1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Metallit Kuva :
Advertisements

KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Korroosiomaalauksen perusteet
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
Metallien kierrätys.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Metallien historiaa.
Sähkökemian perusteita, osa 1
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Metalliseoksia.
Rikki
Typpi.
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Kupari Cu.
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Fe Rauta /07/iron.png
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Ag H+H+ H+H+ Cl - 1. Hopealevy suola- happoliuoksessa Zn Cl - H+H+ H+H+ 2. Sinkkilevy suola- happoliuoksessa Cu NO 3 - Ag + 3. Kuparilevy hopea- nitraattiliuoksessa.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
METALLIT.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Metallit Rauta Kupari Alumiini Nikkeli Sinkki Litium Kromi Lyijy Tina
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Malmin louhinta kaivoksissa tai avolouhoksissa. Malmin rikastus
Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus voi olla korkeimmillaan 33 massaprosenttia. Kuinka monta grammaa liuenneita suoloja on 0,500 kg:ssa Kuolleenmeren.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Kuparin valmistus ja liekkisulatusuuni
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Kuparin valmistus ja liekkisulatusuuni
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

KE5 Metallien kemiaa

1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit voivat esiintyä myös puhtaana luonnossa Malmi on kiviainesta, jossa on jotakin hyödyllistä mineraalia niin paljon, että on taloudellisesti kannattavaa erottaa se Jalostuksessa hyödyllinen metalli erotetaan muista mineraalin sisältämistä alkuaineista

1. Malmista metalliksi Raudan jalostus Rautamalmi louhitaan kaivoksissa tai avolouhoksissa Se jauhetaan ja siitä poistetaan arvoton aines eli se rikastetaan Rikastetusta rautaoksidista erotetaan rauta kuilu-uunissa eli masuunissa hiilimonoksidin avulla Kalkkikiven avulla poistetaan jäljelle jäänyt sivukivi ja saadaan sulaa raakarautaa Lopuksi raakaraudasta poistetaan hapen avulla riittävästi hiiltä, että saadaan taottavaksi kelpaavaa rautaa

1. Malmista metalliksi Teräs on rautaa, jossa on hiiltä enää alle 1,7% Metalliseokset ovat usein käyttökelpoisempia puhtaisiin metalleihin verrattuna Ruostumaton teräs = Rauta + Kromi Pronssi = Tina + Kupari Messinki = Kupari + Sinkki Juotostina = Lyijy + Tina

2. Metallien ominaisuudet Metalliatomeilla on yleensä 1 tai 2 ulkoelektronia, joten niillä on samankaltaisia ominaisuuksia Metalleilla on hyvä sähkönjohtavuus Metallirakenteessa on ns. vapaita elektroneja jotka kuljettavat sähkövarausta Metalleilla on hyvä lämmönjohtavuus ja korkea sulamispiste Metalleilla on yleensä hyvä muokkautuvuus Metallin rakenteessa ionikerrokset voivat liukua lähes esteettä toistensa suhteen

2. Metallien ominaisuudet Metallit eivät hajoa luonnossa Ag, Pb ja Cd ovat ympäristölle erittäin haitallisia! Kaikki metallit ovat suurina määrinä myrkyllisiä, mutta erittäin pieninä määrinä useimmat ovat kuitenkin hyödyllisiä ja välttämättömiä ihmiselle Esim. Fe, Mg ja Zn Jotkut metallit ovat erityisen hyödyllisiä teollisuudelle Esim. Ti, Fe ja Cu

3. Metallien reaktiokyky Metallien reaktiot ovat siis samankaltaisia, mutta reaktion kiivaus vaihtelee metallista riippuen Metalli on sitä kiivaampi reagoimaan, mitä helpommin se luovuttaa elektronejaan Metallien palamisreaktio Metalliatomit hapettuvat eli luovuttavat elektronejaan Happiatomit pelkistyvät eli vastaanottavat elektroneja

3. Metallien reaktiokyky Metallioksidin vesiliuokset ovat usein emäksisiä Metallien liukeneminen happoihin Metalliatomit hapettuvat Hapon vesiliuoksessa olevat oksoniumionit (H3O+) pelkistyvät ja hajoavat vedeksi ja vedyksi Metallit voidaan järjestää reaktiokykynsä perusteella…

4. Sähkökemiallinen jännitesarja …sähkökemialliseksi jännitesarjaksi Li-K-Ba-Ca-Na-Mg-Al-Zn-Cr-Fe-Co-Ni-Sn-Pb-(H)-Cu-Hg-Ag-Pt-Au Vedyn (H) oikealla puolella ovat jalot metallit Ne eivät reagoi happojen kanssa vetyä vapauttaen Vedyn vasemmalla puolella ovat epäjalot metallit Ne reagoivat happojen kanssa vetyä vapauttaen Mitä kauempana vasemmalla metalli on, sitä helpommin se luovuttaa elektroneja ja sitä epäjalompi se on

4. Sähkökemiallinen jännitesarja Epäjalompi metalli pystyy pelkistämään liuoksessa olevia jalomman metallin ioneja Esim. jos rautajauhetta (Fe) laittaa koeputkeen, joka sisältää kuparisulfaattiliuosta (CuSO4), rautajauheen pinnalle alkaa pelkistyä kuparia (Cu) Fe + Cu2+ → Fe2+ + Cu Reaktio on nimeltään hapettumis-pelkistymisreaktio

5. Sähkökemiaa Metallien erisuurta kykyä luovuttaa elektronejaan käytetään hyväksi sähkövirran synnyttämisessä Yksinkertainen sähkökemiallinen pari saadaan, kun kaksi erilaista metallisauvaa laitetaan ioneja sisältävään liuokseen ja yhdistetään toisiinsa johtimella. Ioneja sisältävä liuos on nimeltään elektrolyyttiliuos

5. Sähkökemiaa Sähkökemiallisessa parissa, metallien välillä on ns. sähköisen tilan ero eli jännite Mitä kauempana metallit ovat toisistaan sähkökemiallisessa jännitesarjassa, sitä suurempi jännite niiden välillä on Sähkökemiallisessa parissa hapettumis-pelkistymisreaktion kemiallinen energia voidaan muuntaa syntyvän sähkövirran avulla esim. valoksi ja lämmöksi

5. Sähkökemiaa Korroosiossa epäjalo metalli syöpyy ilmassa olevan hapen ja kosteuden vaikutuksesta Jalot metallit eivät syövy kosteissakaan olosuhteissa Huom! Kuparin patinoituminen ja alumiinioksidin synty… Sähkökemiallisessa korroosiossa kaksi eri metallia muodostaa sähkökemiallisen parin, jolloin epäjalompi metalli syöpyy

5. Sähkökemiaa Korroosiolta voidaan suojautua eri tavoin Suojataan metallin pinta kosteudelta Maalaaminen Päällystäminen muovilla, kumilla tai toisella metallilla Vettä hylkivällä öljyllä Muilla korroosionestoaineilla Käytetään ns. uhrimetallia Käytetty uhrimetalli (esim. sinkki tai magnesium) syöpyy ensin ja suojaa siten arvokkaampaa metallia

6. Elektrolyysi Elektrolyysi on ilmiö, jossa tasavirta saa aikaan hapettumis-pelkistymisreaktion elektrolyyttiliuoksessa (työkirja s. 59) Negatiiviset ionit luovuttavat (hapettuvat) positiivisella sauvalla ylimääräiset elektroninsa ja muuttuvat atomeiksi Positiiviset ionit saavat (pelkistyvät) negatiivisella sauvalla puuttuvat elektroninsa ja muuttuvat atomeiksi Elektrolyysillä on suuri käytännön merkitys metallien valmistuksessa ja korroosiolta suojaamisessa Puhdistaminen ja päällystäminen elektrolyysin avulla.

KE5 Metallien kemiaa