ULTRAÄÄNI Joni Vesterback, m85768

ULTRAÄÄNI Ultraääni-tutkimuksissa mitataan kaikua Tekniikka perustuu samaan tekniikkaan kuin esim. kaukoluotain Myös mm. lepakot ja delfiinit käyttävät korkeataajuista ääntä kommunikoidakseen ja navigoidakseen Taajuusalue: 2.5MHz – 15MHz Kaksi menetelmää mitata ultraäänellä: Pulssi ultraääni Doppler ultraääni

Laitteisto Ultraäänilaitteeseen kuuluu 5 osaa: 1. Pulssi generaattori, joka luo sähköpulssin. 2. Muuntaja, joka muuttaa sähkön mekaaniseen liikkeeseen (energiaan, eli ääniaalloiksi) ja takaisin. -Koostuu matriisista, jossa on pietsosähköisiä puikkoja

Laitteisto 3. Vastaanotin, joka tunnistaa heikot signaalit ja vahvistaa niitä. -Vastaanotin ja lähetin usein sama 4. Näyttö, johon kuuluu ”ohjaimisto”. 5. Muisti, joka tallentaa otetut kuvat, tai videon.

Doppler ultraääni Doppler ultraääni tutkimuksissa mitataan palavan signaalin taajuusero lähtevään signaaliin. Toisin kuin tavallisessa ultraäänessä, doppler ultraääni-tutkimuksissa lähetetään koko ajan vakiotaajuista signaalia. Palavan signaalin taajuus on sama kuin lähtevän, ellei signaali ole osunut johonkin liikkuvaan, kuten esim. sydän tai verisuonessa veri.

Doppler ultraääni Koska doppler ultraääni vaatii taajuuden muutosta, soveltuu doppler ultraääni vain liikkuvien kohteiden kuvaamiseen. Näitä ovat mm. sydän ja verisuonet Jos mittauksista halutaan mahdollisimman hyviä, täytyy anturin olla mahdollisimman samansuuntainen kuin kohteen kulku suunta. Doppler ultraäänestä on vielä kolme menetelmää: Väri doppler Power doppler Spektri doppler

Väri doppler (Doppler ultraääni) Väri doppleri on oiva tapa mitata mm. veren virtausta. Yleensä tässä käytetään sinistä merkitsemään taajuuden pienentymistä ja punaista taajuuden kasvamista. Väridoppleri menetelmällä saadaan myös tietää kohteen liikkumis suunta

Väri doppler, esimerkki Kuvassa seurataan vatsa-aorttaa

Power doppler (Doppler ultraääni) Power doppler näyttää herkemmin veren virtauksen, mutta ei sen suuntaa. Vasemman puoleinen kuva otettu tavallisella ultraäänellä Oikeassa kuvassa nähdään veren kulkua maksaan

Spektri doppler (Doppler ultraääni) Spektri doppleri näyttää käyrän, toisin kuin muut ultraääni tekniikat. Käyrässä näkyy y-akselilla kuljettu matka ja x- akselilla aika.

Spektri doppleri, esimerkki Kuvan alempi osa spektri doppleria

Tavallinen ultraääni Tuotetaan yleensä pulsseissa Pulssien toistotaajuus on noin 1-10kHz Kuitenkin niin, että seuraava pulssi lähtee vasta kun edellinen on palannut Menetelmän avulla tuotetaan kuva laskemalla sen kulkema aika. Toimii koska tiedämme kuinka pitkän matkan pulssi kulki ja koska ääni kulkee eri nopeuksilla riippuen elimestä.

Tavallinen ultraääni Kuvat ovat yleensä 2D-kuvia Voidaan saada realiaikaisia kuvia, eli 3D-kuvia toistamalla pulssia tarpeeksi usein. Pulssi ultraääni ei sovellu liikkuvien kohteiden kuvaamiseen, kuten verisuonet. Näihin käytetään jotain doppler menetelmää. Monissa tapauksissa kannattaa yhdistää doppler ja tavallista ultraääntä.

Tavallinen ultraääni, käyttö Sen sijaan tavallista ultraääntä käytetään: Kipujen, paisumien ja tulehdusten aiheuttajien paikantamiseen ja tilannearviointiin Syöpä tutkimuksiin Ultraääntä voidaan myös käyttää apuna leikkauksissa ja neulalla näytteenotossa.

Hyvät puolet Ultraäänen hyviin puoliin kuuluu sen mukavuudet: Useimmissa tapauksissa ei tarvitse pistää mitään kehoon sisään Ei tarvitse juoda mitään aineita Ultraääneen ei myöskään liity mitään haittavaikutuksia ihmisille Ei minkäänlaista säteilyä Ultraäänitutkimuksia voi tehdä samalle ihmiselle vaikka kuinka monta kertaa

Huonot puolet Kuvat voivat olla epäselviä, ja harhaanjohtavia, jos niitä ei osaa tulkita Lihavia potilaita voi olla vaikea kuvata, koska ääni vaimenee rasvassa Luustoa voi tutkia vain pinnalta, koska ääni ei läpäise luuta hyvin

Lähteet http://www.columbiasurgery.org/pat/cardiac/anatomy.html http://www.radiologyinfo.org/en/info.cfm?PG=genus http://www.dosits.org/science/ssea/1a.htm http://www.poliklinikka.fi/?page=1102789&id=1985374 http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=117,92902&_dad=wportal&_schema=WPORTAL