiaalinen merkitys tärkeä iäkkäille, kahvia tarjotaan, juodaan kahvia yhdessä Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Suositus juomisesta Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

Kiitos! Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat