Kalmarin Unioni: Melko pian Ruotsin vakiinnutettua valtansa Suomessa, solmittiin valtioliitto Pohjoismaiden välille. Liiton taustalla oli Pohjoismaissa syntynyt tarve vastustaa saksalaisten yhä suurempaa vaikutusvaltaa Itämeren alueella Tanska-Norja muodosti liiton toisen puolen, Ruotsi-Suomi toisen puoliskon Unioni solmittiin vuonna 1397 ja sitä kesti aina Kustaa Vaasan valtaantuloon 1523 – siis 130 vuotta.

Kohti Unionia: Tanskan hallitsijan, Valdemar Atterdagin tyttären ja Ruotsin kuninkaan Haakonin avioliitto aloitti prosessin kohti unionia 1363 Näin Haakon hankki tukijoita kapinoitsevia ylimyksiä vastaan ja tanska lisäsi vaikutusvaltaansa Ruotsi-Suomessa Avioliitossa syntynyt saksalaismielinen Albrekt Mecklenburgilainen nousi kuninkaaksi 1364. Oleskelemalla 10 kk Suomessa hän perehtyi hyvin maamme oloihin.

Albrektin aika: Albrektin myötä Suomen linnoja vahvistettiin ja uusia linnoja perustettiin. Kirkon valtaa pönkitettiin ja verotusta ja kauppaa kehitettiin. Kaupan kehittäminen lisäsi sitten saksalaisten ja hansaliiton vaikutusta Suomessa Albrekt luovutti ylimyskapinan uhatessa valtaa ylimyksille. Suomessa valtaa siirtyi Bo Joninpoika Gripille v. 1371. Hän vakiinnutti valtansa kaikissa Suomen lääneissä ja osassa Ruotsia. 1300 – luvun loppupuolen kehitys oli Suomessa positiivista: Puolustus ja linnat vahvistuivat Linnapäälliköt ja voudit olivat entistä useammin suomalaisia Oikeusistuimet Gripin käsissä, hyvä ja yhtenäinen oikeusturva Suomeen muodostui maalllinen rälssi (aatelisto) (Huom rälssi  ”frälse”, säädyn verovapaus)

Albrekt oli saksalaismielinen, ja yritti estää tanskalaisen Unionikuninkaan valtaanpääsyn saksalaisten avulla Ei onnistunut!

Kalmarin Unionin synty: Vuonna 1380 Norjan ja Tanskan kruunut ajautuivat leskikuningatar Margareetan (1353 – 1412) käsiin, kun hallitsijasuvut muuten olivat katkenneet Albrekt Mecklenburgilainen ajautui hänen kanssaan sotaan. Suomi pysyi onneksi tilanteesta melko erillään. Margareeta huudatti perijäkseen valtaistuimelle sisarentyttärensä pojan, Eerikin. Margareetasta ja myöhemmin Eerikistä tuli näin v. 1388 Norjan, tanskan, Ruotsin ja Suomen kuningas Margareetan poika, Eerik Pommerilainen kruunattiin 1396 Kalmarissa. Siitä alkaa Kalmarin Unioni Suomalaiset olivat tuolloin vielä Mecklenburgilaisen Eerikin (Bo Gripin poika) vallassa. Vasta 1403 unioni ote Suomesta vakiintui.

Margareeta - aikansa rautarouva

Unioni käytännössä: Kalmarin Unionille tuli yhteinen hallitsija. Tämä oli luontevaa, sillä Pohjolassa oli käytössä vaalikuninkuus (kruunu ei periytynyt välttämättä). Hallitsijasuvut myös sulautuivat yhteen avioliittojen ja feodaaliläänitysten avulla. Läänitysten myötä valtiorajat hämärtyivät, hallitsijat omistivat maita toistensa alueilta. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteen liittäminen ei siis ollut hallinnollisesti ollenkaan mahdotonta… UNIONILLA OLI YHTEINEN HALLITSIJA, MUTTA KULLAKIN JÄSENVALTIOLLA OMAT LAIT Unionin hallitsija asui Tanskassa, jonne myös kokoonnuttiin (ylimykset) päättämään asioista

Suomi Unioniaikana: Kirkon valta oli suurempi kuin kruunun, sillä kuninkaan näkökulmasta Suomi oli tavattoman kaukana, kirkko taas oli seurakuntineen ja hiippakuntineen kaikkialla läsnä Saksalaisvaikutus lisääntyi Unioniaikana ja näkyi kaupan ohella mm. arkkitehtuurissa. Unionin aikana Ruotsin ote Suomesta lujittui ja mm. Pohjois-Suomi liittyi enemmän Ruotsin kuin Novgorodin etupiiriin. Vuoden 1377 taistelujen jälkeen Novgorod ei enää kyennyt yrittämään Pohjois-Suomen valtausta Eerik pommerilainen hoiti Suomen asiat, Margareeta Ruotsin. Eerik tutustui perusteellisesti Suomeen. Hän uudisti verotusta (rahavero) sekä laajensi uudisasutusta Pähkinäsaaren rauhan rajan yli. Eerikin huonosti mennyt sota hansaliittoa vastaan kuitenkin ajoi hänet epäsuosioon. Myös Suomessa oli 1430 luvulla laajoja kapinoita.

Unionin loppukausi Eerikin jälkeen valtaan tuli Kristoffer Baijerilainen 1441 ( vallassa vuoteen 1448) Kristofferin alku-aikana Suomi ei ollut niin tiukasti Ruotsin otteessa kuin aikaisemmin, vastustusta oli. Myöhemmin Unionin valta taas luljittui. Sitten Unioni ajautui sekasortoon, ja Unionikuninkaana oli Kristian Oldenburgilainen (1457 – 1460) sekä Ruotsin kuninkaana kolmeen otteeseen Kaarle Knuutinpoika vuosien 1448 – 1470 välillä) Ruotsi alkoi etääntyä Unionista, varsinkin valtionhoitaja Sten Sturen aikana (1470 -1503) Moskovan valtiota (Iivana Julma) vastaan käytiin sota 1495 – 1497 (ns. vanha viha)

Iivana IV oli Julma Pienenä hän huvitteli pudottamalla eläimiä linnan tornista. 14-vuotiaana harrastus laajeni ihmisiin Hän myös hävitti Pajarit, rikkaan porvariston Venäjältä suureksi osaksi. Stalin ihaili myöhemmin Iivanaa.

Vanha viha ja Viipurin pamaus: Pani pyssyt pyykämähän, umpiputket ulvomahan, avokurkut ammomahan, jalojouset joikumahan alla Viipurin vihannan, alla suuren Suomen linnan. Ampui kerran, ampui toisen ampui kerran noin alatse, ampui toisen, niin ylitse, ampui kolmannen kohalle. Jopa liikkui linnan tornit, tornin kellot keikahteli, kivet linnan kiikahteli, tornin latvat torkahteli, räystäät rämähtelivät, paatsahat pamahtelivat.  Räystähät meni rämyksi, linnan paatsahat pamuksi, tuohikattoset tomuksi.Tuohet lenteli levyinä, linnan seinät liistehinä. (Venäläiset piirittivät Viipuria ja heillä oli vahva aseistus mukana, myös tuon ajan Euroopan johtavia sotataidon tuntijoita ja piiritysinsinöörejä)

"Knuut Posse, Winholt, Heistä ei kumpikaan ollut näkyvissä, heille molemmille ja useimmille muille oli kunniaksi, että he toivat paikalle pikeä ja tervaa; he veivät ne alas tornista ja liikkuivat varsin nopeasti. He sytyttivät sinne tulen ja tahtoivat, että venäläiset pakenisivat tornista. Tuli, savu ja terva taisivat heitä kaikkia silloin kauhistaa; sen taisivat venäläiset siellä kokea, he paloivat sinne kaikki." " Niin julmaa oli taistelu; jotka syöksyivät alas menettivät henkensä, ne, jotka olivat muurilla, joutuivat silloin suureen hätään, he näkivät Pyhän Andreaksen ristin loistavan kaupungin yllä. Kristityn voima oli varsin pieni, siksi Jumala näytti mahtavan voimansa. He näkivät myös kaksi lipustoa vuorella, valmiina marssimaan kaupungin muureille ja välkehtien kuin jää". Venäläiset tulivat kokoon, / ja he kaikki alkoivat huutaa / ja päästivät suuren huudon keskuudestaan / ja kaikki tahtoivat paeta muureilta. / Heidän joukossaan oli suuri sekasorto, / he hyppivät toistensa päälle; / toinen tahtoi toista vahingoittaa, / ja niin heistä alkoi vuotaa veri; / ja siinä venäläinen sotajoukko antoi periksi

Unionin loppu: Unionikuningas Kristian II:N kruunajaisista Tukholmassa 1520 muodostui verilöyly. Useita kymmeniä ruotsalaisia aatelisia surmattiin tanskalaisten toimesta Ruotsalaiset nousivat kapinaan, yksi tärkeimmistä johtajista oli Kustaa Vaasa, jonka sukulaisia oli myös surmattu kapina onnistui ja tanskalaiset karkotettiin Ruotsi-Suomen alueelta. Kustaa Vaasasta tuli kuningas 1523. Unioniaika oli loppunut.