Suomen kielioppia edistyneille Verbien infiniittirakenteet Tuula Marila Hanna Tarkki

Nominaalimuodot Verbeillä on finiittimuotojen lisäksi nominaalimuotoja, joita ovat infinitiivit (A-, E-, MA-infinitiivit) ja partisiipit (-vA-, -nUt-partisiipit). Verbin ominaisuuksia: Nominaalimuodot voivat saada objektin, ja ne ovat joko aktiivi- tai passiivimuotoisia. Nominin ominaisuuksia: Nominaalimuotoihin voi useimmiten liittyä possessiivisuffiksi, niillä on vajaa tai täydellinen sijataivutus, eikä niihin liity persoonapäätettä. Nominaalimuotoja käytetään muun muassa erilaisissa rakenteissa vastaamaan sivulausetta agenttipartisiippeina adjektiivien tavoin (partisiipit).

Infinitiivit toimivat lauseessa substantiivin tapaan. A-infinitiivi (1. infinitiivi) lyhyt muoto sanoa pitkä muoto (translatiivimuoto) sanoakse- + poss.suff.: sanoakseni E-infinitiivi (2. infinitiivi) inessiivi: sanoessa (pass.: sanottaessa) instruktiivi: sanoen MA-infinitiivi (3. infinitiivi) inessiivi: sanomassa elatiivi: sanomasta illatiivi: sanomaan adessiivi: sanomalla abessiivi: sanomatta

Verbirektioita: MA-infinitiivi 1/5 muodostetaan liittämällä MA-tunnus ja sijapääte verbin monikon 3. persoonan vartaloon: lukea  he luke|vat  lukemaan / lukemassa / lukemasta / lukemalla / lukematta Illatiivi (-mAAn) rakenteessa esiintyviä dynaamisia verbejä: lähteä, mennä, tulla Lähden juhlimaan. Menen nukkumaan. muita MA-infinitiivin illatiivin saavia verbejä: kyllästyä, joutua, jäädä, opetella, oppia, pystyä, päästä, ruveta, ryhtyä, tottua Jouduin jäämään ylitöihin. Ryhdytkö pian kirjoittamaan graduasi? takaisin infinitiiveihin

Verbirektioita: MA-infinitiivi 2/5 verbi + objekti + MA-infinitiivin illatiivi: auttaa, kehottaa, jättää, neuvoa, opettaa, pyytää, saada Voisitko auttaa minua pesemään ikkunat? Sain hänet vihdoin tiskaamaan! olla + adjektiivi + MA-infinitiivin illatiivi Pekka on hyvä pitämään puheita. Huom.! Kaikki adjektiivit eivät saa MA-infinitiiviä vaan vaativat nominin: Olen iloinen auringonpaisteesta. Olli on minulle vihainen eilisestä. takaisin infinitiiveihin

Verbirektioita: MA-infinitiivi 3/5 Inessiivi (-mAssA) rakenteessa esiintyviä staattisia verbejä: olla, istua, seisoa Olen juuri lukemassa sähköpostia. He istuvat sohvalla katsomassa televisiota. Huom.! Objekti on tavallisesti partitiivissa, koska rakenne kuvaa paraikaa tapahtuvaa tekemistä. käydä + MA-infinitiivin inessiivi: Käymme tulostamassa sen paperin. Huom.! Käydä-verbin kanssa objekti voi siis olla myös genetiivi- tai nominatiivimuotoinen. takaisin infinitiiveihin

Verbirektioita: MA-infinitiivi 4/5 Elatiivi (-mAstA) rakenteessa esiintyviä dynaamisia verbejä: tulla, lähteä (pois) Tulen luennolta nukkumasta. muita MA-infinitiivin elatiivin saavia verbejä: kieltää, kieltäytyä, lakata, varoa Kiellän sinua tulemasta. Pian lakkaa satamasta. Adessiivi (-mAllA) vastaa rakennetta “sillä tavalla, että…” He ylittivät kanaalin uimalla. Mestariksi voi tulla vain harjoittelemalla. takaisin infinitiiveihin

Verbirektioita: MA-infinitiivi 5/5 Abessiivi (-mAttA) vastaa rakennetta: “ilman että tekee…” Hän istui ravintolassa juomatta ja syömättä. -mAttA-muotoa käytetään usein verbien olla, jättää ja jäädä kanssa: Emme voineet olla kertomatta salaisuutta. Hän jätti asian mainitsematta. olla + -mAttA -rakenteessa objekti on partitiivissa, jättää / jäädä + -mAttA -rakenteessa myös genetiivi- tai nominatiivimuotoinen objekti on mahdollinen. Huom.! MA-infinitiivin adessiivilla ja abessiivilla on siis oma itsenäinen merkityksensä, joka ei ole sidoksissa lauseen pääverbin dynaamisuuteen. takaisin infinitiiveihin

Partisiipit 1/4 toimivat lauseessa adjektiivin tapaan. voivat esiintyä lauseessa myös substantiivisesti, ilman pääsanaa. Loukkaantuneet vietiin sairaalaan tutkittaviksi. Aktiivin 1. partisiippi vastaa relatiivista joka-lausetta ilmaisee päättymätöntä tekemistä. lehteä lukeva nainen = nainen, joka lukee lehteä jazzia soittavat pianistit = pianistit, jotka soittavat jazzia Tunnus on vA, joka liitetään vahvaan vartaloon. nukkuva, kuunteleva, pakkaava, valkeneva Huom.! Kaikki -vA-loppuiset adjektiivin tapaan käytettävät sanat eivät ole partisiippeja. lihava ← liha, tilava ← tila, terävä ← terä Katso lisää kohdasta Adjektiivit.

Partisiipit 2/4 toimivat lauseessa adjektiivin tapaan. Passiivin 1. partisiippi käytetään ilmaisemaan passiivisuutta, nesessiiviä ja mahdollisuutta. kannettava tietokone = tietokone, jota kannetaan (pass.) maksettava lasku = lasku, joka täytyy maksaa (nesess.) suositeltava kirja = kirja, jota voi suositella (mahd.) Tunnus on 1. verbityypissä -ttA + -vA, joka liitetään minä-muotoon: luettava, annettava (vartalon A muuttuu e:ksi). 4., 5. ja 6. verbityypissä infinitiivin vartalo + -ttA + -vA: pakattava, tarvittava 2. ja 3. verbityypissä: infinitiivin vartalo + -tA + -vA: juotava, vietävä

Partisiipit 3/4 toimivat lauseessa adjektiivin tapaan. Aktiivin 2. partisiippi vastaa relatiivista joka-lausetta ilmaisee päättynyttä tekemistä. lehteä lukenut nainen = nainen, joka luki/oli lukenut lehteä jazzia soittaneet pianistit = pianistit, jotka soittivat/olivat soittaneet jazzia Tunnus -nUt/-lUt/-sUt/-rUt (mon. -nee-/-lee-/-see-/-ree-) liitetään infinitiivin vartaloon (verbityypit 1−3). nukkunut, nukkuneet, tehnyt, tehneet; luistellut, luistelleet Tunnus -nnUt (mon. -nnee-) liitetään infinitiivin vartaloon (verbityypit 4−6). hypännyt, hypänneet, valinnut, valinneet, lämmennyt, lämmenneet Aktiivin 2. partisiippia käytetään myös liittotempuksissa ja kieltomuodoissa. Emme pesseet hampaita. Mies oli saanut oikean vonkaleen.

Partisiipit 4/4 toimivat lauseessa adjektiivin tapaan. Passiivin 2. partisiippi (yleensä transitiiviverbien yhteydessä) ilmaisee päättynyttä tekemistä. Lyhtypylvääseen ajettu auto on vieläkin tiellä. Päivänsankarille tuoduissa ruusuissa on paljon piikkejä. Tunnus on 1. verbityypissä -ttU, joka liitetään minä-muotoon: ajettu, kannettu (vartalon A muuttuu e:ksi). 4., 5. ja 6. verbityypissä infinitiivin vartalo + -ttU: pakattu, häiritty 2. ja 3. verbityypissä: infinitiivin vartalo + -tU: tuotu, viety

Agenttipartisiippi 1/2 Tunnus on -mA, joka liitetään mon. 3. persoonan vartaloon. muodostetaan vain transitiiviverbeistä: Kirjoittamasi runo on todella kaunis! tai transitiivisesti käytettävistä verbeistä: Maratoonarin juoksema matka on 42 kilometriä. ilmoittaa tekemisen ja tekijän (kenen valmistama?) tekijä ilmaistaan genetiivillä: äidin tekemä mekko tai possessiivisuffiksilla: lukemani kirja. Muotoa käytetään adjektiivin tapaan pääsanan määritteenä predikatiivina. Asumme isäni rakentamassa talossa. Katto on Villen maalaama.

Agenttipartisiippi 2/2 esimerkkejä lukea tuoda suunnitella avata tarvita luke|vat tuo|vat suunnittele|vat avaa|vat tarvitse|vat lukema tuoma suunnittelema avaama tarvitsema Attribuuttina: Tämä Mika Waltarin kirjoittama romaani on käännetty monille kielille. Näyttelyssä on nuorten taiteilijoiden tekemiä töitä. Maalaamasi taulu on kaunis. Predikatiivina: Tämä romaani on Mika Waltarin kirjoittama. Näyttelyn teokset ovat nuorten taiteilijoiden tekemiä. Onko tämäkin taulu sinun maalaamasi?

Lauseenvastikkeet Päälauseeseen voi liittää toisen päälauseen tai sivulauseen (eli relatiivilauseen, epäsuoran kysymyslauseen tai konjunktiolauseen): päälause konjunktiolause Uskotko, että ilmasto muuttuu pysyvästi? Joistakin sivulauseista voidaan muodostaa lauseenvastikkeita. Nimensä mukaisesti lauseenvastike siis vastaa sivulausetta: Tiedän, että ilmasto muuttuu pysyvästi. päälause lauseenvastike Tiedän ilmaston muuttuvan pysyvästi. Lauseenvastikkeita ei juurikaan käytetä puhekielessä; ne ovatkin pääasiassa kirjoitetun kielen ilmiö. *Kun tää konsertti on loppunu, me lähdetään himaan. Tämän konsertin loputtua lähdemme kotiin. Huom.! Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla, ellei kyseessä ole irrallinen lisäys.

Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1 vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta. Lähtiessäni kotoa suljen oven. = Kun lähden kotoa, suljen oven. Voi kuvata mennyttä, nykyistä tai tulevaa, mutta tekeminen on samanaikaista kuin päälauseessa: Harjatessani hampaita ajattelen jo työasioita. = Samalla kun harjaan hampaita, ajattelen työasioita. Rakenne muodostetaan E-infinitiivin inessiivistä: perusmuoto akt. iness. pass. iness. lähteä  lähtiessä (e i) lähdettäessä syödä  syödessä syötäessä mennä  mennessä mentäessä harjata  harjatessa harjattaessa Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, käytetään possessiivisuffiksia, joka liitetään E-infinitiiviin: Syödessäni aamiaista luen Hesaria. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti, käytetään genetiiviä: Äidin juodessa kahvia minä vielä nukun. Rakenne voi myös olla passiivimuotoinen: Ulos mentäessä ovi on lukittava. takaisin infinitiiveihin

Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1 Päälauseen ja sivulauseen tapahtuma-aika on sama. A) Päälauseen subjekti on sama kuin sivulauseen subjekti: Matti työskenteli pankissa, kun hän asui kaupungissa. Matti työskenteli pankissa ø asuessaan kaupungissa. poss.suff. B) Päälauseen subjekti on eri kuin sivulauseen subjekti: Matti asui kaupungissa, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Matti asui kaupungissa ø ensimmäisen lapsen syntyessä. gen. subj.

Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 2 vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta. Lähdettyäni kävelin pysäkille. = Kun olin lähtenyt kotoa, kävelin pysäkille. Tekeminen on eriaikaista kuin päälauseessa: = kun ensin on tehty, sitten tehdään (perfekti – preesens) / kun ensin oli tehty, sitten tehtiin (pluskvamperfekti – imperfekti) Harjattuani hampaat pakkaan laukun. = Kun olen harjannut hampaat, pakkaan laukun. Rakenne muodostetaan passiivin 2. partisiipin partitiivista: (t)tu, (t)ty + -A- saada  saatua lähteä  lähdettyä harjata  harjattua Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, käytetään possessiivisuffiksia: Syötyäni aamiaisen lähdin koiran kanssa lenkille. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti, käytetään genetiiviä: Äidin juotua aamukahvinsa minä vien hänet asemalle.

Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 2 Päälauseen ja sivulauseen tapahtuma-aika on eri. A) Päälauseen subjekti on sama kuin sivulauseen subjekti: Nina lukee lehteä, kun hän on juonut kahvin. Nina lukee lehteä ø juotuaan kahvin. poss.suff. B) Päälauseen subjekti on eri kuin sivulauseen subjekti: He muuttivat maalle, kun Matin isä oli kuollut. He muuttivat maalle ø Matin isän kuoltua. gen.subj.

Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne Huom.! Rakennetta ei voi käyttää, jos sivulause on kielteinen. Lauseissa SAMA subjekti (possessiivisuffiksi) Lauseissa ERI subjekti (genetiivimuotoinen subjekti) SAMA AIKA (tapahtuvat yhtä aikaa) Sari söi leipää, kun hän luki lehteä. Lukiessaan lehteä Sari söi leipää. (imperfekti) Kun isä lukee lehteä, Sari juo teetä. Isän lukiessa lehteä Sari juo teetä. (preesens) ERI AIKA (tapahtuvat peräkkäin) Sari lähti, kun hän oli juonut teen. Sari lähti juotuaan teen. (imperfekti − pluskvamperfekti) Sari juo teen, kun äiti on lähtenyt. Sari juo teen äidin lähdettyä. (preesens − perfekti)

Lauseenvastikkeet: Temporaalirakenne 1 ja 2 verbityypeittäin Temporaalinen lauseenvastike 1 Temporaalinen lauseenvastike 2 perus-muodon -A katoaa aktiivin E-infinitiivin inessiivi -essA passiivin E-infinitiivin inessiivi -(t)tA+ -essA passiivin 2. partisiipin partitiivi -(t)tU + -A 1 asua lukea asu|essa luki|essa (e i) asu|ttaessa lue|ttaessa asu|ttua lue|ttua 2 syödä syöd|essä syö|täessä syö|tyä 3 juosta tulla tull|essa juost|essa tul|taessa juos|taessa tul|tua juos|tua 4 tavata tavat|essa tava|ttaessa tava|ttua 5 häiritä häirit|essä häiri|ttäessä häiri|ttyä 6 paeta paet|essa pae|ttaessa pae|ttua

Lauseenvastikkeet: Modaalirakenne 1/2 ilmaisee, millä tavalla asia tapahtuu: Menen yliopistolle kävellen. kuvaa toimintaa, joka tapahtuu samaan aikaan kuin hallitsevan lauseen toiminta. Opiskelijat istuvat penkeissään lomasta haaveillen. = istuvat ja haaveilevat Huom.! Subjekti on sama kuin päälauseessa. takaisin infinitiiveihin perusmuodon -A katoaa E-infinitiivin instruktiivi eli modaalirakenne 1 asua lukea asu|en luki|en (ei) 2 syödä syöd|en 3 juosta juost|en 4 tavata tavat|en 5 häiritä häirit|en 6 paeta paet|en

Lauseenvastikkeet: Modaalirakenne 2/2 Rakenteen sisältäviä fraaseja: Oli alusta alkaen selvää, kuka asioista päätti. Lippujen hinnat nousevat ensi maanantaista lähtien. New York on kallis kaupunki. Toisin sanoen muuttoa sinne kannattaa vielä harkita. Tarkemmin ajatellen Tampere onkin oikein mukava kaupunki. Vältä kömpelöitä ilmauksia, kuten johtuen, riippuen, liittyen, perustuen, koskien, ja korvaa ne selkeämmillä: jonkin vuoksi tai takia riippuu jostakin liittyy johonkin jonkin perusteella koskee jotakin Huonon sään takia kilpailu jouduttiin perumaan. Päätös riippuu ennen kaikkea hakijasta itsestään. Uusi työntekijä valittiin erinomaisen kielitaidon perusteella. Saunatilojen käyttöä koskevat säännöt lähetetään kotiin postitse.

Lauseenvastikkeet: Finaalirakenne vastaa syytä tai tarkoitusta ilmaisevaa jotta- tai että-lausetta. Opiskelen oppiakseni suomea. = Opiskelen, jotta oppisin suomea. muodostetaan verbin A-infinitiivin translatiivista ja possessiivisuffiksista. Matti käy lenkillä kohottaakseen kuntoaan. Kiirehdimme lentokentälle ehtiäksemme koneeseen. Huom.! Rakennetta ei voi käyttää passiivilauseissa eikä silloin, jos sivulause on kielteinen tai subjekti on eri kuin päälauseessa. Keskustelimme tilanteesta, jotta se saataisiin ratkaistua. (passiivi) Liisa syö paljon vihanneksia, jotta ei lihoisi. (kielteinen) Soitin isoäidille, jotta hän muistaisi ottaa lääkkeet. (eri subjekti) takaisin infinitiiveihin A-inf.+-kse-+possessiivisuffiksi yksikkö monikko oppia oppia|kse|ni oppia|kse|si oppia|kse|en oppia|kse|mme oppia|kse|nne

Kvantum-rakenne vastaa sikäli kuin -lausetta ja muistuttaa finaalirakennetta. muodostetaan finaalirakenteen tavoin verbin A-infinitiivin translatiivista ja possessiivisuffiksista. Rakennetta käytetään sanontojen kaltaisesti: Muistaakseni Elvis syntyi vuonna 1935. Ymmärtääkseni hän oli armeijassa jopa kaksi vuotta. Käsittääkseni Elvis on yhä elossa. Luullakseni hän piileskelee Las Vegasissa kaksoisolennokseen naamioituneena. Totta puhuakseni toivoisin kovasti näkeväni idolini vielä esiintyvän.

Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 1 (= partisiippirakenne, kertova lauseenvastike) vastaa objektina olevaa että-lausetta. Päälauseen verbinä voi olla esimerkiksi sanoa, kertoa, toivoa, uskoa, väittää, todeta, huomauttaa, korostaa. Objektina oleva sivulause voidaan muuttaa referatiivirakenteeksi, jolloin sivulauseen verbistä tulee aktiivin 1. partisiippi: Markku toivoo Maijan valmistuvan pian. = Markku toivoo, että Maija valmistuu pian. Rakennetta käytetään, jos objektilauseen toiminta tapahtuu samaan aikaan kuin päälauseen toiminta: Kuulin sinun kolistelevan keittiössä. myöhemmin kuin päälauseen toiminta: Kerroimme ostavamme uuden auton ensi viikolla. puhehetkellä tai yleensä: Leena kertoi Sirkun opiskelevan lakia. takaisin partisiippeihin

Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 1 Rakenne muodostetaan aktiivin 1. partisiipin genetiivistä: -vA + -n liitetään vahvaan vartaloon kuunnella : he kuuntele|vat  kuuntele-  kuunteleva+n lukea : he luke|vat  luke-  lukeva+n Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, käytetään possessiivisuffiksia, joka liitetään partisiippiin: Hän korosti luottavansa minuun täydellisesti. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti, käytetään genetiiviä: Opiskelija väittää tutkijan argumentoinnin ontuvan. Huom.! Persoonapronominin genetiivin jälkeen ei myöskään tule possessiivisuffiksia: Uskon sinun palaavan__. Huom.! Hän sanoi ostavansa asunnon. (hän itse) Hän sanoi hänen ostavan asunnon. (joku muu)

Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 1 A) Päälauseessa ja sivulauseessa on sama subjekti  partisiipin lopussa on possessiivisuffiksi: Rouva sanoi, että hän (rouva itse) oli varma asiasta. Rouva sanoi ø olevansa varma asiasta. poss.suff. B) Päälauseessa ja sivulauseessa on eri subjekti  rakenteessa on genetiivisubjekti: Rouva näki, että tyttö nousi junaan. Rouva näki ø tytön nousevan junaan. gen.subj.

Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 2 vastaa objektina olevaa että-lausetta, jonka toiminta on tapahtunut ennen päälauseen toimintaa: Kuulimme Pepin lähteneen Etelämerelle. = Kuulimme, että Peppi oli lähtenyt Etelämerelle. Naapurit kertoivat olleensa riemuissaan uutisesta. Rakenne muodostetaan aktiivin 2. partisiipin genetiivistä: -nUt / -lUt / -sUt / -rUt + -n  -neen / -leen / -seen / -reen lukea  lukenut  lukeneen viedä  vienyt  vieneen kuunnella  kuunnellut  kuunnelleen tavata  tavannut  tavanneen tarvita  tarvinnut  tarvinneen lämmetä  lämmennyt  lämmenneen Aamut tuntuvat lämmenneen. Aira väittää tavanneensa Astrid Lindgrenin. takaisin partisiippeihin

Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne 2 Kun pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, käytetään possessiivisuffiksia, joka liitetään partisiippiin: Peppi kertoi pakanneensa herra Tossavaisen vahingossa matkalaukkuun. Kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti, käytetään genetiiviä: Annika sanoi Tommin surevan Pepin lähtöä suuresti. Huom.! Persoonapronominin genetiivin jälkeen ei myöskään tule possessiivisuffiksia: Toivoin sinun löytäneen__ jo perille. Huom.! Hän sanoi ostaneensa asunnon. (hän itse) Hän sanoi hänen ostaneen asunnon. (joku muu)

Referatiivirakenne 2 A) Päälauseessa ja sivulauseessa on sama subjekti  partisiipin lopussa on possessiivisuffiksi: Matti sanoo, että hän (Matti itse) on asunut Hangossa. Matti sanoo ø asuneensa Hangossa. poss.suff. B) Päälauseessa ja sivulauseessa on eri subjekti  rakenteessa on genetiivisubjekti: Rouva kertoi, että tyttö oli noussut junaan. Rouva kertoi ø tytön nousseen junaan. gen.subj.

Lauseenvastikkeet: Referatiivirakenne passiivissa muodostetaan passiivin 1. partisiipin genetiivistä lukea  luettava  luettavan kertoa  kerrottava  kerrottavan Uskon Lindgrenin satuja luettavan Suomen kouluissa. = Uskon, että Lindgrenin satuja luetaan Suomen kouluissa. takaisin partisiippeihin Referatiivirakenne 2 muodostetaan passiivin 2. partisiipin genetiivistä lukea  luettu  luetun kertoa  kerrottu  kerrotun Kuulin asiasta kerrotun viime opettajankokouksessa. = Kuulin, että asiasta kerrottiin viime opettajankokouksessa.

Yleistä referatiivirakenteista Referatiivirakennetta ei voi muodostaa, jos että-lause on a) kielteinen b) nesessiivinen (täytyy, pitää jne.). Pekka mainitsi ohimennen, että he eivät aio tulla mukaan. Hänen vaimonsa Terttu totesi, että heidän täytyy siivota. Referatiivirakennetta ei tavallisesti muodosteta, jos että-lause on a) omistuslause b) eksistentiaalilause Terttu kertoi, että Pekalla on ollut kova kiire töissä. He väittivät, että heidän talossaan on hiiriä.

Yleistä referatiivirakenteista Sanajärjestyksestä Päälause aktiivissa (sama sanajärjestys) Päälause passiivissa (sanajärjestys muuttuu  passiivinen predikaatti ei aloita virkettä) Sanoin, että monet uskovat ufoihin. = Sanoin monien uskovan ufoihin. Sanotaan, että monet uskovat ufoihin. = Monien sanotaan uskovan ufoihin. Ihmiset väittävät, että punaviini on terveellistä. = Ihmiset väittävät punaviinin olevan terveellistä. Väitetään, että punaviini on terveellistä. = Punaviinin väitetään olevan terveellistä. Tutkija toteaa, että valaat rakastavat planktonia. = Tutkija toteaa valaiden rakastavan planktonia Tutkimuksessa todetaan, että valaat rakastavat planktonia. Molemmat mahdollisia  = Tutkimuksessa valaiden todetaan rakastavan planktonia. = Tutkimuksessa todetaan valaiden rakastavan planktonia.

Yleistä referatiivirakenteista Määritteistä Referatiivirakenteessa objekti pysyy yleensä samassa muodossa: genetiivimuotoinen totaaliobjekti Ornitologi kertoi, että on nähnyt uhanalaisen valkoselkätikan. Ornitologi kertoi nähneensä uhanalaisen valkoselkätikan. Referatiivirakenteessa predikatiivi on samassa muodossa kuin että-lauseessa: predikatiivi Luulimme, että päätös on helppo. Luulimme päätöksen olevan helppo.

Yleistä referatiivirakenteista näkyä, näyttää, kuulua, tuntua että-lauseen subjektista tulee referatiivirakenteen yhteydessä päälauseen subjekti. Huom.! Verbi kongruoi. Näyttää (siltä), että katto vuotaa. = Katto näyttää vuotavan. Näyttää (siltä), että tulee sade. = Näyttää tulevan sade. (Huom. sanajärjestys, informaatiorakenne) Tuntuu (siltä), että sinä et ymmärrä asiaa. = Sinä et tunnu ymmärtävän asiaa. (Huom.! Kielto on siirretty päälauseeseen.)

Missä järjestyksessä morfeemit ovat? vartalo pass. tunnus nominaali- muodon tunnus monikon -i sija-pääte poss.suff. nom.muoto pela- -ttA- -v- -i- -stA − pelattavilla autta- -nee- -n auttaneen maalaa- -m- -ssA- -mme maalaa-missamme syö- -vA- -n- -nsA syövänsä men- -tU- -A- -ni mentyäni Korteilla pelattavista peleistä pokeri on hauskin. En tiedä sen minua auttaneen miehen nimeä. Eilen maalaamissamme ovissa on vielä märkää maalia. Marja kertoi syövänsä vain kasvisruokaa. Mentyäni nukkumaan muut valvoivat vielä tuntikausia.