Valmennusosaamisen malli Suomalaisen valmennusosaamisen malli on syntynyt muokkaamalla alkuperäistä Côtén ja Gilbertin (2009) esittämää mallia. Mallin tarkoitus on rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä valmentaminen on ja mitä valmentajan pitää osata. Yksi keskeinen mallin ajatus on se, että valmentajaa arvioitaessa (valmentaja itse tai joku muu), voidaan arvioida vain asioita, joihin valmentaja voi vaikuttaa. Mikäli valmentajaa arvioidaan vain kilpailumenestyksen perusteella, hän tulee epäoikeudenmukaisesti arvioiduksi. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH

Valmentajan osaamistarpeet Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Voimavarat Ihmisenä kasvu Itsensä kehittämisen taidot Itsensä kehittämisen taidot Ihmissuhdetaidot Kuulumisen tunne Malli koostuu kolmesta isosta kokonaisuudesta: Asioista, joihin valmentaja voi urheilijassa vaikuttaa, valmentajan osaamistarpeista sekä toimintaympäristöstä. Tässä mallissa valmentaminen on urheilijan kehittymisen tukemista sekä valmentajan oma kehittymistä tietyssä toimintaympäristössä. Perinteisesti valmennusta on ajateltu siten, että valmentaja tarvitsee urheiluosaamista kehittääkseen urheilijan urheilutaitoja. Kautta aikojen valmentaja on vaikuttanut muihinkin osa-alueisiin, mutta hän ei ole välttämättä saanut eväitä näihin esimerkiksi valmentajakoulutuksissa. Urheiluosaaminen Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen

Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Itsensä kehittämisen taidot Ihmisenä kasvu Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Arvot ja asenteet Vastuullisuus Empaattisuus Itsearvostus Ihmissuhdetaidot Urheilijan elämäntapa: Urheilullinen elämäntapa Fyysinen kunto ja suorituskyky Harjoittelu Lepo, palautuminen ja ravinto Motivaatio Itseluottamus Innostus Lajiosaaminen: Tekninen, taktinen ja välineosaaminen Lajirakkaus Sitoutuminen Yhteisöllisyys Tavoitteen asettelu Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentaja voi vaikuttaa urheilijan kasvuun ihmisenä. Tämä tarkoittaa monenlaisia asioita, esimerkiksi arvojen ja asenteiden oppimista, vastuuseen kasvua, toisten ihmisten arvostusta, itsearvostusta, ihmissuhdetaitoja ja vaikka ihan käytöstapoja. Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen voidaan ajatella kahtena kokonaisuutena. Urheilullisen elämäntavan oppiminen liittyy myös ihmisenä kasvuun. Lajiosaaminen tarkoittaa lajitaitoja, taktiikkaa, välineosaamista ja kilpailutaitoja. Kuulumisen tunne tarkoittaa sitä, etä urheilija kokee itsenä urheilijaksi, oman lajinsa urheilijaksi, hän oppii rakastamaan lajiaan, tuntee kuuluvansa lajiin, seuraan, joukkueeseen tai ryhmään. Itsensä kehittämisen taitojen kautta urheilija oppii kaikkia muita osa-alueita. Näiden taitojen kehittäminen koko urheilijan uran aikana lapsuudesta lähtien on olennaista urheilijaksi kasvussa. Näitä taitoja tarvitaan huipulle pääsyyn, mutta erityisesti myös muussa elämässä.

VALMENTAJAN OSAAMINEN Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot ja asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Ihmissuhdetaidot Itsensä kehittämisen taidot Yleinen urheiluosaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentajien osaamistarpeiden pohjalla ovat valmentajan voimavarat. Ne ovat edellytykset muulle kehittymiselle, mutta myös asia, joissa valmentaja voi kehittyä valmennusuran varrella. Valmentajan urheiluosaaminen tarkoitta yleistä urheiluosaamista sekä lajiosaamista. Näiden lisäksi urheiluosaamiseen kuuluvat mm. valmentajan pedagogiset taidot, ymmärrys terveyden edistämisestä sekä vaikka teknisten apuvälineiden käytön osaaminen valmentamisessa. Ihmisuhdetaitojen avulla valmentaja välittää ja kehittää osaamistaan. Ilman ihmissuhdetaitoja valmentajan urheiluasiantuntemuskin saattaa jäädä hyödyntämättä. Kuten urheilijallakin, myös valmentajalla itsensä kehittämisen taidot ovat kaiken kehittymisen avain. Näiden taitojen kehittämisen pitää olla valmentajakoulutuksen punainen lanka.

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Urheilijan taso Harraste Harraste Kilpa Huippu Nainen/tyttö Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Valmentajan toimintaympäristö määrittää valmentajan osaamistarpeita. Kuvassa on pyritty määrittämään valmentajan toimintaympäristömuuttujia. Urheilijan ikä ja taso ovat yleisimmin huomioituja asioita. Huomioitavia asioita ovat myös urheilijan sukupuoli, harjoitusryhmän koko ja tasoerot. Valmentajan rooli voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, onko hän urheilijan henkilökohtainen valmentaja, apuvalmentaja tai ominaisuusvalmentaja tai organisaation asettama valmentaja kuten vaikka maajoukkueen päävalmentaja. Kulttuurimuuttujat ovat myös olennaisia valmentajan osaamistarpeen kannalta. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, kun valmentaja siirtyy toisenlaiseen harjoituskulttuuriin tai ympäröivän yhteiskunnan kulttuuri on erilainen, valmentajan osaaminen ei enää toimikaan. Myös olosuhteet tuovat osaamisvaatimuksia. Henkilökohtainen Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Urheilijan taso Harraste Harraste Kilpa Huippu Huippu Nainen/tyttö Nainen/tyttö Mies/poika Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Yksilö Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Perinteisesti valmennusosaamista on kuvattu toimintaympäristössä, jossa valmennettavat ovat huipulle tähtääviä tai siellä jo olevia yksilöurheilijoita ja usein vielä miehiä. Valmennusopit on aikoinaan kirjoitettu pääosin tästä näkökulmasta ja se on muokannut ajatteluamme pitkään. Tästä toimintaympäristöstä on muodostunut normi, johon poikkeamia verrataan. Valmennusosaamista on jäsennetty eron kautta – miten tilanne poikkeaa normista jos valmennetaan vaikkapa naisia tai joukkuetta Henkilökohtainen Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Urheilijan taso Harraste Harraste Kilpa Huippu Nainen/tyttö Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Valmennusosaamisesta normitoimintaympäristössä me tiedämme aika paljon. Valmennusosaamisen tarve muuttuu ratkaisevasti toimintaympäristön muuttuessa. Ajatellaanpa tilanne, jossa valmennetaan suurta ryhmää lapsia, sekä tyttöjä ja poikia, eritasoisia ja eri tavoittein toiminnassa mukana olevia. Joukossa on yksi lapsi, jolla on keskittymishäiriö ja kolme maahanmuuttajataustaista lasta. Lisäksi harjoittelu tapahtuu olosuhteissa, joissa ei ole kunnollisia suorituspaikkoja. Valmentajan osaamisvaatimus näyttää hyvin erilaiselta. Henkilökohtainen Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

Valmennusosaaminen urheilijan polun eri vaiheissa Lapsuusvaihe Valintavaihe Huippuvaihe Uuden valmennusosaamisen mallin ajatus on siinä, että sen avulla on helpompi hahmottaa valmentajan osaamista. Mallin avulla valmentaja voi itsearvioida omaa toimintaympäristöään ja sitä, mitä hän jo osaa ja mitä pitäisi oppia lisää. Malli sinällään toimii kaikissa toimintaympäristöissä, mutta valmentajan teot ovat erilaisia. Esimerkiksi kuuluvuuden tunteen lisäämiseksi lasten valmentajan teot ovat toisenlaisia kuin aikuisen huippu-urheilijan valmentajan. Valmentaja voi miettiä, onko hän tänään, tässä kuussa tai tänä vuonna tehnyt asioita, joilla on vaikutusta urheilijan itseluottamukseen. Mitä hän on tehnyt urheilijan ihmisenä kasvamisen eteen? Mitkä teot ovat lisänneet urheilijan kuuluvuuden tunnetta ja miten olen edistänyt urheilijan suorituskykyä. Samaan tapaan asiaa voi aukaista myös valmentajakoulutuksissa. Valmentaja voi kuvata omaa osaamistaan etukäteen, jolloin kouluttaja voi suunnitella sisältöjä ja tehtäviä osallistujille sopiviksi. Koulutuksen kuluessa kouluttaja, mentori tai muu palautteen antaja osaa suunnata palautetta valmentajan toimintaympäristön mukaan. Malli avaa valmentajalle osaamistarpeita toimintaympäristön muuttuessa tai vaikka seurajohdolle valmennustiimiä rakennettaessa.