Psyykkiset ongelmat ja häiriöt Henna Huusko 27.11.2012

Tunnin sisältö Mitä on mielenterveys? Mielenterveyden kulmakivet Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu Mielialahäiriöt Neuroosit Psykoosit Persoonallisuushäiriöt Masennus ja ahdistuneisuus Ongelmakäyttäytyminen Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky

Mitä on mielenterveys? Rajaa terveyden ja sairauden välille on vaikea vetää  jatkumo tai liukuma tilasta toiseen On normaalia kyseenalaistaa omaa mielenterveyttään  elämänmuutokset ja kriisitilanteet Normaalia vaihtelua - stressi tai luova hulluus

Mielenterveyden kulmakivet Toimintakykyisyys - omat tavoitteet ja niiden toteutus Mahdollisuus kokea tunteita - kyky kokea myötätuntoa Kyky vuorovaikutukseen Kuuluminen erilaisiin ryhmiin Kyky asettaa myönteisiä päämääriä - elämän suojelu Joustavuus - kyky mukautua tilanteisiin Realiteettien ja arkisen elämän sietäminen - kyky erottaa tosi ja mielikuvitus

Mikä on normaalia? Käyttäytyminen ei häiritse muita  normatiivinen normaalius Tilastollinen keskivertoisuus käyttäytymisessä Subjektiivinen kokemus  kärsiikö itse

Mitä ovat mielenterveyden häiriöt? Mielenterveyden häiriöt voivat ilmetä monella tavalla ja kaikille yhteistä oiretta ei ole Usein vaikeudet ovat jokapäiväisiä, painavat mieltä ja uhkaavat henkistä hyvinvointia Mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia on monenlaisia ja ne ryhmitellään niille tyypillisten oireiden mukaan Lääkehoidon perusteena olevan häiriöiden luokittelu tehdään aina oireiden, eikä persoonallisuuden mukaan Mielenterveyden häiriöiden luokittelu on sopimuksenvaraista  luokittelu muuttuu jossain määrin tehtyjen tutkimusten myötä

Psyykkisten häiriöiden luokittelu Luokittelutapoja on useita… …mutta on olemassa kolme suurta ryhmää… Neuroosit Persoonallisuushäiriöt Psykoosit Myös aivoperäiset sairaudet ja vammat aiheuttavat psyykkisiä muutoksia

Mielenterveyden häiriöiden piirteitä Psykiatrisille häiriöille ovat ominaisia tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tai ylivoimaisia tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, vihan pelkoa, häpeää, syyllisyyttä, huonommuuden tunteita tai avuttomuutta… Kyky tuntea näitä tunteita ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina ne lamaavat tai saavat käyttäytymään haitallisella tavalla Tunnetilat vaikuttavat myös elimistöön  Viha tai pelko saa koko elimistön reagoimaan ja aiheuttaa usein erilaisia somaattisia oireita  vapinaa, verenpaineen nousua, väsymystä, lihasten jäykistymistä ja selkävaivoja Ihminen on kokonaisuus  Mielen hyvinvointi heijastuu koko ihmiseen

Esiintyminen ja suhtautuminen Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön Joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson Terveen on usein vaikea käsittää psykoottista ihmistä sairauteen liittyvien ajattelun vaikeuksien vuoksi Esim. skitsofreniaa sairastava saattaa uskoa todeksi asioita, joita muut eivät havaitse tai pidä totena. Aistimuksen tuntuvat todelta, koska ne syntyvät aivojen toiminnan seurauksena. Mielenterveysongelmia pelätään usein. Monen on vaikea kohdata mielenterveysongelmaista tai ajatella mahdollisuutta oman mielentasapainonsa menettämisestä. Suhtautuminen mielenterveyden häiriöihin on tietämyksen lisääntyessä muuttunut ymmärtäväisemmäksi  Tieto vähentää ennakkoluuloja Psykiatrisista sairauksista voi myös parantua!

Mielialahäiriöt Tunne-elämän häiriöitä Lieviä (neuroosit) tai vaikea-asteisia (psykoosit) Masennus (depressio) Hypomania (kiihkeä toiminta) Mania (hallinnasta karanut ylikiihkeys) Kaksisuuntainen mielialahäiriö (depression ja manian vaihtelu)

Neuroosit eli ahdistuneisuushäiriöt Laaja ryhmä Lieviä rajattuja psyykkisiä häiriöitä Oma toiminta ärsyttää, aiheuttaa kärsimystä Ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto Taustalla usein lapsuuden ongelmat Esim. pakko-oireinen häiriö, fobiat, neuroottinen masennus, paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö

Psykoosit Vaikeita mielisairauksia, todellisuudentaju heikentynyt, ei aina sairauden tunnetta Psykoottinen arvioi ja tulkitsee ulkoista todellisuutta selvästi muista poikkeavalla tavalla ja hänen havainto-, päättely- ja ajattelutoimintansa eivät toimi normaalisti Erilaiset aistiharhat, kuten kuulo- ja näköharhat, ja oudot tai pelottavat tunnekokemukset ovat tyypillisiä psykoottisia kokemuksia Muita psykoottisia oireita ovat ajatuksen ja puheen häiriöt, sekavuus ja hajanaisuus (Voidaan luulla päihtyneeksi, vaikka todellisuudessa ei ole) Skitsofrenia on pitkäaikaisista psykoottisista sairauksista tavallisin Todellisuudentaju hämärtynyt, eheä minäkokemus puuttuu, orgaaninen tausta, harhoja, ajattelun ja puheen epäloogisuus Psykoottisia vaiheita tai oireita voi kuitenkin esiintyä myös vakavissa masennustiloissa, manioissa, dementioissa, päihteidenkäytön ja vaikeiden fyysisten sairauksien yhteydessä Psykoottisia tiloja hoidetaan antipsykoottisilla lääkkeillä, joita on Suomessa käytössä lähes kaksikymmentä

Persoonallisuushäiriöt Neuroosien ja psykoosien rajalla Sisäinen hallinta ongelmallista, aiheuttaa ongelmia erityisesti läheisille, usein sosiaalisia ongelmia Taustalla minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaisen ympäristön vaikutukset, synnynnäiset tekijät, aivovaurio Esim. epäsosiaalinen, narsistinen, passiivinen, riippuvainen tai epävakaa persoonallisuus

Masennus ja ahdistuneisuus Arviot masennuksen ja ahdistuneisuuden yleisyydestä vaihtelevat Erilaisista ahdistus- ja pelkotiloista kärsii runsas kymmenesosa nuorista (1/10) - Masentuneita nuoria on suunnilleen yhtä paljon Suurin osa ihmisistä on joskus elämässään ahdistuneita ja mielialaltaan masentuneita Nuoruusiässä nämä ongelmat lisääntyvät enemmän tytöillä kuin pojilla ja ero säilyy aikuisuudessa Erityisesti masennuksen takana on geneettisiä tekijöitä (50%): toiset nuoret masentuvat toisia herkemmin Monet stressaavat elämäntapahtumat ja erityisesti traumaattiset tapahtumat, kuten läheisen itsemurha, lisäävät todennäköisyyttä masentua tai kärsiä ahdistushäiriöstä Altistavaa on myös kielteisten elämäntapahtumien kasaantuminen Ks. Masennuskysely http://www.tohtori.fi/?page=591031

Masennnustilan riskiä lisääviä elämänmuutoksia Elämäntapahtuma Kuormituspisteet (maksimi = 100) Puolison tai lapsen kuolema Avioero Asumusero Vankeustuomio Läheisen perheenjäsenen kuolema Vammautuminen tai sairastuminen Avioliiton solmiminen Työstä irtisanominen Avioristiriitojen sovittaminen Eläkkeelle jääminen Perheen jäsenen terveydentilan muutos Raskaus Vaikeudet seksielämässä Uusi perheenjäsen Työpaikan tai tehtävien muutos 100 73 65 63 63 53 50 47 45 45 44 40 39 39 39

Masennus Perhevuorovaikutuksella on merkitystä Konfliktit perheessä, huono kohtelu ja hyväksikäyttö ovat kaikki yhteydessä masentuneisuuteen ja sisäänpäin suuntautuneeseen ongelmakäyttäytymiseen Perheen riitaisuus ja avioero sekä kielteinen vanhemmuus lisäävät nuorten myöhempää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta Toisaalta, mielenterveysongelmat, esim. nuoren syömishäiriöt, voivat lisätä perhevuorovaikutuksen konflikteja  kielteinen noidankehä, ammattiapua tarvitaan! Ikätoverisuhteet yhteydessä mielenterveyteen Usein kiusatuksi joutuvat juuri ahdistuneet ja masentuneet nuoret  lisää heidän ongelmiaan entisestään Myös temperamenttipiirteet ovat yhteydessä mielenterveyteen Erityisesti nk. Estynyt temperamentti ja ylikontrolloiva persoonallisuus altistavat nuoria masennus- ja ahdistuneisuusoireille Myös kulttuuri vaikuttaa  suomalaisilla pojilla kaksinkertainen itsemurha riski verrattuna norjalaisiin nuoriin, ja nelinkertainen verrattuna ruotsalaisiin nuoriin

Nuorten hyvinvointi, mielenterveys ja ongelmakäyttäytyminen Osalle nuorista kasaantuu nuoruusvuosina ongelmia, jotka näkyvät henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä Joidenkin kohdalla nuoruusiän ongelmat häviävät ja joidenkin kohdalla kasaantuvat ongelmavyyhdiksi Nuorten tunneperäisiä ongelmia kutsutaan usein sisäänpäin suuntautuviksi ongelmiksi Vakavia tunneperäisiä vaikeuksia on arveltu olevan 7-10 prosentilla nuorista Kaksi tavallisinta ongelmaa ovat masennus ja ahdistuneisuus Nuorten käytöshäiriöitä, aggressiivisuutta ja rikollisuutta kutsutaan usein yhteisnimellä ulkosuuntautunut ongelmakäyttäytyminen n. 6-16 prosentilla pojista ja 2-9 %:lla tytöistä ilmenee käytöshäiriöitä Pojilla esiintyy enemmän suoraa ja tytöillä puolestaan enemmän epäsuoraa ja verbaalista aggressiivisuutta Käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsikädessä

Ulkoisesti suuntautuneen ongelmakäyttäytymisen kolme kehityslinjaa: 1. LINJA alkaa aggressiivisuutena ja kiusaamisena koulussa ja jatkuu usein myöhemmin tappeluihin osallistumisena ja vakavana väkivaltaisuutena 2. LINJA alkaa pienillä omaisuusrikoksilla ja kehittyy usein vandalismiksi ja vakavaksi omaisuusrikollisuudeksi 3. LINJA alkaa tottelemattomuudesta ja kehittyy vakavammiksi auktoriteettiongelmiksi kuten karkailuksi ja ongelmiksi koulussa Ulkoisesti suuntautunut ongelmakäyttäytyminen on myös pysyvää, vaikka sen muodot vaihtelevat ikäkaudesta toiseen

Ongelmakäyttäytymiselle altistavat tekijät: Lapsuuden aikaisista temperamenttipiirteistä erityisesti kontrolloimattomuus, impulsiivisuus ja vaikea temperamenttityyppi ovat ennuste nuoruudenaikaisista käytöshäiriöistä, aggressiivisuudesta ja rikollisuudesta Lapsen kyvyttömyys kontrolloida omaa toimintaansa Alhainen älykkyys Vähäinen vanhempien ohjaus, heikko ja vaihteleva kurinpito sekä ankarien rangaistusten käyttö ennakoivat nuorten myöhempiä käytöshäiriöitä ja rikollisuutta (autoritatiivinen kasvatus) Perheen konfliktit erityisesti perheväkivallan näkeminen

Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky Aikuisiän sosiaalista toimintakykyä on mahdollista ennustaa lapsuudessa ilmenevien kehityksen riskitekijöiden avulla Lapsuuskodin ihmissuhdeongelmat Vanhempien heikko ammattiasema Lapsen aggressiivinen käyttäytyminen Kouluun sopeutumisen ja koulussa menestymisen vaikeudet Tovereiden hyljeksintä Ammatillisen koulutuksen puute

Aikuisiän ongelmia Työuran epävakaisuus Alkoholin ongelmakäyttö Ihmissuhdeongelmat Taloudelliset vaikeudet Rikollisuus

Myös myönteiset kokemukset kasaantuvat! Kodin sosiaalinen pääoma: Hyvät vuorovaikutussuhteet perhepiirissä Vastavuoroisuuden normit ja arvot Keskinäinen luottamus Lapsilähtöinen kasvatus  Hyvä perusta aikuisiän toimintakyvylle!

Stressin merkkejä Fyysiset muutokset: tihentynyt sydämensyke ja kohonnut verenpaine sydämen tykytys hikoilu selkä- tai niskasärky ruokahalun väheneminen/lisääntyminen unihäiriöt ripuli, pahoinvointisuus Vapina tihentynyt virtsaamisen tarve kuukautisia edeltävät stressioireet väsymys suun kuivuminen perhoset mahassa” alttius fyysisille sairauksille lihasjännitys

Stressin merkkejä Muutokset ajattelussa: murehtiminen, tulevaisuudesta huolehtiminen keskittymisvaikeudet sekavuus, tarkkaamattomuus tunne, että jotakin pahaa voi tapahtua vaikeus löytää ratkaisuja ongelmiin joustamattomuus ylivarovaisuus epätodellisuuden tunne

Stressin merkkejä: Mielialamuutokset: masentuneisuus, toivottomuus, avuttomuus viha, lyhyt pinna, ärtyisyys apatia ahdistuneisuus itkuisuus hermostuneisuus, poissa tolaltaan olo

Stressin merkkejä: Muutokset käyttäytymisessä: huonontunut kommunikointi vaikeus kuunnella toisia hampaiden kirskuttaminen hermostunut nauraminen änkytys alttius onnettomuuksiin huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö tai riippuvuus tärinä, nykiminen

Miten toimia? Olet töissä iltavuorossa päiväkodissa. Lapsen äiti tulee hakemaan 3-vuotiasta tyttöä ja vaikuttaa sekavalta. Äidin puhe on epäselvää ja katse harhailee. Äiti vaikuttaa humalaiselta, mutta et haista alkoholia. Miten toimit?

Arvaamattomasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaaminen Väkivaltaisen käytöksen uhkaa lisää alentunut aggressiokynnys esimerkiksi alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai jonkin fyysisen tekijän takia Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai muuten lasten turvallisuutta vaarantavalle hakijalle  Lapset pois vaarallisesti käyttäytyvän ihmisen lähettyviltä Aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa on tärkeää olla koko ajan puhekontaktissa, olla määrätietoinen, puhutella potilasta hänen omalla nimellään ja palkita myönteistä käyttäytymistä On tiedostettava väkivallan mahdollisuus –kohtaaminen mahd. mukaan ulkona tai sisätilassa jossa useampi poistumistie Vanhempaa täytyy lähestyä varovasti, puhuttava selkeästi ja ymmärrettävästi, sekä vedottava hänessä olevaan aikuiseen Ilmoita tilanteesta muulle henkilökunnalle, tieto esimiehelle ja yhteys sosiaaliviranomaisiin! Otettava ensin yhteys mahd. varahakijaan. Jos varahakijaan ei saada yhteyttä, asia siirretään lastensuojeluviranomaisten hoidettavaksi

Kirjallisuus Huttunen, M.O. 2004. Lääkkeet mielen hoidossa. Helsinki: Duodecim. Lepola, U., Koponen, H., Leinonen, E., Joukamaa, M., Isohanni, M. & Hakola, P. 2002. Psykiatria. Helsinki: WSOY.