SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 11.10.2006 Hanketoiminnan tulevaisuuden näkymät Projektipäällikkö Heli Sahala 11.10.2006.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

Leena-Kaisa Nikkarinen Kaste-ohjelmapäällikkö,
TAUNO LINKORANTA VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄ VÄLITTÄÄ -HANKE FORSSA/KYLÄSUUNNITTELUTREFFIT Maaseutupoliittiset ohjelmat & kyläsuunnittelu.
Korkeakoulutus 1.Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Sari Rissanen, ma. prof, laitoksen johtaja
Vanhuspalvelujen kirjaamisen haasteet
Kuntamarkkinat Helsinki
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Osaamisen ja sivistyksen asialla EVÄSTYSTÄ KEHITTÄMISTYÖHÖN Leena Nissilä Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö.
Janne Peräkylä Sosiaali- ja terveysministeriö HYVINVOINTIPALVELUT JA KUMPPANUUSYHTEISÖT.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
1 JORMA KILPELÄINEN KJ, JÄMSÄNKOSKI MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ SOSIAALIHUOLLON TIETOTEKNOLOGIAHANKE Tilannekatsaus Projektipäällikkö Heli Sahala.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
AR HALLITUKSEN ESITYS 155/2006 TYÖRYHMÄN NÄKÖKULMASTA Aimo Ryynänen.
”PIKASSOS –ALUEEN VARHAISKASVATUS NYT” Sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen varhaiskasvatusseminaari Tampere Ylitarkastaja Kirsi Alila,
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Hallituksen iltakoulu YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOYLIOPISTON PERUSTAMINEN.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Perusturvalautakunta liite nro 5
Väli-Suomen Ikäkaste Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus Päivi Niiranen Projektikoordinaattori.
Kuntafoorumi SDP:n kuntatyöryhmän Puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta
KUNTA- JA PALVELURAKENNE UUDISTUU
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Päiväkeskustoiminnan tulevaisuus Lahti Kari Haavisto, STM PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
SON ET BOTNIA P OHJANMAAN MAAKUNTIEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Kehitysjohtaja Arto Rautajoki
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
projektipäällikkö Anna Ollila1 Anna Ollila projektipäällikkö Seminaari : Aikataulu ja resurssit.
1 Hannu Javanainen MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon ja siihen.
Tutkimustoiminta perusterveydenhuollossa työn kehittämisen ja koulutuksen näkökulmasta Marjukka Mäkelä, FinOHTA Jukka Mattila, Kotka.
AIHE AIKA PAIKKA TEKIJÄ Kunta- ja palvelurakenneuudistus Aluevaiheen materiaali -Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän linjaukset aluevaiheeseen.
Antero Alenius Sastamala vai Punkalaidun Kuntalaiset
Sote -uudistus – missä mennään, miten & millä eteenpäin?
Käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelua rakentamassa – varhaiskasvatuksen perusverkostot Pikassos-alueella Seija Junno Varhaiskasvatuksen suunnittelija,
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyteen tiedolla, taidolla.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia Jyväskylän alueyksikkö1 Kehittämisyksiköt : mitä pysyvä kehittämisrakenne.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Sote –uudistus järjestöjen näkökulmasta , Järjestöjohdon foorumi, Siuntio Johtaja Riitta Särkelä.
PÄIJÄT-HÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUSPROJEKTI Kunta- ja palvelurakenneuudistus – hankkeen valtakunnallinen valmistelutilanne.
Oulaskankaan yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 yhteistoiminta- alueen suunnittelu Vaihe.
Työ- ja elinkeinokeskus EAKR- ja ESR-rahoitus Pohjois- Savossa 2007 – Microteknia, Kuopio.
 Missä onnistuttiin / Missä ei? Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamisen arviointi syyskuu 2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalialan.
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
Varhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet Pirkanmaalla
Akateeminen terveyskeskus – kehittävien terveyskeskusten verkosto Verkostokehittämishanke Mats Brommels Professori, ohjausryhmän puheenjohtaja
Vapaaehtoistyön kansallinen strategia – hanke Aspa yhteistyössä Kansalaisareena ry:n kanssa Jatta Vikström
KANUUNA+ - vaihtoehtoja Kanuunan laajentumiseen alle asukkaan kuntiin. Kanuunan nuorisopoliittinen arvostus ei ole kehittynyt sen kansallisen ja.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
Perusterveydenhuollon yksikkö Lapin shp Valtuustoseminaari / Tapio Kekki.
Ohjaus ja yhteistyö -kori Tilannekatsaus Maritta Korhonen / Minna Saario.
Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen Ravitsemishoidon strategiaseminaari FinnMedi 5 Tampereen yliopistollinen sairaala Timo Keistinen,
Kuntoutuksen asema sosiaali- ja terveysalan muutoksessa – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Rehabilitation Finland ry:n järjestämä seminaari kuntoutusalan.
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
JÄRJESTÖHAUTOMON TILAISUUS INFOA PELIYHTEISÖJEN FUUSIOSTA.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Perusterveydenhuollon yksikkö - Lapin shp Ohjausryhmän kokous TÄNNE VOIT LISÄTÄ OMIA HUOMIOITASI,
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri – Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto.
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
Sosionomin koulutus ja TKI-toiminta nyt ja 2025 Sosiaalialan verkostopäivät ylitarkastaja Sanna Hirsivaara.
Yhteenvetoa Selvitys asiakas- ja potilastietojen toissijaisen käytön kokonaisarkkitehtuurin nykytilasta
Sote-uudistus ja Porin kaupunki
Pelastustoimen uudistaminen
eArkisto – kysymyksiä vailla vastausta
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Ohjaus ja yhteistyö -korin tilanne - JORY 7. 5
Esityksen transkriptio:

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hanketoiminnan tulevaisuuden näkymät Projektipäällikkö Heli Sahala

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta uudessa kunta- ja palvelurakenteessa  Kpr-asettamispäätös ”Arvioidaan palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmiä sekä tutkimustoimintaa sekä laaditaan kehittämisehdotukset”  ei sisälly puitelain pykäliin, perusteluihin kyllä  STM lähtenyt aktiivisesti uudistamaan ohjausjärjestelmää ja siihen liittyen kehittämistoiminnan rakenteita

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tuke-toiminta sosiaalialalla  Ollut heikosti organisoitua ja rahoitettua (sama tilanne perusterveydenhuollossa)  Valtakunnallinen tuki puuttunut  Järjestöillä merkittävä rooli  Osaamiskeskukset ja Sosiaalialan kehittämishanke / hankerahoitus merkinneet käännettä

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämistoiminnan nykytila  Projekteja lähes kaikissa kunnissa  Sosiaalialan kehittämisohjelman myötä alueellisen kehittämistoiminnan volyymi kasvanut merkittävästi ja alueelliset yhteistyörakenteita syntynyt/vahvistuneet  Pysyvää kehittämistoiminnan henkilöstöä vain lähinnä suurimmissa kunnissa  Osa erityisesti pienistä kunnista syrjäytymässä kaiken kehittämistoiminnan ulkopuolelle  Osaamiskeskukset ovat tavoittaneet kuntakentän hyvin  Tarvitaan pysyviä rakenteita (Sosiaalihuollon kehittämistoiminnan nykytila kunnissa, Kuntakyselyn yhteenveto. Sosiaalikehitys Oy, heinäkuu 2006 (kts. esim. Sosiaaliportti)

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Pitkä linja kehittämisessä  1997 esityksiä /VEP / Sosiaali-EVO-esitys (ei toteutunut) / opetussosiaalikeskukset / osaamiskeskukset  Sosiaalialan kehittämishanke / seudullinen kehittäminen / seudulliset kehittämisyksiköt / hankerahoitus  Kunta- ja palvelurakenneuudistus / seuraava hallitusohjelma / hanke- ja ohjausjärjestelmän uudistaminen / pysyvä rahoitus

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Ohjelmajohtamisen vahvistaminen  Sosiaalihankkeen ja Terveyshankkeen hyvät kokemukset käyttöön  Tato:sta ”sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma”  ohjelmajohtamiselle valtakunnallinen ja alueellinen rakenne  kumppanuus ja vuorovaikutus lähtökohtina  Hallituksen esitys viime silausta vailla

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma  Esityksen uudeksi ohjelmaksi valmistelee valtakunnallinen neuvottelukunta, jossa edustajat kultakin alueelta  ohjelma täsmentää hallitusohjelmaa ja on rinnakkainen peruspalveluohjelman kanssa  ohjelman tavoitteisto toivottavasti kumpuaa nykyisten ohjelmien tavoitteista ja jatkaa saumattomasti tällä ohjelmakaudella aloitettua työtä

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämishankejärjestelmän uudistaminen  siirrytään raskaasta hakemis- ja myöntämismenettelystä sopimuspohjaiseen rahoitukseen kuntien/alueiden kanssa  osa määrärahasta pysyvien rakenteiden rahoittamiseen  tavoitteet sidotaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen ohjelman (ent. TATO)  Stakesin ja sosiaalialan osaamiskeskusten rooli kehittämistoiminnan ohjauksessa entistä vahvempi

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämistoiminnan pysyvät rakenteet: osaamiskeskukset  KPR-uudistus luo pohjan vahvistaa kuntien alueellisia yhteistyörakenteita; yhteistoiminta-alueet, kuntayhtymät  Oskeilla tärkeä tehtävä olla kuntien kumppaneina näiden rakenteiden synnyttämisessä; jatkoa seutuyhteistyön edistämiselle; 5-10 vuoden projekti  Oskejen aluepohjan yhteensovittaminen uusien kuntayhtymäyhtymien aluejaon kanssa tulee varmasti eteen; voi merkitä suurempaa tai pienempää aluepohjaa tai rajojen siirtelyä; asia täysin auki ja vaikutettavissa  Oskejen hallinnollinen/organisatorinen asema voi tulla keskusteltavaksi; lähtökohtana voinee olla, että hallinnointitapaa on mahdollista yhdenmukaistaa, jos katsotaan jostain syystä välttämättömäksi; nykyinen organisatorinen asema välittäjäorganisaationa perusteltua säilyttää (oskejen omat kokemukset ja Sosiaalikehityksen selvitys/kunnat)

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämistoiminnan pysyvät rakenteet: osaamiskeskukset; jatkuu…  Oskejen toiminnan laajuus; tavoitteena ei ”byrokratisoituva itseään työllistävä organisaatio”, vaan kevyesti organisoitu nopeasti ja joustavasti reagoiva verkostojen kanssa työskentelevä rakenne, jonka toiminta toisaalta hyvinkin pitkäjänteistä; valtion perusrahoituksen osalta tarkoittaa tavoitteena nykyisen rahamäärän kaksinkertaistamista  Paine yhteisiin rakenteisiin terveydenhuollon kanssa kasvaa; millaisia mahdolliset ratkaisut??

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämistoiminnan pysyvät rakenteet: seudulliset / alueelliset kehittämisyksiköt  nyt pilotoidaan hankerahalla; 2008 lähtien tavoitteena pysyvä rahoitus  toimivat kuntien omistamissa asiakaspalveluja tuottavissa toimintayksiköissä (kunnat voivat myös ostaa järjestöiltä); suhde kunta- ja palvelurakenneuudistukseen organisoinnin näkökulmasta ongelmaton  tavoitteena, että koko sosiaalihuollon henkilöstö ”oman kehittämisyksikön” piirissä; iso satsaus sekä valtiolta että kunnilta sosiaalialan kehittämistoiminnan pysyviin rakenteisiin  ”sisältävät lupauksen alueilla tehtävän työn arvostuksesta ja ymmärryksen siitä, että alan työ edellyttää alueellisten yhteisöjen erilaisuuden ja voimavarojen merkityksen huomioimista” (MH)

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämisen tulevaisuus Pohjanmaalla ?  Miltä kansalliset linjaukset näyttävät omien pitemmän tähtäimen suunnitelmien perusteella?  Mikä huolestuttaa ?  Suunta huonompaan vai parempaan ?  Tärkeitä alueellisia kehittämisen sisältöalueita ?  Mitä kokemuksia erityisesti pitäisi hyödyntää ?

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kehittämishankkeiden painoalueet 2007  Säilyvät samoina kts Hakijan opas  Aikataulu entinen - läänistä haettava vuoden loppuun ja STM:stä helmikuun loppuun mennessä  Rahoitettavien hankkeiden on tuettava kunta- ja palvelurakenneuudistusta  Lääninhallituksilla 8 M€ ja STM:llä 16 M€

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ STM:n painotukset rahoituspäätöksissä 2007  Teknologiahankkeiden oltava tiukasti kansallisten linjausten mukaisia – yksinomaisesti alueiden tarpeista lähteviä hankkeita ei rahoiteta  palvelujen järjestäminen nykyistä suuremmalla väestöpohjalla on tapahduttava puitelain ja sen hengen mukaisesti  Perhe-hankkeilla on synnyttävä pysyviä uusia tapoja järjestää lasten ja perheiden palvelut  sosiaalihuollon kehittämisyksiköiden valmistelu on tapahduttava rinnan palvelurakenteen uudistamisen kanssa

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Läänien rahoittamat hankkeet 2007  voivat olla kuntien tarpeista lähteviä - ei niin tiukasti kansallisten linjausten mukaisia  vuonna 2007 odotetaan erityisesti sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen kehittämiseen liittyviä hankkeita ja  ennaltaehkäisevän terveydenhuollon hankkeita