Kouluttajan polku- kouluttajan itseopiskelumateriaali

Esitys aiheesta: "Kouluttajan polku- kouluttajan itseopiskelumateriaali"— Esityksen transkriptio:

1 Kouluttajan polku- kouluttajan itseopiskelumateriaali
Draft Kirsi Hämäläinen ,

2 Hyvä kouluttaja – Tervetuloa pohtimaan osaamistasi ja osaamistarpeitasi!
Tämän diasarjan ajatuksena on toimia kouluttajan itseopiskelun apuna. Tavoitteena on auttaa kouluttajaa tuntemaan itseään ja kirkastamaan omaa ajatusta valmentamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Materiaali sisältää pohdinta- ja itsearviointikysymyksiä, vähän pohjaa tähän arviointiin sekä linkkejä materiaaleihin. Sitä voi tehdä omaan tahtiin ja omien tarpeiden mukaan. Ei ole tarkoitus kahlata kaikkea kerralla. Diasarjaan liittyy itsearviointi excel-työkalu. Se helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Alkulukemiseksi voi sopia Valmennusosaamisen käsikirja: koulutuksen laatu:

3 Tämän työkalun työstämisessä ovat olleet mukana useat Valmennusosaamisen verkoston toimijat. Erityiskiitos Maiju Kokkoselle Vierumäelle, Minna Blomqvistille Kihuun, Pia Pekoselle Olympiakomiteaan, Pekka Clewerille Palloliittoon, Jukka Lamminaholle Jääkiekkoliittoon, Ippe Natuselle ja Outi Kokko-Ropposelle Uimaliittoon, Heli Pekkalalle ja Liisa Lappalaiselle Voimisteluliittoon, Tapio Rajalalle Urheiluliittoon sekä valmennusosaamisen verkoston työpajalaisille!

4 Diasarjan juoni Kouluttajan polku Hyvä Valmennus Koulutussuunnittelu
Oppimiskäsitys Mistä kohden polkua itsesi tunnistat Kuten valmentaja – kouluttajakin on kehittyvä ihminen Hyvä valmennus on tietysti koulutuksen päätavoite Kouluttajan tehtävät Kouluttajan polku Hyvä Valmennus Millainen on mielikuvasi hyvästä valmentajasta ja millainen on valmennusfilosofiasi – hyvä pohja pohtia itseäsi kouluttajana! Kouluttaja on usein myös valmentaja. Siksi tässä lähestytään kouluttajan roolia valmennuksen kautta Onko huippuvalmentajissa samoja ominaisuuksia kuin huippukouluttajissa? Koulutussuunnittelun check-list Miten voidaan vaikuttaa osallistujien motivaatioon? Oppimisprosessin suunnittelu Koulutussuunnittelu Huippukouluttajaksi? Millainen on hyvä kysymys? Jos haluamme antaa eväitä tulla huippuvalmentajaksi, mitä pitäisi tehdä? Tulevaisuuden valmentajuus ja kouluttajuus? Ilmapiiri Valmennusosaamisen malli

5 Lähdetään liikkeelle siitä, mitä on hyvä valmennus. Se on mm
Lähdetään liikkeelle siitä, mitä on hyvä valmennus. Se on mm. urheilijan ja itsensä tuntemista. Hyvän valmennus on tietysti koulutuksen päätavoite. Saavuttaaksemme hyvän valmennuksen tavoitteita, täytyy koulutuksen heijastaa samoja asioita.

6 Hyvä valmennus Hyvä valmennus on ihmisen valmentamista niin yksilö- kuin joukkuelajeissa. Onnistuakseen auttamaan urheilijaa valmentajan on tunnettava sekä itsensä että urheilijansa. Valmentaminen on pitkäjänteinen kehitysprosessi, jossa kumpikin oppii. Oppiminen perustuu oppijan sisäiseen motivaatioon. Valmentamisessa tämä tarkoittaa, että valmentaja auttaa urheilijaa löytämään sisäisen motivaationsa ja omat voimavaransa

7 Valmentajan tärkein oppimiskumppani on urheilija ja olennaisia kysymyksiä ovat mm.
Mitä sinä haluaisit minun tietävän sinusta, mitä en jo tiedä? Missä tilanteessa olen onnistunut auttamaan sinua? Missä tilanteessa olen haitannut suoritustasi? Mitä sinun pitäisi tietää koulutukseen tulevista valmentajista osataksesi auttaa heitä oppimaan?

8 Ippe Natunen, Uimaliitto: ”Näitä keinoja käytän tutustuakseni koulutuksen osallistujiin.”
Olen tutustunut kurssilaisiin, mistä seurasta he ovat (Käyn läpi jokaisen seuran nettisivut, joista näkee valmennusryhmät ja uimarit). Toki tunnen yleensä 80% hakijoista. Jos tunnen ennestään valmentajien ja heidän uimareidensa kauden kisatulokset tai kehityskäyrät, on lupaava maaperä jatkokeskusteluille ja tutustumiselle. Etätehtävät avaavat kurssilaisten taustat, mistä lähtökohdista he tulevat koulutukseen, millaisin tavoittein, seuran edellyttäminä vai oman valmentajapolun johtamina. Millainen on hakijan maailmankuva ja sen hetkinen filosofia. Miksi olen tässä seurassa, mitä teen vapaalla/muutoin ja miten näen itseni valmentajana. Taso II/III, VAT ja VEAT-koulutuksiin tulevien osalta teen vahvempaa ja syvempää taustoitusta. Soitan seuran valmennusvastaavalle, millaisesta henkilöstä on kyse, miten hän näkee kurssilaisen tulevaisuuden ja tavoiteorientaation hakijan nykyisessä pestissä. Haluan nähdä ohjaajan/valmentajan takapihalle ja elämään, jos se on vain mahdollista. Mitä hän tarvitsee koulutukselta, mihin hän on menossa ja miksi?

9 Jokainen valmentaja haluaa olla hyvä valmentaja – Mielikuvia hyvästä valmentamisesta on monenlaisia. Millainen on oma mielikuvasi?

10 Millainen on oma mielikuvasi valmentajasta? Miten se on muuttunut?
Käsitys valmentamisesta on aina aikansa kuva. Käsitys on muuttunut muun yhteiskunnan, kasvatuksen ja koulutuksen myötä ja muutoksiin vaikutavat myös urheilun sisäiset impulssit. Kehitystyössä tärkeää on nähdä eteenpäin. Osaamisen kehittämisessä erityisesti pitää rakentaa osaamista, jolla on käyttöä tulevaisuudessa ja joka toisaalta myös mukaa tulevaa.

11 Mielikuvasi valmentajasta kuuluu ja näkyy kouluttaessasi
Mielikuvasi valmentajasta kuuluu ja näkyy kouluttaessasi. Tärkeää on myös pohtia, mikä on ajatuksesi hyvästä kouluttajasta tai opettajasta.

12 Valmennusfilosofia: Valmentajakouluttajalla on varmasti oma valmennusfilosofia. Seuraavassa pohditaan sitä. (Tätä voi myös käyttää, mikäli koulutuksessa valmentajat pohtivat omaa valmennusfilosofiaansa)

13 Mistä valmennusfilosofia koostuu?
Arvot Ihmiskäsitys Oppimiskäsitys Urheilukäsitys Miten minua on kasvatettu, opetettu ja valmennettu? Kokemukset urheilijana Tavoitteet Kokemukset valmentajana Itsearviointi ja palaute Osaamisen kehittäminen Urheilun ulkopuoliset kokemukset Itsensä tunteminen Mistä valmennusfilosofia koostuu?

14 Miten minua on kasvatettu, opetettu ja valmennettu
Miten minua on kasvatettu, opetettu ja valmennettu? Kokemukset urheilijana Miten sinut on kasvatettu? Millaisia muistoja sinulla on opettajista? Miten sinua valmennettiin?

15 Millainen oli sinun ja valmentajasi ihmissuhde?
Valmentaja kurin ja rajojen luojana – urheilijan vastuulla totteleminen Ankara valmentaja – kun pelko on päällimmäinen tunne Valmentaja idolina – urheilija fanina Valmentaja kuin vanhempi Valmentaja ystävänä – urheilija rooliristiriidassa Vai jotain muuta Lue lisää: Hämäläinen: Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa…ss Linkki:

16 Millainen on urheilukäsityksesi – eetokset avaavat sitä
Työn eetos Menestyksen eetos Virtuositeetin eetos Hauskuuden eetos Huolenpidon eetos Lue lisää: Hämäläinen: Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa…ss Linkki: pdf?sequence=1

17 Urheilun arvot Kirjaa esimerkkejä, miten nämä näkyvät omassa käyttäytymisessäsi ja toiminnassasi. Kirjaa esimerkkejä, miten pystyt valmentajana vaikuttamaan näiden toteutumiseen urheilijoiden toiminnassa. Ilo, innostus ja intohimo Pyrkimys erinomaisuuteen – pyrkimys itsensä jatkuvaan kehittämiseen Yrittäminen ja sisu Kunnioitus ja reilu peli Yhdessä tekeminen Lue lisää: Suomen valmentajat: Valmentajalla on väliä, Linkki: ssets/files/2056/lehden_aineisto.pdf

18 Ihmiskäsitys: Millaisia ihmiset ovat ja mitä mahdollisuuksia heillä on?
Miten ajattelet ihmisistä? Tähän lisää tietoa saat esim. Anttila, Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa: ja-ihmiskuva/ Tai kevyestä testistä: it/index.php?testi=ohih Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen mahdollisuuksiin. Lukulistaa löytyy mm. psykologia/

19 Miten ajattelet oppimisen tapahtuvan?
Lukaisepa vaikka täältä: Ja tietysti Taitotohtorin blogeista löytyy erityisesti taidon oppimisesta: ri/

20 Oppimiskäsitys Olemme yhdessä Valmennusosaamisen verkostossa kiteyttäneet sitä oppimiskäsitystä, jota kohti haluamme mennä. Seuraavat neljä diaa kuvaa tätä ajattelua.

21 Olemme usein oppimisessakin kokemustemme summa.
Ajatus oppimisesta juontaa sieltä, miten meitä on opetettu. Suomalainen koulu on perustunut paljon kuriin ja kontrolliin, joita on pidetty opetuksen laatutekijöinä. Kuitenkin aina on opittu tekemällä ja erityisesti ammattiosaamisen on katsottu syntyvän juuri toisilta oppimalla ja sitten oma tapa toimia hiomalla.

22 Mitä nopeammin teoria viedään käytäntöön, sitä
todennäköisemmin se siirtyy teoiksi. Kaikki kokeiltu ei itsestään selvästi siirry tavaksi, vaan sekin vaatii toistoja. Opimmeko varastoon? Tieteenalaperustainen opetus usein vie syvälle tieteenalan sisältöihin. Usein niin syvälle, että opimme ikään kuin varastoon, tulevaa soveltamista varten. Tietysti on perusteita, jotka on hallittava, mutta kuinka paljon Sinulla on käyttämättömiä muistiinpanoja?

23 Opettajajohtoisen oppimisen tuloksena
oppija osaa usein vähemmän kuin opettaja. Tätä on pidetty myös hyvän opettajan mittarina – pitää osata aina enemmän kuin oppijat. Huippuosaamisen pyrittäessä tässä ajatuksessa on jotain ontuvaa. Ehkä opettajan tehtävä on saada oppijat ylittämään opettaja. Kun opitaan yhdessä, voi lopputuloksesta tulla enemmän kuin lähtöosaamisen summa.

24 tehdään niin kuin on ennekin tehty johtaa kyllä johonkin, mutta
Urheilussa se, että tehdään niin kuin on ennekin tehty johtaa kyllä johonkin, mutta tuskin huipulle. Siksi tärkeää on tarjota oppimisen työkaluja. Tämä tarkoittaa erilaisia toimintatapoja koulutuksessa Ja oppimistehtävissä On tilanteita, jolloin on opittava toistamaan asiaa samoin kuin ennenkin. Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

25 Koulutusfilosofia? Aikaisemmissa dioissa avattiin valmennusfilosofiaa…
Millainen on koulutusfilosofiasi tai käyttöteoriasi kouluttajana? Käyttöteoriasta löytyy tietoa ihan wikipediastakin :

26 Käsitys hyvästä valmennuksesta on aina aikansa kuva
Käsitys hyvästä valmennuksesta on aina aikansa kuva. Seuraava dia kuvaa lyhyesti eri sukupolvia, koulutuksen ja valmennuksen muutosta. Valmentajan on hyvä ymmärtää, missä maailmassa hän on elänyt ja missä hänen urheilijansa elävät. Kouluttajalle kuvaa avaa kenties omaa omaa taustaa. Kuvaa on avattu Valmennusosaamisen Käsikirja 2016 s. 5

27 ÄKSÄT Järjestelmät, rakenteet, hierarkiat, auktoriteetit, työetiikka
YYT, Yksilöt, hyvinvointi neuvottelu ZETAT, Elämykset, merkitykset, ei auktoriteettipelkoa sukupolvet Tieteenalaperustainen sisältöjen suunnittelu arviointi: toistaminen Osaamisperustainen oppimisen tukeminen arviointi: osaaminen Työelämälähtöinen toiminnassa oppiminen yhdessä oppiminen itsearviointi koulutus Kuri, kontrolli, kehon kontrolli, tarkka toistaminen Materiaalit, sisällöt, materiaalin ja sisällön määrä, toistaminen, Yhdenmukaisuus, aika Opetuksen laatumittarit Yksilöllisyys, soveltaminen, vaikuttavuus, ymmärtäminen Valmentajakeskeisyys, autoritaarisuus, fyysisten ominaisuuksien kehittäminen, ohjelmointi Vallan käytön murros, lasten liikunnan erityisyys, kokonaisvaltaisuus Valmennuksen paradigmat Urheilijakeskeisyys, vuorovaikutus, osallistaminen Ylhäältä johdettu, hierarkiat, rakenteet, henkilöityminen Verkostot, yhteistyö Urheilu- johtaminen Yksilöllisyys, urheilijakeskeisyys, medianäkyvyys, brändit, bisnesmenestys, kansallinen itsetunto Urheilun ihanteet Kansallisaate, maanpuolustus, raittius, uhrautuminen, yksinkertainen elämäntapa, vaatimattomuus, jalous, aatteelle antautuminen Kansallinen itsetunto, politiikka, järjestö- ja seurauskollisuus

28 Arvioi osaamistasi ja osaamistarpeitasi oheisen kuvion avulla

29 Kouluttajan polulla huomio kohdistuu erilaisiin asioihin
Kouluttajan polulla huomio kohdistuu erilaisiin asioihin. Tunnistatko itsesi jostain kohti seuraavasta kuvasta ja sitä seuraavista kuvauksista?

30 Kouluttajan itsearviointi-työkalu
Sisältö Oma toiminta Oppijan toiminta Opetettavan asian hallinta Opetusmenetelmien hallinta Oppimisen auttaminen Materiaalit Oppijoiden toiminta Oppimisympäristöjen luominen Toistaminen arviointi Soveltamisen arviointi Vaikuttavuuden arviointi Esiintymistaito Vuorovaikutus oppijoiden kanssa Vuorovaikutuksen fasilitointi Ryhmän huomiointi Eriyttäminen Yksilöllistäminen Kouluttajan kokemus ja osaaminen Huomio kohdistuu Missä kohden olet kouluttajan polulla?

31 Kouluttajan ammatillinen kasvu
Kouluttajan ammatillista kasvua voi kuvata monella tavalla ja esimerkiksi opettajien, erityisesti opettajaksi opiskelevien ammatillisesta kasvusta on jonkin verran tutkimuksia. Tässä pyritään kuvaamaan lyhyesti ja käytännönläheisesti sitä, mihin kouluttajan huomio kohdistuu ammatillisen osaamisen lisääntyessä. On huomattava, ettei kaikkien polku kulje samoja teitä ja samaan tahtiin. Tämä kuvaus on tarkoitettu itsearvioinnin tueksi herättämään ajatuksia. Seuraavat diat on koonnut Maiju Kokkonen

32 Sisältöosaaminen sisältökeskeinen
Kouluttajan huomio kiinnittyy oppisisältöihin ja koulutuksessa käytettäviin materiaaleihin. Hänelle on tärkeää, että hän osaa asiasisällön. Kouluttaja usein suunnittelee koulutuksen laatien sisältöluetteloita ja koulutuksen aikatauluja – kuinka paljon aikaa käytetään eri asioiden käsittelyyn, kuinka syvälle aiheessa mennään ja mitä sisältöjä valitaan. Sisältöjen varmistaminen tuo tiettyä turvaa koukuttajalle. Usein alkuvaiheessa kouluttaja kokee asiantuntijuuden paineita ja saattaa ajatella, että hänen täytyy varautua tietämään kaikki mahdollinen käsiteltävästä asiasta ja pystyä vastaamaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. tiedon soveltaja Kouluttaja hallitsee oppisisällöt ja kykenee rakentamaan oppisisältöjen ympärille erilaisia soveltavia esimerkkejä ja tehtäviä. Kouluttaja ymmärtää, että hänen ei tarvitse kertoa kaikkea tietämäänsä asiasta vaan osaa soveltaa tiedon määrään ja laadun oppijan näkökulmasta. osaamisen edistäjä Kouluttajalla on laaja sisältöosaaminen, mutta hän pyrkii omalla toiminnallaan kaivamaan tiedon oppijoilta ja antaa heille vastuuta omasta oppimisestaan. Kouluttaja voi esimerkiksi antaa taustamateriaalia oppijoille ja hän ohjaa kysymyksin oppijan tiedon äärelle. Kouluttaja uskaltaa rajata tiedon siihen, mikä on osaamistavoitteen suunnassa riittävää. Tarvittaessa kouluttaja pystyy kertomaan asiasta laajemmin tai hän tietää mistä lisätietoa on saatavilla.

33 Menetelmäosaaminen Asiasisällön läpiviejä
Kouluttajan oma huomio ja ajatukset keskittyvät siihen, osaako hän opetettavan sisällön riittävän hyvin. Hänelle tyypillisiä ajatuksia: Osaankohan tämän sisällön? Osaanko vastata kysymyksiin? Kouluttaja käyttää 1-3 erilaista koulutusmenetelmää kouluttaessaan (tyypillisimmin luennointi, erilaiset ryhmäkeskustelut ja tarkkaan ohjeistetut ryhmätyöt) Menetelmäosaaja Kouluttaja pystyy siirtämään huomionsa opetettavasta asiasisällöistä opetusmenetelmiin. Hän pohtii ja käyttää erilaisia opetusmenetelmiä, esim. erityyppiset ryhmätyöt, ideariiihet, learning cafe jne. ja käyttää niitä. Kouluttajan huomio on kuitenkin kiinnittynyt pitkälti siihen, miten jokin menetelmä juoksutetaan. Kouluttajalla on jo käytössä useampia toimintatapoja ja hän pystyy muuttamaan menetelmää tarvittaessa. Oppimisen auttaja Kouluttaja valitsee joustavasti erilaisia koulutusmenetelmiä koulutettavan ryhmän mukaan, sekä osaamistavoitteiden suunnassa oppimista parhaiten edistäviä menetelmiä. Kouluttajan rooli on enemmänkin oppimisen edistäjä kuin tiedon jakaja. Kouluttaja edesauttaa oppimista aktiivisesti esittämällä kysymyksiä ja tukemalla oppijoiden itsensä kehittämisen ja oppimisen taitoja.

34 Kouluttajan rooli Tiedon jakaja
Kouluttaja kokee tärkeimmän tehtävänsä olevan tiedon jakamisen ja valmiiden mallien antaminen. Hän kokee, että asian osaaminen on vain ja ainoastaan hänellä ja kouluttajalla on oikeat vastaukset koulutettaviin asioihin. Useimmiten tämä näkyy kouluttajan toimina luentotyyppisenä opetuksena, sekä käytännön harjoitusten demonstrointina, joissa oppijoilla on mahdollisuus esittää muutamia kysymyksiä kouluttajan opettamista asioista. Oppimisen mahdollistaja Kouluttaja ymmärtää, että oppimisen kannalta on tärkeä osallistaa oppijaa. Koulutuksissa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kouluttaja käy keskusteluja koulutusryhmän kanssa ja antaa heille ryhmätyötehtäviä. Kouluttaja antaa mahdollisuuden soveltaa opittua tietoa omaan toimintaympäristöön. Oppimisen edistäjä Koulutus rakentuu oppijoiden osaamistarpeiden ympärille. Koulutussisällöissä on variointimahdollisuutta oppijan lähtötason ja tarpeiden suunnassa. Kouluttaja on enemmän kuuntelija ja oppijoiden sparraaja kuin opettaja. Opettajan tärkein tehtävä on saada oppijat keskustelemaan, pohtimaan ja reflektoimaan ja kokeilemaan käytännössä opiskelemaansa asiaa. Kouluttaja varmistaa, että tietoaines on sovellettavissa oppijan käytännön työhön.

35 Ilmapiirin luominen Ylläpitäjä
Kouluttaja ei erityisemmin keskity ilmapiirin luomiseen, mutta tiedostaa sen merkityksen. Hän käyttää joitain tutustumismenetelmiä koulutuksen alussa ja tauottaa opetustoimintaa sopivasti. toimintatapoja on käytössä vähän ja oppijoiden osallistaminen on vähäistä. Aktivoija Kouluttaja pohtii jo etukäteen, miten huomioi erilaiset oppijat ja kuinka luo hyvän ilmapiirin koulutukseen. Hänellä on käytössään useita erilaisia tutustumismenetelmiä, välienergisaattoreita jne. Kouluttaja on valmis muuttamaan ohjelmaa oppijoiden vireystilan niin vaatiessa. Kouluttaja on pohtinut tilajärjestelyt ja menetelmät siten, että ne edesauttavat oppijoiden jaksamista ja oppimista. Kouluttaja kannustaa oppijoita ilmaisemaan omia ajatuksiaan sekä korostaa onnistumisia. Oppimisyhteisön luoja Kouluttaja rakentaa koulutuksen sellaiseksi, että vuorovaikutus oppijoiden välillä on mutkatonta ja edesauttaa verkostoitumista ja jatkuvaa oppimista. Kouluttaja pystyy haastamaan oppijoita riittävästi osaamisen edistämiseksi ja luo dialogisen ilmapiirin koulutukseen. Kouluttaja näkee oppimistilanteen alkusysäyksenä pidemmälle osaamisen kehittymisen prosessille. Koulutustilaa ja tilannetta elävöitetään on asiaa tukevilla kuvilla, musiikilla, videoilla. Kouluttaja vahvistaa oppijoiden itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta antamalla autonomiaa oppimisprosessiin. Kouluttaja korostaa, että virheet ovat sallittuja ja osa oppimisprosessia. Kouluttaja pystyy antamaan kannustavaa ja rakentavaa palautetta oppijoille.

36 Opettaja- /oppijakeskeisyys
Opettajakeskeinen Kouluttaja ajattelee, että sama sisältö, oppimistavat ja -menetelmät sopivat kaikille yksilöstä/ryhmästä tai taustasta riippumatta. Kouluttaja vetää koulutuksen omista lähtökohdistaan ajatellen tietävänsä kaikkien tarpeet. Kouluttaja ei erityisesti huomioi erilaisia oppijoita tai heidän erityistarpeitaan. Käytännössä kouluttaja on etukäteen päättänyt läpikäytävät asiat, sisällöt ja menetelmät ja pysyttelee niissä. Kouluttaja mittaa oman onnistumisen sen mukaan kuinka hyvin hän on vienyt läpi ennalta mietityt sisällöt. Ryhmäkeskeinen Kouluttaja huomioi etukäteen millainen ryhmä koulutukseen on tulossa ja suuntaa opetustaan sen mukaisesti. Kouluttaja perehtyy koulutettavien taustoihin jonkin verran ennakkoon. Kouluttaessaan hän on miettinyt menetelmät monipuolisesti siten, että erilaiset oppijat on huomioitu. Oppijakeskeinen Kouluttaja huomioi jokaisen oppijan yksilönä. Hän on suunnitellut esimerkiksi eri tasoisia ja eri tyyppisiä tehtäviä oppijoiden taustat huomioiden. Koulutuksen sisällä on oppijoille valinnaisuutta ja kaikki oppijat eivät välttämättä käy läpi täysin samoja sisältöjä. Kouluttaja pohtii ryhmäyttämiset osaamisen ja oppimisen näkökulmasta siten, että jokaisen yksilön kehittyminen olisi mahdollisimman hyvää. Kouluttajan huomio keskittyy oppijoiden osaamisen lisääntymiseen oman koulutuksen läpiviennin sijaan.

37 Oppijoiden osallistaminen ja haastaminen
Oppija tiedon vastaanottajana Kouluttaja ei osallista oppijoita, vaan hän kertoo kaiken tiedon itse, demonstroi harjoitteet ja kertoo ns. oikean tavan toimia. Oppija on passiivinen tiedon vastaanottaja. Kouluttaja ei esitä oppijoille kysymyksiä, eikä haasta heitä ajattelutyöhön. Oppija keskustelijana Kouluttaja mahdollistaa oppijoiden välisen vuorovaikutuksen ja mahdollistaa teemakohtaiset keskustelut. Oppijat saavat itse kokeilla ja harjoitella opittavia asioita jonkin verran, mutta pääosa koulutuksesta on kuitenkin kouluttajajohtoista toimintaa ja oppijan rooli on pääasiassa esittää kysymyksiä ja mielipiteitä. Kouluttaja antaa joitain pohdintatehtäviä osallistujille. Oppija aktiivisena toimijana Oppijat ajattelevat itse aina, kun mahdollista. Oppijoilla paljon mahdollisuuksia kokeilla asioita käytännössä, sekä mahdollista jakaa omaa osaamistaan muille. Opiskelijat voivat toimia asioiden opettajina muille. Oppijat saavat palautetta osaamistavoitteiden suunnassa. Kouluttaja haastaa oppijat ajattelemaan esittämällä avoimia kysymyksiä ja pyrkimällä "kaivamaan" vastaukset oppijoilta. Tyypillisiä kysymyksiä: Mitä ajattelet, miten toimisit, kerro lisää, kuinka voisit...

38 Reflektointi ja arviointi
Sisällön ja toistamisen arvioija Kouluttaja arvioi oppijan osaamista teetättämällä kokeita, joissa painotus on teoriatiedon toistamisella. Kouluttaja arvioi onnistumistaan sen mukaan kuinka hyvin hän kävi oppisisällöt läpi. Oman toiminnan ja soveltamisen arvioija Kouluttaja arvioi ja kehittää omaa toimintaansa koulutuksen aikana ja muuttaa tarvittaessa toimintamallia. Kouluttaja teetättää oppijoilla tehtäviä, joissa oppija joutuu soveltamaan omaan toimintaympäristöönsä koulutuksessa saatua tietoainesta. Kouluttaja teetättää koulutuksen lopussa loppureflektoinnin, jossa osallistuja arvioi omaa oppimistaan ja asioita, joita voi käytännön työhönsä linkittää. Osaamisen ja vaikuttavuuden arvioija Kouluttaja reflektoi ja teettää reflektointitehtäviä useita kertoja koulutusprosessin kuluessa. Kouluttaja arvioi koulutuksen onnistumista oppijan osaamista arvioimalla. Arviointi voi kohdistua jo vaikuttavuuden arviointiin eli siihen, miten toiminta ja käyttäytyminen muuttuvat ja mitä merkityksiä muutoksilla on

39 Koulutussuunnittelu Koulutussuunnitteluun löytyy eväitä myös täältä:

40 Koulutussuunnittelun ydin on suomalainen valmennusosaamisen malli
Koulutussuunnittelun ydin on suomalainen valmennusosaamisen malli. Se on tarkoitettu erityisesti kouluttajan ja koulutussuunnittelun työkaluksi. Video mallista löytyy täältä:

41 Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Valmentajan osaamistarpeet Ihmisenä
Voimavarat Ihmissuhde- taidot Urheilu- osaaminen Itsensä kehittämisen taidot Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Ihmisenä kasvu Kuulumisen tunne Malli koostuu kolmesta isosta kokonaisuudesta: Asioista, joihin valmentaja voi urheilijassa vaikuttaa, valmentajan osaamistarpeista sekä toimintaympäristöstä. Tässä mallissa valmentaminen on urheilijan kehittymisen tukemista sekä valmentajan oma kehittymistä tietyssä toimintaympäristössä. Perinteisesti valmennusta on ajateltu siten, että valmentaja tarvitsee urheiluosaamista kehittääkseen urheilijan urheilutaitoja. Kautta aikojen valmentaja on vaikuttanut muihinkin osa-alueisiin, mutta hän ei ole välttämättä saanut eväitä näihin esimerkiksi valmentajakoulutuksissa.

42 Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Itsensä kehittämisen taidot
Ihmisenä kasvu Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Arvot ja asenteet Vastuullisuus Empaattisuus Itsearvostus Ihmissuhdetaidot Urheilijan elämäntapa: Urheilullinen elämäntapa Fyysinen kunto ja suorituskyky Harjoittelu Lepo, palautuminen ja ravinto Motivaatio Itseluottamus Innostus Lajiosaaminen: Tekninen, taktinen ja välineosaaminen Lajirakkaus Sitoutuminen Yhteisöllisyys Tavoitteen asettelu Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentaja voi vaikuttaa urheilijan kasvuun ihmisenä. Tämä tarkoittaa monenlaisia asioita, esimerkiksi arvojen ja asenteiden oppimista, vastuuseen kasvua, toisten ihmisten arvostusta, itsearvostusta, ihmissuhdetaitoja ja vaikka ihan käytöstapoja. Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen voidaan ajatella kahtena kokonaisuutena. Urheilullisen elämäntavan oppiminen liittyy myös ihmisenä kasvuun. Lajiosaaminen tarkoittaa lajitaitoja, taktiikkaa, välineosaamista ja kilpailutaitoja. Kuulumisen tunne tarkoittaa sitä, etä urheilija kokee itsenä urheilijaksi, oman lajinsa urheilijaksi, hän oppii rakastamaan lajiaan, tuntee kuuluvansa lajiin, seuraan, joukkueeseen tai ryhmään. Itsensä kehittämisen taitojen kautta urheilija oppii kaikkia muita osa-alueita. Näiden taitojen kehittäminen koko urheilijan uran aikana lapsuudesta lähtien on olennaista urheilijaksi kasvussa. Näitä taitoja tarvitaan huipulle pääsyyn, mutta erityisesti myös muussa elämässä.

43 Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat:
Valmentajan osaaminen Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot ja asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Ihmissuhdetaidot Itsensä kehittämisen taidot Yleinen urheilu- osaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentajien osaamistarpeiden pohjalla ovat valmentajan voimavarat. Ne ovat edellytykset muulle kehittymiselle, mutta myös asia, joissa valmentaja voi kehittyä valmennusuran varrella. Valmentajan urheiluosaaminen tarkoitta yleistä urheiluosaamista sekä lajiosaamista. Näiden lisäksi urheiluosaamiseen kuuluvat mm. valmentajan pedagogiset taidot, ymmärrys terveyden edistämisestä sekä vaikka teknisten apuvälineiden käytön osaaminen valmentamisessa. Ihmisuhdetaitojen avulla valmentaja välittää ja kehittää osaamistaan. Ilman ihmissuhdetaitoja valmentajan urheiluasiantuntemuskin saattaa jäädä hyödyntämättä. Kuten urheilijallakin, myös valmentajalla itsensä kehittämisen taidot ovat kaiken kehittymisen avain. Näiden taitojen kehittämisen pitää olla valmentajakoulutuksen punainen lanka.

44 Valmentajan toimintaympäristö
Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Harraste Kilpa Huippu Urheilijan taso Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Valmentajan toimintaympäristö määrittää valmentajan osaamistarpeita. Kuvassa on pyritty määrittämään valmentajan toimintaympäristömuuttujia. Urheilijan ikä ja taso ovat yleisimmin huomioituja asioita. Huomioitavia asioita ovat myös urheilijan sukupuoli, harjoitusryhmän koko ja tasoerot. Valmentajan rooli voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, onko hän urheilijan henkilökohtainen valmentaja, apuvalmentaja tai ominaisuusvalmentaja tai organisaation asettama valmentaja kuten vaikka maajoukkueen päävalmentaja. Kulttuurimuuttujat ovat myös olennaisia valmentajan osaamistarpeen kannalta. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, kun valmentaja siirtyy toisenlaiseen harjoituskulttuuriin tai ympäröivän yhteiskunnan kulttuuri on erilainen, valmentajan osaaminen ei enää toimikaan. Myös olosuhteet tuovat osaamisvaatimuksia. Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

45 Valmentajan toimintaympäristö
Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Harraste Kilpa Huippu Urheilijan taso Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Perinteisesti valmennusosaamista on kuvattu toimintaympäristössä, jossa valmennettavat ovat huipulle tähtääviä tai siellä jo olevia yksilöurheilijoita ja usein vielä miehiä. Valmennusopit on aikoinaan kirjoitettu pääosin tästä näkökulmasta ja se on muokannut ajatteluamme pitkään. Tästä toimintaympäristöstä on muodostunut normi, johon poikkeamia verrataan. Valmennusosaamista on jäsennetty eron kautta – miten tilanne poikkeaa normista jos valmennetaan vaikkapa naisia tai joukkuetta Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

46 Valmentajan toimintaympäristö
Lapsuusvaihe Urheilijan ikä Harraste Nainen/tyttö Yksilö Ryhmä Mies/poika Kilpa Joukkue Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Huippu Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan taso Urheilijan sukupuoli Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Harjoitteluryhmä Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat Valmentajan rooli Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmennusosaamisesta normitoimintaympäristössä me tiedämme aika paljon. Valmennusosaamisen tarve muuttuu ratkaisevasti toimintaympäristön muuttuessa. Ajatellaanpa tilanne, jossa valmennetaan suurta ryhmää lapsia, sekä tyttöjä ja poikia, eritasoisia ja eri tavoittein toiminnassa mukana olevia. Joukossa on yksi lapsi, jolla on keskittymishäiriö ja kolme maahanmuuttajataustaista lasta. Lisäksi harjoittelu tapahtuu olosuhteissa, joissa ei ole kunnollisia suorituspaikkoja. Valmentajan osaamisvaatimus näyttää hyvin erilaiselta.

47 Yksi näkökulma koulutukseen on se, miten voimme vaikuttaa osallistujien sisäiseen motivaatioon?

48 Miten voit vaikuttaa koulutukseen osallistuvan
Sisäinen motivaatio Pätevyyden kokemus Onnistumiset/sopivat haasteet Palaute Autonomia Mahdollisuus valintoihin Mahdollisuus vaikuttaa Yhteenkuuluvuus Välittäminen Ryhmän toiminta Merkityksellisyys Sosiaalinen status Mitä muita keinoja? ? Miten voit vaikuttaa koulutukseen osallistuvan valmentajan sisäiseen motivaatioon?

49 Ja on toki myös muita oppimisteorioita…

50 Oppimisteoriat oppijan, opettajan ja opppimisympäristön näkökulmasta
Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA

51 Osaamisperustainen opetussuunnitelma
Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA Osaamisperustainen opetussuunnitelma rakentuu Itsemääräämisteoria halu Oppija aktiivisena toimijana edellyttää Kognitiivisen kuorman teoria kyky Elinikäisen oppimisen taidot Noviisi oppija Mestari oppija Tilannesidonnainen oppiminen optimitilanne vaikuttaa itseopiskelutaidot vaikuttaa Minäkuva Luottamus omiin kykyihin Yliarviointi Osaamistarpeen tunnistaminen Tuo tietoa Itsearviointitaidot Itsearviointi Seuranta Palautteen hankinta Tiedon hankinta kalibroi vaikuttaa

52 Esittele itsesi ja tutustu toisiin
Teoria tai käsite Teorian pääasiat Oppija Opettaja Oppimisympäristö Itsemääräämisteoria Kuulumisen tunne Esittele itsesi ja tutustu toisiin Huomaa toisten toiminta ja auta muita Käytä aikaa esittelyihin ja orientaatioon Käytä etunimiä Ole kiinnostunut Vaihtele ryhmiä, pareja jne. Panosta ryhmäytymiseen ja ilmapiiriin Pätevyyden kokemus Pyydä palautetta ja laadi kehittymissuunnitelma Aseta tavoitteita Pyydä apua Tartu oppijoiden oikeisiin haasteisiin Anna j a pyydä palautetta Huomaa onnistumiset Anna sopivia haasteita Autonomian kokemus Osoita luotettavuutta Anna oppijoille tilaa esim. vetää keskustelut omien osaamistarpeidensa mukaan Anna vapautta ja vastuuta oppijan tason mukaan Varmista riittävä tuki Oikeudenmukainen toiminta – virheistä oppiminen Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA

53 Selvitä, miten voit saada apua oppimisessasi
Teoria tai käsite Teorian pääasiat Oppija Opettaja Oppimisympäristö Kognitiivinen kuorma Kognitiivinen kuorma tarkoittaa henkistä energiaa, joka tarvitaan a)kokonaisuuden hahmottamiseen ja viitekehyksen muodostamiseen ajattelun pohjaksi b) monimutkaisen asian ymmärtämiseen ja c) asian merkityksen ymmärtämiseen Selvitä, miten voit saada apua oppimisessasi Selvitä oppijoiden taso, että osaat ohjata etenemistä ja aikatauluja Käytännön tehtävissä ajattele ääneen auttaaksesi oppijoita hahmottamaan kokonaisuuden ja yhteydet Vältä liian moniulotteisia oppimistilanteita Oppimisen tilannesidonnaisuus Oppiminen tapahtuu oppijoiden kokemuksena Konteksti, jossa oppiminen tapahtuu vaikuttaa oppimisprosessissa syntyvään tietoon eikä ole välttämättä siirrettävissä Tunnista ne tilannetekijät, jotka auttavat tai estävät oppimistasi Tunnista miten voit vaikuttaa ympäristöösi oppimistasi edistävästi Varmista toimivasi ammatin arvojen mukaisesti Tunne oppijat ja rakenna heidän osaamisensa pohjalle Rohkaise kysymyksiin ja tutkimiseen Harkitse oppimisen paikkaa ja ajoitusta Varmista jatkuvuus ohjauksessa Pyri autenttisiin oppimisympäristöihin Varmista ohjauksen ja opetuksen jatkuvuus (esim. käytännön tilanteen seuraaja ei vaihdu) Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA

54 Itseohjautuva oppiminen
Teoria tai käsite Teorian pääasiat Oppija Opettaja Oppimisympäristö Itseohjautuva oppiminen Oppija ottaa vastuun oppimisestaan määritellen tarpeet , tavoitteet ja keinot, opiskelee ja arvioi oppimistaan Tuen tarve voi kohdistua oppimisen laadun ja syvyyden arviointiin Tee oppimissuunnitelma perustuen palautteeseen, laadi siitä dokumentti ja keskustele mentorin kanssa. Palaa suunnitelmaan arvioiden aika ajoin. Pyydä palautetta Altista oppimaasi kouluttajien , muiden opiskelijoiden ja mentoreiden arvioitavaksi siten, että pääset pois mukavuusalueeltasi Selvitä oppijoiden taso, että osaat ohjata etenemistä ja aikatauluja Käytännön tehtävissä ajattele ääneen auttaaksesi oppijoita hahmottamaan kokonaisuuden ja yhteydet Systematisoi reflektointi ja palautteen anto Varmista resurssit erilaisiin oppimistapoihin (kirjallisuus, opinto-ohjaus jne.) Itsearviointi Oman osaamisen vertaaminen esim. tavoitteisiin Arviointi voi tapahtua ennakkoon, oppimisen/tekemisen aikana ja jälkikäteen Tarkinta on tekemisen aikana tapahtuva itsearviointi Tee itsearvioinnista päivittäinen tapa Tunnista itsearvioinnin rajoitteet ja pyydä palautetta myös muilta Fasilitoi ja ohjaa itserviointia Auta itsearvioinnin ”kalibrointia” palautteen avulla Ole mallina tehden itse itsearviointia ja pyytäen palautetta Tee itsearvioinnista toimintatapa organisaation kaikille tasoille Tee toimintatapoihin rutiineja itsearviointiin (esim. palautekeskustelu) Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA

55 Yleinen käsitys itsestä verrattuna muihin Pyydä palautetta
Teoria tai käsite Teorian pääasiat Oppija Opettaja Oppimisympäristö Minäkuva Yleinen käsitys itsestä verrattuna muihin Pyydä palautetta Opittavan asian pilkkominen että syntyy onnistumisen kokemuksia Vahvista oppijoiden minäkuvaa palautteen avulla Huomioi minäkuvan ja suoritustason erot Mahdollista luottamuksellisuus ja tuki minäkuvan vahvistamiseksi Luottamus omiin kykyihin Käsitys omasta potentiaalista verrattuna huippuihin Arvioi sekä onnistumisia että epäonnistumisia Vahvista luottamusta oppijan kykyihin toistamalla jo opittua ja käymällä läpi ydinkohtia vaikeista tehtävistä Käy läpi epäonnistumiset etsien syitä ja ratkaisuja Kiinnitä huomiota sekä oppimistavoitteisiin että prosesseihin Huomaa onnistumiset ja tartu tukien epäonnistumisiin Varaa aikaa kysymyksiin, palautteeseen ja keskusteluun arjen tekemisessä Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA

56 Taipumus arvioida oma osaaminen keskiarvoa paremmaksi
Teoria tai käsite Teorian pääasiat Oppija Opettaja Oppimisympäristö Yliarviointi Taipumus arvioida oma osaaminen keskiarvoa paremmaksi Tunnista, että ihmiset usein arvioivat itsensä keskiarvoa paremmaksi Seuraa huippusuorituksia itsearviointisi kehittämiseksi Tunnista, että oppija, joka ei osaa eikä tunnista tätä tarvitsee opettajan/kouluttajan apua Näytä malleja oppijoiden tasoa paremmasta osaamisesta itsearvioinnin kehittämiseksi Vie oppijat todellista vastaavaan tilanteeseen ja pura suoritus kohta kohdalta Tarvitaan simuloituja todellista vastaavia oppimistilanteita Osaamistarpeen tunnistaminen Useimmille on vaikeaa tunnistaa puutteita osaamisessa Osaamisen puutteiden arviointi usein johtaa vain ennalta tutun tunnistamiseen Hae mentorin apua osaamisen tunnistamiseen Lue uutta j avaraa riittävästi aikaa sen omaksumiseen Auta oppijoita tunnistamaan osaamisen puutteita jakamalla opittua asiaa osiin ja vaikeuttamalla sitä vähitellen Varmista asioiden ymmärtäminen esim. kyselemällä Mahdollista mentorointi Luo turvallinen oppimisympäristö, jossa kysymistä arvostetaan Käännetty ja muokattu: Developing the Master Learner: Applying Learning Theory to the Learner, the Teacher, and the Learning Environment Daniel J. Schumacher, MD, MEd, Robert Englander, MD, MPH, and Carol Carraccio, MD, MA

57 Yksi haastavampia asioita niin kouluttajalla kuin valmentajalla on se, miten osaisi kysyä hyviä kysymyksiä. Seuraavat diat on koonnut Maiju Kokkonen

58 Kouluttajina kysymme erilaisia kysymyksiä oppijoilta
Kouluttajina kysymme erilaisia kysymyksiä oppijoilta. Niiden tarkoituksena voi olla esim. tiedonkeruu, reflektoinnin helpottaminen tai vaikka ajatusten ja ideoiden haastaminen. Kysymyksiä on erityyppisiä (esim. avoin, suljettu, johdatteleva) ja niitä eri tavoin käyttämällä saadaan aikaan erilaisia vaikutuksia oppijoihin. Tehokkaimmat kysymykset ovat sellaisia, jotka edistävät oppimista ja saavat oppijan ajattelemaan. Oppimista edistävien kysymysten kysyminen on usein vaikeampaa kuin esim. selkeiden suljettujen kysymysten kysyminen Kysymyksen/kysymyssanan ”äänensävy” vaikuttaa myös kuulijan kokemukseen kysymyksestä. Esimerkiksi miksi, kalskahtaa usein negatiiviselta. Myös kysymyksen esitystapa ja hetki, jolloin se esitetään vaikuttaa oppimisilmapiiriin. Esim. isossa joukossa kohdistettu kysymys tietylle henkilölle, voi aiheuttaa stressiä. Kysymyksien esittämisessä on tärkeää myös kuuntelemisen taito. Kauanko siedät hiljaisuutta odottaessasi vastausta? Kysymisen taito

59 Millaisia ovat oppimista edistävät kysymykset?
Pohdi seuraavia kysymyksiä ja niiden ”äänensävyä” ja kuinka paljon ne aktivoivat oppijaa avaamaan omaa ajatteluaan? Miksi sijoitit pelaajat noin? /Olisitko voinut sijoittaa pelaajat toisin?/Kuinka päädyit ratkaisuun pelaajien sijoittelussa? Voiko taitoa harjoittaa ilman valmentajaa? / Miten taitoa voi harjoittaa ilman valmentajaa? Onko sinulla kokemusta asiasta a? / Kerro millaista kokemusta sinulla on asiasta a?

60 Millaisia kysymyksiä kysyn?
Kysymyksillä voidaan aktivoida opiskelijoita  pyrinkö kouluttajana ”onkimaan tietoa” opiskelijalta Millaisia kysymyssanoja käytät? Millaisilla kysymyksillä voisit aktivoida oppijoita? löydät eri tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä. Kysymystyyppi Suljettu Osaatko, voitko, onko, teetkö… Avoin Mitä, kuka, koska, kuinka, miten… Useita kysymyksiä kerralla Kumman valitsisit, miksi ja milloin? Johdatteleva Pitäisikö, olisitko voinut tehdä toisin… Jokapäiväiset Ymmärsitkö? Kuinka monta vuotta olet… Hypoteettiset Entä jos…. Oppiminen Kerro minulle, kuvaile, kuinka toimisit…. Retorinen, ei odoteta vastausta Tämän voisi tulkita näin, eikö niin?

61 Yksi keskeinen suunniteltava asia on se, miten koulutuksen ilmapiiri rakentuu. Seuraavissa dioissa on muutamia työkaluja siihen.

62 ”Valehtelijoiden klubi” / Liisa Lappalainen, Voimisteluliitto
Vältä tulkintojen tekemistä toisista, tutustu ensin ja anna aikaa kohtaamiselle Tehtävä: jokainen kirjaa paperille itsestään 2 asiaa, jotka ovat totta ja 1 asian, mikä on valetta. Lähdetään tutustumaan toisiin, kertomalla kaikki 3 asiaa ja toinen yrittää arvata, mikä asioista on valetta Usein ihmiset tekevät tulkintoja toisistaan vaatteiden, habituksen tms. mukaan, mikä ei kuitenkaan aina ole totta Tehtävä naurattaa, energiaa vapautuu, kaikki voivat osallistua ja idea: vältä kouluttajana ja valmentajana tulkitsematta toisia, välittyy konkreettisesti. Jos tehtävä tehdä heti alussa, voi lopuksi kaikki esitellä ja kertoa itsestään yhden asian muille

63 Palauteen antaminen ja/mutta- harjoitteelle sopii ilmapiirin rakentamiseen / Liisa Lappalainen,Voimisteluliitto Kun annamme palautetta, voimme vaikuttaa ilmapiiriin sitä tukevasti ja kehittävästi tai ”kehumalla ja peruuttamalla” Toteutusesimerkki: seistään piirissä ja jokainen sanoo oikealla puolella olevalle palautetta (tai kerrotaan jotain kuvitteellista tarinaa) Tehtävän tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen mitä ja miten annamme palautetta. Vältä MUTTA sanaa, joka helposti kumoaa aiemmin sanotun. Lauseiden väliin sanotaan aina MUTTA: on ollut kiva tutustua sinuun, mutta harmi, ettei ollut aikaa jutella enempää Toisella kierroksella sanotaan JA: on ollut kiva tutustua sinuun ja toivon, että voin toistekin päästä keskustelemaan kanssasi

64 Näkökulman muuttaminen ominaisuuksien ja piirteiden tunnistamiseen /Liisa Lappalainen, Voimisteluliitto Näkökulman muuttamisharjoitteella on tarkoitus saada kokemus, että asioilla on aina kaksi puolta (niin hyvässä kuin pahassa) Kun joku on oikein kyselevä (neg.) – voidaan toisaalta ajatella, että hän on motivoitunut, tiedonjanoinen, kiinnostunut tms. Ja taas jos itse olemme todella kunnianhimoisia, voi se jollekin näyttäytyä, että olemme tiukkoja ja jääräpäitä Asiaa voidaan työstää harjoitteella, jossa kerätään itsestä ensin lista (3-5) negatiivista piirrettä/ominaisuutta ja samoin positiivisia asioita ja sitten nämä + käännetään -, jotta tiedämme, miten toimintamme voi näkyä ulospäin, jos olemme liian innokkaita, liian kunnianhimoisia tms. Sitten käännetään – piirteet + ja olemmekin saaneet uusia piirteitä itsellemme. Ehkä se, että toimimme hitaasti, ei olekaan huono piirre, vaan teemme työmme tarkasti ja paneutuen tms. Tehtävä päättyy siihen, että jokainen valitsee itselleen yhden positiivista piirteistä ja jakaa sen muille (joko jo tiedossa ollut tai näkökulman vaihtamisen jälkeen syntynyt)

65 Seuraavissa dioissa on koulutussuunnittelun ja koulutuksen tsekkauslista: Tarkoituksena kartoittaa omia osaamis- ja kehittämistarpeita. Osa asioista voi olla sellaisia, ettei yksittäisellä kouluttajalla ole mahdollisuutta niihin vaikuttaa, mutta niistä on hyvä olla tietoinen.

66 Urheilun yhteiset linjaukset:
1-3 tasojen koulutusten suunnittelussa käytetään VOK-perusteita Koulutuksen suunnittelussa käytetään Valmennusosaamisen mallia Valmentajan osaamistarve urheilijan polun eri vaiheissa on huomioitu Lasten liikunnan laatutekijät sisältyvät koulutuksiin Valintavaiheen laatutekijät sisältyvät koulutuksiin Urheilija keskiössä-valinta on koulutusten teemana Valmentajalla on väliä materiaali on käytössä koulutuksissa

67 Koulutusten suunnittelu
Koulutussuunnitteluun on resursoitu riittävästi työaikaa Koulutusten suunnittelua ja toteutusta tehdään yhteistyössä Koulutusten toteuttamisesta on olemassa prosessikuvaus Koulutuksista viestitään monipuolisesti ja riittävästi

68 Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Koulutuksiin osallistujista kerätään ennakkotietoa Ennakkotieto vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja toimintatapoihin Aikaisemman osaamisen tunnistamiseen on olemassa käytäntöjä Osallistujille rakennetaan henkilökohtaisia opintopolkuja Valmentajille on tarjolla opinto-ohjausta

69 Toimintatavat Osallistuja osallistetaan koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Koulutusta toteutetaan valmentajan omassa toimintaympäristössä Valmentajien itsensä kehittämisen taidot kehittyvät monipuolisesti Ryhmäytymiseen ja ilmapiiriin kiinnitetään riittävästi huomiota Valmentajien verkostojen syntymistä edistetään Valmentajan taustayhteisöä osallistetaan koulutuksen kuluessa Käytössä on mentorointia/tutorointia

70 Arviointi Koulutukseen osallistuva valmentaja tekee itsearviointia
Valmentaja kerää palautetta vertaisvalmentajilta Valmentaja kerää palautetta urheilijoilta Valmentajan osaamista arvioidaan käytännön tilanteissa Valmentajilta kerätään palautetta koulutuksesta Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan jälkikäteen

71 Kehitystyö Koulutuspalaute vaikuttaa koulutusten suunnitteluun
Viimeisintä tietoa kootaan koulutuksia varten Kouluttajalla on oma kehittymissuunnitelma Valmennuksen kansainvälistä kehitystä seurataan Kansainvälistä tutkimustietoa seurataan

72 Oppimisprosessin suunnittelu
Oppimisprosessin suunnittelu. Miten sen teet – löydätkö jotain osaamistarpeita, kun tarkastelet seuraavan dian kuvaa.

73 Oppimisprosessin suunnittelu
Tavoitteet: ops ja osallistujat Mitä kokemuksia pitäisi syntyä etäjaksolla? Miten hyödynnät ryhmää oppimisen edistämisessä? Ennakkotehtävät Kokoontuminen Oppimisprosessin suunnittelu Tutustu opetussuunnitelmaan: tavoitteisiin ja sisältöihin Kokoontuminen Suunnittelu, muutokset 3. Mitä tietoa tarvitset osallistujista? Mitä heidän olisi hyvä hallita ennen tapaamista? Voi auttaa, jos muotoilet tavoitteet kysymyksiksi esim. miten taitoa voi opettaa? Mieti: ryhmäytyminen, ilmapiiri, vuorovaikutuksen keinot, miten viet käytäntöön Miten kokemukset puretaan, mihin tartutaan, mitä viedään eteenpäin? Suunnitelman pohjaksi: Mitä sisältöjä valmentajat voivat opiskella itse? Voiko jotain opiskella ennakkoon? Mitä pitää harjoitella käytännössä? Miksi kannattaa kokoontua yhteen? Missä asioissa voit hyödyntää ryhmän jäseniä? 4. Yhtä aikaa edellisten kanssa mieti, miten arvioit. Kun saat prosessin mietittyä, mieti millaisia toimintatapoja ja työskentelytapoja käytät. Hyväkin suunnitelma muuttuu tilanteen ja osallistujien tarpeiden mukaan.

74 Huippukouluttajaksi? Jos haluamme, että koulutusten osallistujat saavat eväitä tullakseen huipuksi, on meidän hyvä tietää, mitä huippuvalmentajuus voi olla ja mitä se kouluttajalta vaatii. Toisaalta onko huippuvalmentajissa samoja ominaisuuksia ja osaamista kuin kouluttajilla?

75 Millaisia kokemuksia huippuvalmentajille on kertynyt (Uusi-Seelanti) Kouluttajan kokemukset voivat olla toisenlaisia. Verkoston luominen ja mentorin kanssa toimiminen Toimiminen julkisuuden valokeilassa Toimiminen kovassa painetilanteessa sinnikkäästi Huippu-urheilu ympäristössä ja ohjelmassa työn tekeminen Valmentaminen kansainvälisellä tasolla Oman toiminnan muuttaminen ja kehittäminen palautteen perusteella On luonut ja "myynyt" vision ja suunnitelman huippua kohti On ylittänyt esteitä saavuttaakseen vision tavoitteet Luonut huippu-urheilun ympäristön ja toimintakulttuurin Toiminut itse esimerkkinä Rakentanut myönteisen julkisuuskuvan Auttanut toista saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen Erottanut olennaiset voittoon tarvittavat asiat Luonut huippu-urheilukulttuuria Ottanut harkittuja riskejä

76 Intohimo Serial winners (Lara-Berchial et al…) Tutkimus kansainvälisistä huippuvalmentajista. Webinaari:

77 The relentless pursuit of excellence balanced with a genuine desire to compassionately support athletes and oneself DRIVEN benevolence

78 Intohimo ja hyväntahtoisuus
Tinkimätön korkean laadun tavoittelu kaikessa Selvä käsitys tehtävästä ja tarkoituksesta Kova tahto voittaa Kaikki pelissä – sitoutuminen Selkeä visio Ihminen etusijalla Tahtoo ymmärtää Usko tulevaan Joustavuus

79 Suomalaiset huippuvalmentajat
Valmentajakokemus Itsetuntemus Valmennusfilosofian muutos Sattumat

80 Susanna Rahkamon väitöskirjan aineistona on ollut suomalaisia
Olympiavoittajia: Keneen ajatteluun sinulla on pääsy? Millaisen verkoston olet luonut ympärillesi? Kuva: Linda

81 Tulevaisuuden työelämätaidot top 10 Mitä sinun täytyy kehittää?
Vuorovaikutustaito Itsetuntemus Tunneälykkyys ja empatia Kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista Verkostoitumiskyky Resilienssi eli muutosjoustavuus Yhteistyökyky Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa Kriittinen ajattelu ja luovuus Itseohjautuvuus Lisätietoja futurescore.ilmarinen.fi