Suomen keskiaika n. 1150-1521 s. 30-51.

Esitys aiheesta: "Suomen keskiaika n. 1150-1521 s. 30-51."— Esityksen transkriptio:

1 Suomen keskiaika n s

2 Ristiretket Ristiretkien syitä:
Talous: verot, kaupankäynti ja mm. turkikset kiinnostivat Ruotsia ja Novgorodia Valta: kuninkaalle valloitukset tärkeitä osoittamaan asemansa maan johdossa Uskonto: kirkko jakaantui 1054, katoliset ja ortodoksit kamppailivat pakanamaista, ristiretkeläisille luvattiin pääsy taivaaseen

3 Kolme ristiretkeä Kristinusko levisi hitaasti kaupan ja ristiretkien myötä, sekoittui aluksi muinaisuskontoihin Kolme ristiretkeä ( ): 1. Varsinais-Suomi (piispa Henrik & kuningas Eerik, legenda Lallista ja Henrikin surmasta) 2. Häme (mahd. v. 1238,1239, 1249, Birger jaarli) 3. Karjala (1293, Torkkeli Knuutinpoika) Valloitusten seurauksena alettiin myöhemmin rakentaa Turun, Hämeen- ja Viipurin linnaa Novgorod teki vastahyökkäyksiä Suomen alueelle

4 Ristiretkien oletetut kohteet

5 Pähkinäsaaren rauha 1323 1323 Novgorod ja Ruotsi tekivät rauhansopimuksen Suomen alueesta Pähkinäsaaressa Laatokan saaressa, jota hansakauppiaat tukivat Suomi jaettiin ensimmäistä kertaa: Länsi jäi Ruotsille, Itä-Suomi Novgorodille

6 Pähkinäsaaren oletettu rajalinja

7 Keskiajan ”Suomi” (Itämaa)
1. Kirkko ja papisto s , 43 2. Kuningas ja maallinen hallinto s 3. Kalmarin unioni s 4. Aatelissääty keskiajalla s. 42 5. Porvaristo ja kauppa&käsityö s. 45, 51 6. Talonpojat ja maatalous s 7. keskiajan ihmisten arki s Laatikaa esitys aiheesta, tallenna peda.netiin, lähteinä kirja & internet

8 Suomesta osa Ruotsia: keskiajan yhteiskunta s. 35-51
Suomesta v Ruotsin maakunta, Itämaa, sai lähettää edustajat Uppsalan Moran kuninkaanvaaliin Yhdeksän linnalääniä, joissa kruunun virkamiehiä  linnojen rakentaminen & verot Sääty-yhteiskunta: aatelisto, papisto, porvarit, talonpojat Ensimmäiset lait käyttöön 1300-l. (ns. maanlait), vallitsi kuninkaanoikeus , laamanninoikeus (2 laamannikuntaa) ja pitäjien käräjät

9 Suomesta osa Ruotsia: keskiajan yhteiskunta s. 35-51
Maatalous pääelinkeino (lännessä kaksivuoroviljely ja sarkajako, idässä kaskiviljely) Suomalaiskaupungit osana Hansa-järjestelmää: voi, kala, turkikset vientituotteina Suomeen kuusi kaupunkia: Turku, Porvoo, Ulvila, Naantali, Viipuri, Rauma

10 Kristofferin maanlaki (1442): tachto tapon kaari
1. Nytt tule rijta miesten waihelle, tappauat toinen toisens, Silloin maka mies miestä wastan, ia pitä maxaman heidhän perillisens kuningan sacko 8. aurtot ia 13. ma~rka, nijn mös kihlacunnalle. 2. Hengi hengest. Tappa mies miehen ia käsitetän tuorelda työldä cohta Rumin tykönä taicka pakeneuaisilda ialgoilda, sama päiuänä ia öönä, iona hän työn teki, nijn andakan hengen hengest. Ia ei pidhä hänelle oleman rauha paitzi kircko ia klostarit. Ios se löytän että hän teki sen työn tahdollans, paitzi caickia hengen hätä, se maatkan kihlacunnan nimitöxelle, iosa työ tehtin, ennen quin hänen hengens otetan. 3. Tule sen miehen lähimmäinen suku, ioca tapettu on, päiuän ia öön sisällä, ia tappa miehen tappaian sillä wihalla ilman duomiota, nijn maxakan hänen edhestäns, ia paastokan ninquin mwkin miehen tappaia, ia ei taruitze maalda pakeneman, eikä hengiens mistaman, wan maxakan kuningalle 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia samalle muoto kihlacunnalle.

11 Linnaläänit

12 Keskiajan kaupungit

13 Hansa-kaupan reittejä

14 Hansa-koggi

15 Turun linna (1200-l. loppu)

16

17 Hämeen linna (1370-l.)

18 Viipurin linna 1293

19 Olavinlinna (1475-1400-l. loppu)

20 Kastelholma (1300-l. loppu)

21 Raasepori ( l.)

22 Katolinen kirkko keskiajalla
Kirkko oli valtiota vahvempi vallanpitäjä Turkuun tuli piispa, kun Turun tuomiokirkko valmistui n. 1292 Piispa nimitti pitäjien papit, jotka olivat opiskelleet Turun katedraalikoulussa Kirkolla oli oikeus verottaa pitäjien asukkaita kymmenyksillä (mm. vilja, turkikset, suolattu kala, liha + kyyditysvelvollisuus) Kirkolla myös dominikaani, fransiskaani- ja birgittalaisluostarit maassa

23 Turun tuomiokirkko 1200-l. loppu

24 Kuusiston piispanlinna, Kaarina 1200-l. loppu-1300-l. alku

25 Turun katedraalikoulu (alkuperäinen v. 1276)

26 Naantalin Birgittalaisluostari

27 Kalmarin unioni ( ) 1396 Ruotsi yhdistyi Tanskan ja Norjan kanssa Kalmarin unioniksi aina vuoteen 1523 Ensimmäisenä hallitsijana virallisesti Eerik Pommerilainen, todellinen valta Margareeta I:llä Ruotsissa unionivastaisuutta, koska koettiin vain Tanskan hyötyvän v tanskalainen unionikuningas Kristian II murhasi 80 ruotsalaisylimystä Tukholmassa  ns. Tukholman verilöyly johti ruotsalaiset kapinaan Tanskaa vastaan, heitä johti Kustaa Vaasa

28 Kalmarin unioni: Tanska, Ruotsi, Norja, Suomi, Islanti, (Grönlanti)

29 Margareeta I (1353-1412)ja Eerik Pommerilainen (n. 1382-1459)

30 Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi 17.6.1397

31 Tukholman verilöyly

32 Viipurin pamaus: Tanska liittoutui Moskovan kanssa Ruotsia vastaan (taustalla unioniriidat), joka johti sotaan Moskovan ja Ruotsin välillä (Moskova vaati rajantarkistuksia). Ns. Viipurin pamauksessa tarinan mukaan venäläiset pakenivat kauhuissaan Viipurin linnan piiritystä v. 1495, kun linnanpäällikkö Knut Posse olisi kehittänyt suuren räjähtävän seoksen. Olaus Magnus on kuvannut vuonna 1539 Carta marinassa Viipurin pamauksen tulivuoren kaltaiseksi.

33 Sääty-yhteiskunta Aatelisto: syntyi ns. rälssien (ratsumiesten) myötä, kun heidät vapautettiin veroista (perinnölliseksi 1560-l.)  keskiajan lopulla n. 250 aatelissukua Papisto: hengellinen rälssi, verovapautettuja Selibaattissännökset kouluttautuivat katedraalikoulussa

34 Fleming-suvun Kuitian kartanolinna 1400-l. loppu

35 Sääty-yhteiskunta Porvaristo:

36 Kustaa Vaasa (Ruotsin kuningas 1523-1560)

37 Uusi aika ja Kustaa Vaasan uskonpuhdistus
Kustaa Vaasa nousi valtaan liittoutumalla Lyypekin kanssa Tanskaa vastaan, mutta velkaantui samalla sille Paikatakseen maan taloutta Kustaa Vaasa toteutti uskonpuhdistuksen, kääntyen luterilaisuuteen 1527 katolinen kirkko menetti valta-asemansa ja luovutti omaisuuksiaan valtiolle Västeråsin valtiopäivillä

38 Kustaa Vaasan uudistuksia
Kirkon jumalanpalveluksissa siirryttiin kansankielelle (Suomessa Mikael Agricola suomensi Uuden testamentin ja julkaisi aapisen) Verotusta kiristettiin (alettiin maksaa talon maksukyvyn mukaan) Kuninkuudesta tuli perinnöllinen Vaasa-suvussa Ulkomaankauppaa laajennettiin, Suomeen tuli Helsingin kaupunki v. 1550 Asutus alkoi laajeta pohjoiseen, ns. savolaisekspansio pohjoiseen >> johti sotaan Venäjän kanssa, v rauhanneuvottelut Moskovassa Mikael Agricolan johdolla

39 Mikael Agricola 1510-1557 Kotoisin Pernajasta
Opiskeli Viipurin latinakoulussa Wittenbergin yliopistoon Turun katedraalikoulun rehtori, 1550 Turun piispaksi Uuden testamentin suomennos (1548), ABC-kirja (1543) + 7 muuta ensimmäistä suomenkielistä kirjaa

40 25-vuotinen sota (1570-95) ja Täyssinän rauha 1595
Kiistaa raja-alueista Kuningas Juhanan ja Iivana IV:n välit vihamieliset Verot kaksinkertaistuivat Linnaleirijärjestelmä: majoitusvelvollisuus, maatilojen määrä romahti

41 Nuijasota 1596-1597 Talonpoikien vero- ja linnaleirirasitus liiallinen
Kustaa Vaasan nuorin poika Kaarle yllytti talonpoikia kapinaan Käskynhaltija Klaus Flemingin joukot löivät talonpojat näiden hyökätessä kohti Turkua

42 Albert Edelfelt: Kaarle-Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 1878.

43

44 Veljessodat Kustaa Vaasa kuoli 1560  vanhin poika Eerik XIV valtaan
Kiistat veljen, Juhana-herttuan kanssa: uskonnolliset erot ja suhteet Puolaan

45 Juhana III kuninkaana 1568-1592

46 Veljessodat Juhanan kuoltua 1592 valtaan tuli poika Sigismund (myös Puolan kuningas ja katolinen) Kustaa Vaasa nuorin poika, luterilainen Kaarle syrjäytti hänet ja Klaus Flemingin sotaretkillään

47 Suomen käskynhaltija Klaus Fleming

48 Kaarle IX kuninkaana