MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Maa- ja metsätalousministeriö Tuki- ja valvontakoulutus Lokakuu 2006

2 Strategian painopistealueet •Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa

3 •Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi •Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi

5 Toimintalinjat •Linja 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen •Linja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen •Linja 3: Maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen •Linja 4 (Leader): Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi

6 Toimintalinja 2 Ohjelmassa •luonnonhaittakorvaukset •maatalouden ympäristötuki, sis. tuet maatalousmaan Natura 2000 –alueille •eläinten hyvinvointituki •ei-tuotannolliset investoinnit Kansallisesti rahoitettuina, ei ohjelmassa •metsätalouden ympäristötuki, sis. Manner- Suomessa tuet metsämaan Natura 2000 – alueille

7 Ohjelman käynnistäminen -Ohjelman toimenpiteistä pääosa käynnistetään vuonna Nuorten viljelijöiden aloitustuki, maatalouden investointituki ja eläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit käynnistyvät vuonna 2008

8 Muutoksia kauteen verrattuna -Uusia toimenpiteitä: linjalla 1 on annex I jalostus pk-yrityksille (siirto KTM:ltä), linjalla 2 eläinten hyvinvointi ja ei- tuotannolliset investoinnit, linjalla 3 laajennus mikroyrityksiin. Lisäksi Leader– toimintatapa uutena toimintalinjoilla 1 ja 2. -Pääosa ympäristötuen kansallisen lisä- osan varoista siirretään ympäristötukeen

9 Maaseutuverkosto •tiedottaa ohjelman toimenpiteistä •järjestää tapaamisia ja koulutuksia •kokoaa ja välittää tietoa •laatii yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa koulutussuunnitelman toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille •avustaa koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa •kerää, analysoi ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä

Suomen maaseutuverkosto

11 Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain ToimintalinjaJulkinen rahoitus yht. (milj. euroa) Maaseutu- rahaston rahoitusosuus (%) Maaseutu- rahaston rahoitus (milj.euroa) Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Tekninen apu 514, , , ,000 40, , , , ,900 18,000 Yhteensä6 626, ,602

12 Julkinen rahoitus toimintalinjoittain nykyisellä ja uudella kaudella Toimintalinja% % Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Tekninen apu 10,45 80,15 8,26 3,27 0,43 7,76 81,74 8,93 3,65 0,60

13 EUn rahoitus toimintalinjoittain nykyisellä ja uudella kaudella Toimintalinja% % Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 11,31 79,55 8,37 3,42 12,07 72,53 13,90 5,68

14 Ohjelman valmistelu kesällä Kokonaisrahoitus ja rahoituksen jako eri linjojen kesken -ympäristötuen kansallisen lisäosan sisällyttäminen osarahoitteiseen ympäristötukeen -Rahoitukseen sisältyvä ponsi ( ): -linjojen 1, 3 ja 4 rahoitusta tarkennetaan 2008 toteutuksesta saatujen tietojen perusteella -ko. rahoitus lähelle neuvoston asetuksen 1698/2005 määriä (1 = 10 %, 3 = 10 %, 4 = 5 % kokonaisrahoituksesta) -säästöillä vähennetään linjan 2 kansallista rahoitusosuutta

15 Ohjelman valmistelu kesällä Rahoitukseen sisältyvä ponsi ( ): -ympäristötuen osallistumistavoite 93 % viljelijöistä ja 98 % peltoalasta -jos osallistuminen alempi, vähennetään määrärahoja (ei viljelijöiden tuloja) -ympäristötuen rahoitus 330 milj.€/v, josta 40 milj.€/v ymp.tuen kansallisesta lisäosasta siirrettyjä määrärahoja

16 Ympäristötuen kipukohtia -Fosforin käytön enimmäismäärät -peruslannoituksesta siirrytään viljavuustutkimuksen mukaiseen lannoitukseen -erityisesti lannan fosforin huomioon otto (nyt 75 %, ehdotuksia 85 %:sta 100 %:iin -esitys: 85 % -lisäksi toteutetaan lannoituksesta ja lannasta tutkimusohjelma vuosina

17 Ympäristötuen kipukohtia •Lannan typen huomioon otto syksyllä –periaate: ravinteet kasveille aktiivisen kasvun aikana –nyt 50 % liukoisesta typestä, esityksessä 100 % –fosfori voi sitoutua maahiukkasiin, mutta vesiliukoinen typpi liikkuu veden mukana –syksyllä levitetyn lannan typestä huuhtoutuu 4-12 kg/ha (MTT) –50 % sääntö on rohkaissut levittämään syksyllä, mikä ei voi olla ympäristötuen tavoite

18 Ympäristötuen kansallisen lisäosan korvaaminen EU-osarahoitteisella ympäristötuella

19 Ympäristötuen kansallinen lisäosa •Komission päätöksellä sallittiin v loppuun –v voimassa olevissa ympäristötuki- sitoumuksissa lisäosa maksetaan kuten v. 2006

20 •Komission mukaan uusissa ympäristötuki- sitoumuksissa vuonna 2007 ei enää mahdollista antaa lisäosasitoumusta –Uuden ohjelmakauden säädökset •tukiluonne ristiriidassa ympäristötuen periaatteiden kanssa (transaktiokustannus max. 20%) •kansallinen lisätuki mahdollinen vasta kun ympäristötuen enimmäismäärä ylittyy (900 € / 600 € / 450 €) –Ei ole WTO-yhteensopiva

21 Ratkaisuna tuen siirto osaksi ympäristötukea •Edut –WTO-yhteensopivuus –Vahvempi säädöspohja (Neuvoston asetus 1698/2005) –Pitkäaikainen tukijärjestelmä (ohjelmakausi ) mahdollistaa pitkäaikaisen hehtaarikohtaisen tuen A- ja B-tukialueille –Lisää ympäristötukeen sitoutumisen kannus- tavuutta ja tuen positiivisia ympäristövaikutuksia –Vähentää hallinnollista työtä

22 •Ongelmat –Tuen kohdentuminen erityyppisille tiloille ja kasvilajeille muuttuu –Ympäristötuella ei kyetä täsmällisesti korvaamaan lisäosaan oikeutetuille kasveille maksettua tukea •Ympäristötuki on kustannusperusteinen –Korkeamman tukitason kasvien tuki alenee

23 •Toteutus –Kansallisen lisäosan määrärahan siirto pääosin (40 milj. €) ympäristötukeen, jolloin ympäristötukea voitaisiin maksaa lähinnä vesiensuojelullisin perustein A- ja B-tukialuilla enemmän kuin C-tukialueella •korkeampi perustoimenpiteiden tukitaso A- ja B- tukialueille •omia lisätoimenpiteitä A- ja B-tukialueilla •laajempi mahdollisuus lisätoimenpiteiden valinnassa A- ja B-tukialueilla

24 Ympäristötuen kansallisen lisäosan määrä v (enintään 55 milj. €) max. €/ha vehnä105 mallasohra84 rehuvilja6 ruis, nurmi, sokerijuurikas, tärkkelysperuna, öljy-, kuitu- ja valkuaiskasvit 129 avomaavihannekset392 omenat155 marjat50

25 Ympäristötuen alueellinen porrastus •Suurempi kalkitusmäärä ja korkeampi perustoimenpiteen tukitaso A- ja B- tukialueilla •Lisätoimenpiteiden määrä A- ja B- tukialueilla 0-4 kpl ja C-alueella 0-2 kpl •Valikoimassa mukana sellaisia lisätoimenpiteitä, jotka valittavissa vain A- ja B-tukialueilla

26 Ympäristötuen ja luonnonhaitta- korvauksen tukikelpoinen pelto 2007 •ala, joka on ollut tukikelpoista 2005 ja joka on sitä edelleen •ala, joka tullut 2006 uusjako- ja yli 65.v säännön perusteella tukikelpoiseksi •ala, joka tulee 2007 mukaan uusjako- tai 65-v säännön perusteella •tukikelpoisuuden vaihtomahdollisuus erikseen määritellyissä tapauksissa – ei oteta käyttöön 2007

27 •selvitetään ympäristötuen ja luonnon- haittakorvauksen tukikelpoisuuden ulkopuolelle jääneiden alueiden (”jonotuslistalohkojen”) pääsyä tukikelpoiseksi: •em. tukien kasvusääntöjen takia ulkopuolelle jääneet alat •viljelemättömyyssitoumuksista vapautuneet alat

28 Sitoumuksen hyväksyminen • Hallituksen esitysluonnos Eduskunnalle luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista 13 §: •- Pykälän 1 momentissa säädetään toimivaltaisen hallintoviranomaisen tehtävistä. EY:n maaseutu- asetuksen 75 artiklan mukaan hallintoviranomainen valitsee rahoitettavat toimet. Hallintoviranomainen päättää sitoumuksen hyväksymisestä. •- Esitys kirjoitettu siten, että sitoumuksen hyväksymisestä päättää kunnan maaseutuelinkeino- viranomainen => Edellyttää kuntien välisen yhteistyön lisäämistä, jotta ei synny esteellisyysongelmia.

Tärkeää ympäristötuessa vuonna 2007 Tavoitteena viljelijöiden laaja osallistuminen • 93 % viljelijöistä, 98 % peltoalasta Määräraha mitoitettu tämän mukaan (330 milj. €/v) Tavoitteen toteutumaa tarkastellaan v. 2008

30 Miksi sitoutua ympäristötukeen vuonna 2007? •lohkot säilyvät ympäristötukikelpoisina •helpottaa hallinnanmuutoksia •myöhempi sitoumuksen anto voi olla rajoitettua •A- ja B-alueilla ympäristötuki korvaa kansallista lisäosaa

31 Tilatukilain 20 § •” Maatalousmaata ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn maanvuokrasopimuksen perusteella hallinnassaan pitävälle viljelijälle tämän lain mukaan myönnetty muu kuin tilatukiasetuksen 60 artiklan mukaisen oikeuden sisältävä tukioikeus siirtyy vuokranantajalle vuokrakauden päättyessä, jollei vuokrasuhdetta jatketa taikka vuokralaisen ja vuokranantajan välillä ole muuta sovittu tai sovita eikä vuokranantaja itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta.

32 •Edellä 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vuokranantajan tulee korvata vuokralaiselle vuosittain vuokrakauden päättymisen jälkeen edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun siirtymäkauden aikana alueellisen tasatukioikeuden ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen erotus, jollei vuokralaisen ja vuokranantajan välillä muuta sovita.” • Pykälää täydentäviä säädöksiä annetaan myöhemmin

33 20 §:n kohta: ”jollei vuokrasuhdetta jatketa” •Pykälää ei sovelleta, jos samaa vuokrasuhdetta jatketaan uudella sopimuksella tai vanhan sopimuksen jatkolla lain voimaantulon jälkeen •(eli tai sen jälkeen tehty vuokrasopimuksen uusiminen)

34 ”eikä vuokranantaja itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta” • Itsestä riippumattoman syyn tulkinta? •=> Pykälää ei sovelleta, jos vuokranantaja ei vuokrasopimuksen päätyttyä hallitse vastaavan suuruista peltoalaa ja vähintään hoida sitä täydentävien ehtojen mukaan viljelemättömänä peltona (ja hae tilatukea kyseisenä vuonna???)???

35 ”jollei... vuokralaisen ja vuokranantajan välillä ole muuta sovittu tai sovita” •Maanvuokrasopimuksen osapuolet voivat sopia keskenään, miten tukioikeus siirtyy. Sopimuksen voi tehdä vieläkin.