Kuntalaisen rajapinta sähköiseen asiointiin Kalle Launiala, ProtonIT Oy +358 44 5575665.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Palvelut ja tiedot käyttöön: Palveluväylä
Advertisements

SkyDrive ja Office Web Apps –sovellusten käyttäminen
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Toimittaja – Looginen väylärakenne + kirjastot Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Mobiili työssäoppimisen ohjaaminen SoTe-alalla
Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko
Tilannekatsaus sovelluskehitysprojektiin Marraskuu 2008 Ilkka Kommeri
Mikkelin sähköisen asioinnin alusta: Toimittajan näkökulma
Toimittaja – Sovellusarkkitehtuuritas on pilkkominen Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Avointa-hanke ja Prime Solutions Oy PlugIT-loppuseminaari
Lainsäädäntö kiristyy – mitä käytännön toimia yrityksiltä vaaditaan?
Videoneuvottelufoorumi. Mikä on videoneuvottelufoorumi  Videoneuvottelufoorumi on kansallinen yhteistyöalusta yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille,
Yhteenvetoa ydin- rajapintojen aamupäivän PlugIT-työpajasta Marko Sormunen PlugIT, Kuopion yliopiston atk-keskus
Mikä on Peppi projekti ja miten se etenee?
ICT2015 Suomi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi
Avoin päätöksentekokäytäntö toimintamallina Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto.
Avoin tieto – keskusteluteemoja Mitä avoin tieto julkishallinnossa tarkoittaa? Mitä siihen sisältyy? Mitä esteitä on tiedon avoimuudelle? Missä kulkevat.
Toimittaja – Kaupunkilaisen perspektiivi Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka: uudet yhteistyömallit.
Mikkeliläinen – sähköisen asioinnin tulevaisuus Mikkelissä Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Kommentteja Åbo Akademin vilppiprosessista uudistustyön pohjalta Ole Karlsson
Suunnitelma paperittomasta kokouskäytännöstä koko luottamushenkilöhallinnolle Kaupunginhallitus
ID Point - Palvelumalli
Kansallinen digitaalinen kirjasto Pitkäaikaissäilytys Kirjastoverkkopäivä Esa-Pekka Keskitalo.
Kansalaisen asiointitili asiakkaan näkökulmasta Sähköisen asioinnin tietoturvallinen viestintäkanava kansalaisen ja viranomaisen välillä. Osa Suomi.fi-portaalia.
Hyrrä-verkkopalvelu Hanketukien infotilaisuus
Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritys- ja rakennetuissa
Sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö.
Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on laajalti omaksuttu verkostomainen sähköinen työskentely yli organisaatiorajojen. Kuluttajille tarkoitettujen.
Käyttöoikeustietojen välittäminen Haka-luottamusverkostossa FinELib-päivä Arto Tuomi CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
Suupohjan palveluhakemisto (yritys- ja yhdistysrekisteri)
Drupal Luonnonvarat joulutapaaminen Mikko Laine, Maanmittauslaitos.
Lukuvuosi-ilmoittautumispalvelu. Mistä tässä on kyse? Jatkossa korkeakoulut (opintohallinnon perustietojärjestelmät, käyttäjähallinto) saavat luotettavasti.
Lainaus Haasteet lähitulevaisuudessa Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmän kokous Ari Ahlqvist
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC – IT Center for Science Ltd. Federoidun identiteetin hyödyt Tieteen tietotekniikan keskus CSC.
SHAMAN-projekti Projektiryhmä Ohjaajat Tilaaja Marko Andersson
Pakkanen * * * Komponenttipohjaisen sovellustuotannon menetelmäpilotti PlugIT-seminaari Annamari Riekkinen ja Kirsi Karvinen FixIT-DoIT / HIS-tutkimusyksikkö.
VETUMA, verkkotunnistaminen ja - maksaminen Tietotekniikkaosasto Ismo Aulaskari
SUUPOHJAN PALVELUPORTIT. Suupohjan palveluportit Suupohjan palveluportit-hankkeen tavoitteena on asumis- ja hoivapalvelujen sekä seudun yhdistysten verkkopalvelujen.
YTHS:n integraatio VIRTAAN. Tilanne nyt YTHS otti yhteyttä CSC:hen Virta-tietojen saamiseksi erityisesti opiskelijoitten läsnäolotiedon osalta YTHS:n.
Prosessin pää-/ongelmakohdat  Ilmoittaja – Opettaja, ohjaaja, tentinvalvoja, toinen opiskelija, ulkopuolinen henkilö, epäilty opiskelija itse – Nimetön.
KITKA-PROJEKTI ? MIKÄ, MISSÄ MENNÄÄN ? Niitä ja näitä NELLIstä KITKA 2-projektikoordinaattori Virva Soikkeli.
Palvelutietovaranto: suunnitelma julkisten palvelujen tietojen kansalliseksi resurssiksi Latvanen / VK-Suomi.fi Marko Latvanen Valtiokonttori.
Avoimen tuotteen hallintamalli Tuotteenhallinnan työpaja
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena.
Kansallinen palveluväylä JUHTA JHKA Pauli Kartano.
Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0
Jonna Kyllönen mylept14B
Lomake.fin kehittäminen Projektin 293 loppuraportti
Kansallinen palveluväylä PERTIVA-kokous
Yhteistyötapaaminen
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
Hyvän hallinnon ja kyvykkyyksien tärkeydestä digitalisaatiossa
Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0
Tutkimustietovaranto ja tutkimustietovirrat
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
TAHE keskitetty toimintamalli
Kuntoutuksen kuumat perunat
Tietojen automaattinen ja luotettava kulku järjestelmien välillä notkeuttaa yhteistyötä – Suomi.fi-palveluväylä on turvallinen ratkaisu Kuntamarkkinat.
Asiointipalveluiden laatu
Näkökulma sote-tietoaltaaseen ja yhteinen raportointipalvelu Pääarkkitehti Heikki Siltala Heikki Siltala.
Asiointipalveluiden laatu - Asiakasarvioinnit
Hyvinvointi-ja terveyssovellusten arvioinnin selvitystyö
Asiointipalveluiden laatu
Avoimen tuotteenhallinta
Video 4: Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma
Asiointipalveluiden laatu - Asiakasarvioinnit
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi
Esityksen transkriptio:

Kuntalaisen rajapinta sähköiseen asiointiin Kalle Launiala, ProtonIT Oy

Esityksen jäsennys • Käyttäjän tunnistaminen sähköisessä asioinnissa • Käyttäjän tunnistaminen vs. Käyttäjän rooli • Käytännön nykytilanne • Epäselvät roolit, kotien digitalisoituminen • Roolikohtaiset palvelut • Roolien tunnistaminen palveluissa • Teknisen arkkitehtuurin migraatio roolien hallintaan • Käyttäjän omien tietojensa ja palveluiden hallinnan mahdollistaminen arkkitehtuurikontrollin mahdollistamana

Käyttäjän tunnistaminen sähköisessä asioinnissa Käyttäjän ja roolin eriyttäminen

Käyttäjän tunnistaminen • Tunnus ja salasana • Oman laitteen ja kotikoneen tilin tunnus • Oman laitteen iTunes/Google/Windows Live-tili • Vahva kytkös; ostetut appsit/palvelut liittyvät näihin • Pankkitunnukset • Sähköinen henkilökortti = Kuka käyttäjä (järjestelmän mielestä) on

Kuntalaisen/kansalaisen rooli • Rooli on ATK-järjestelmän ulkopuolinen ns. hyväksyttävä tosiasia • Esim: Yhteisesti sovittu, etuun oikeuttava asema • Opiskelija • Työtön • Eläkeläinen • Yrittäjä • Esim: Yksilöiden välisen perhesuhteen tai sopimuksen tulos • Huoltajan suhde alaikäiseen lapseen • Omaisen hoitosuhde hoidettavaan = Rooli määrittää, mistä käyttäjä saa päättää ja kenen puolesta

Käytännön nykytilanne Nykyiset järjestelmät, laitteet ja palvelut

Nykytilanne – epäselvät roolit • Tunnistautumisessa usein yksi taso heikko tai vahva – ristiriita tarpeessa • Vahva on teknisesti luotettava ja helpommin ”oikein” toteutettu • Vahvalla tunnistautumisella sopimukset voivat olla juridisesti pitäviä • Miksi pitää käyttää vahvaa tunnistusta vain katsoakseen omia tietojaan? • Heikolla tunnistautumisella ei saa tehdä mitään • Käyttäjä kuitenkin käyttää yksityisiä tietojaan ”heikolla tilillä” • Vahva tunnistautuminen on kankea käyttää – ei ole käytännön realismia • ”Henkkarit tarvitaan joka paikassa asioidessa” • Nykyisissä ”ei-digitaalisissa” palveluissa samalla ”tiukkuustasolla” puhelimitse ei voitaisi palvella käytännössä lainkaan • Käyttäjän kulloinenkin rooli ja päätöksenteko epäselvää yhtään monimutkaisemmassa asiassa

Nykytilanne – kotien digitalisoituminen • Kotien digitalisoituminen + henkilökohtaiset laitteet • Laitekohtaiset tilit ohjaavat henkilökohtaiseen tiliin • Jaettu kotikone käyttää samaa usein yhtä kirjautumistiliä • Käyttäjien henkilökohtaisia tilejä ei voida hyödyntää • Jopa selainpohjaisessa tunnistuksessa on tietosuoja- ongelmia ”kirjaudu ulos” ja ”tyhjennä välimuisti”

Roolikohtaiset palvelut Tunnistautumisen ja roolin erottaminen

Erotetaan tunnistaminen roolista • Tekninen käyttäjän tunnistus sisältämään vahvuus, roolin tunnistaminen • Käyttäjä voi itse päättää, mitä tietoja millä tasolla näkee • Vahvuus-arvoa käytetään roolikohtaisissa vaatimuksissa • Sovellusarkkitehtuurissa liitetään roolin käsittely tunnistautumisen yhteyteen • Päätöksenteko/allekirjoitus asianmukaisella tasolla • Asian valmistelu käyttäjän päässä vapaasti • Päätöksen/sopimuksen tekeminen selkeyttää roolin • Roolikohtainen päätös ja asia vaikuttaa vahvuustasoon • Ulottuu sujuvasti myös tiedon näkymiseen roolista riippuen • Esim: kun hoidetaan edunvalvojana toisen henkilön asioita, vaaditaan vahva tunnistautuminen jo tietojen katseluunkin Mahdollistaa nykyisten puhelinpalveluiden joustavuuden ja juridisesti pitävät sopimukset

Siirtyminen roolikohtaisiin palveluihin • Nykyjärjestelmien modernisoivassa ylläpidossa tunnistetaan roolit • Järjestelmäkohtaisesti ensin ”kaikki ominaan” • Sujuva askellus yhdistää asteittain – esim. tilojen varaaminen on kaikkien kaupunkilaisten palvelu • Todelliset julkiset roolit saadaan eri viranomaisrekistereistä • Opintotuki, työttömyystuki jne.. • Haut voidaan tehdä nykyisten lakien puitteissa • Sähköisen asioinnin palvelukirjastoon roolit mukaan • Käytettävissä olevat sähköiset palvelut suodattuvat käyttäjän roolin mukaan • Kirjastot voivat olla avoimia, koska rooli vahvistetaan päätöksentekohetkellä • Mahdollistaa yksityisen sektorin liittymisen palveluihin • Tiedot käyttäjäkohtaisissa varastoissa (= tunnistautumisen takana) • Päätökset roolikohtaisesti pankkitunnuksin ”hyväksytkö tämän muutoksen” • Yhtenäinen luotettava tapa hoitaa asioita – mahdollistaa mikroyritysten palvelut

Migraatio roolien hallintaan Tekninen nykytilanne, looginen migraatio

Nykytilanne • Käyttäjän tekninen tunnistaminen tapahtuu käyttöliittymä- rajapinnassa • Prosessointi on täydellisen tietoinen, kuka on aktiivinen käyttäjä • Tietojen haut tehdään aktiivisen käyttäjän ”where” filteröinnillä tavalla tai toisella: Käyttäjien tietoja ei sekoiteta! • Prosessointi päättelee käyttäjän roolin tapauskohtaisesti • Rooli ”hallitaan” järjestelmän määrittely/speksitasolla • Rooli ”hallitaan” useimmin pelkästään edellyttämällä teknisesti vahvaa tunnistautumista Käyttäjän reaalimaailman roolia ei ole hallittu käytännössä lainkaan!

Teknisen arkkitehtuurin laajennus Pelkästään käyttäjän tunnistaminen • Tekninen tunnistus • Aktiivinen käyttäjä • Roolin vaatimukset koodattu toteutukseen • Määrittelyjen mukaan Käyttäjällä ei kontrollia omaan rooliinsa! Käyttäjän roolin tunnistaminen • Tekninen tunnistus • Aktiivinen käyttäjä • + Tunnistuksen luotettavuustaso • Roolin vaatimukset koodattu toteutukseen • Määrittelytasolla tarkennus rooliin • Roolin hallinta mahdollista hallituilla ”if”-rakenteilla Tuodaan rooli hallittavaksi myös käyttäjätasolle ja käyttöliittymään!

Arkkitehtuurin laajentamisen tehokas hallinta • Laajennetaan ”aktiivinen käyttäjä”-kontekstia • On olemassa jo jokaisessa järjestelmässä • Voidaan hallita modulaarisella ADM-automaatio-arkkitehtuurilla • Tarpeen mukaisen koodigenerointi-automaation tukemana • ”Kuten käsityönä toteutettaisiin laajennukset best-practice tasolla” • Täysin analoginen kooditason ”if”-rakenteiden ja niitä vastaavien määrittelymuutosten kanssa • Käytännössä ”if” rakenteet supistuvat tiedon näyttämiseen ja tallennuksen eriyttämiseen eli ”käyttäjän päätöksentekoon” • Käyttäjä voi itse päättää, haluaako esim. nähdä tietonsa ”Google”-accountin turvatason tunnistautumisen kautta • Voidaan toteuttaa sujuva ”vahva tunnistautuminen” kesken session • Usean yhtaikaisen tunnistuksen hallinta järjestelmän toimesta • Selkeyttää käyttäjän kokemusta ”katselu” ja ”päätöksenteko” roolien osalta Mahdollistaa kertakirjautumisen koko järjestelmäverkostoon hallittavasti!

Käyttäjän omien tietojensa hallinta Arkkitehtuuritason kontrollin luontainen laajentaminen

Käyttäjän kontrollin lisääminen • Arkkitehtuurin laajennus realisoi prosessoinnin käyttäjäkohtaisessa kontekstissa • Käyttäjälle voidaan tarjota mahdollisuus mukauttaa omaa kontekstiaan • Digitaaliset moduulit ja palvelut hyväksytyistä lähteistä • Koskee myös ns. teknisiä core- palveluita Tiedon tallennus voidaan tehdä käyttäjän kontrolloimalla tavalla! Integraatiot voidaan tehdä käyttäjän kontrolloimalla tavalla ja käyttäjän valitsemiin järjestelmiin!

Materiaalin loppu Muistilista ja ”työ-yhteenvetoa” tämän jälkeen...

Toteutus-Yhteenveto- Muistilista • Käyttäjän tunnistaminen • Tekninen tunnistaminen = autentikointi • Roolin/valtuuksien tunnistaminen = autorisointi • Käyttäjän oman roolinsa ymmärtäminen • Nykytilanne • Ongelma: vahva tunnistautuminen ja roolit menevät järjestelmissä sekaisin • Käyttäjäkohtainen hallinta käytännössä • Teknisesti kirjautumistunnus/laite identifioi teoriassa • Käytännössä: jaetut selaimet, jaetut laitteet • Reality check • sujuva asiointi edellyttää automaattista tunnistautumista • Autorisointi/päätökset edellyttävät tosiaikaista vahvaa valtuutusta • Käyttäjän oman informaationsa/datansa hallinta • Avoimet rajapinnat != avoin data • Prosessoinnin autorisointi • Edellyttää hallintaroolia • Teoriassa ”voi olla useita totuuksia samasta datasta ns. Appikohtainen siilo” • Käytännössä: käyttäjälle on yksi totuus, eli luotettava prosessointi ”reaalidataa vasten” • Toteutus • Auditoidut arkkitehtuurirakenteet, kuten nytkin ”edellytetään tämän speksin mukaista” • Best practice voidaan saada suoraan toimittajalta; esim. Microsoftin maaorganisaation avustamana