Ronnie Djupsund Miten käy monialaisilta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoilta rock’n roll

Yleisesti nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista: - suurimmaksi osaksi verkostot on perustettu tai ainakin muokattu nuorisolain muutoksen myötä. -Muutamissa kaupungeissa on ollut vastaavia verkostoja jotka toimivat edelleen, mutta nykyisin ns. virallisen verkoston alaisuudessa. -Nuorisotakuu on useimmissa tapauksissa tullut verkoston hoidettavaksi. -Lisäresurssia asian hoitamiseksi ei useimmissa tapauksissa ole saatu -> saattaa näkyä puutteellisena valmisteluna

Soitetaanko nuoteista vai jammaillaanko vaan? -Esitellään hyvin valmisteltu asia. Päätetään jatkotoimenpiteet, aikataulu ja se kenelle raportoidaan. Toimitaan systemaattisesti - Millä tietopohjalla toimitaan. Onko oikeat tiedot käytössä vai mennäänkö ”mutulla”

Ei soiteta Robinia hevareille! -Valmistelijalla suuri vastuu verkoston toimivuuden osalta. Käsiteltävien aiheiden tulee olla osallistujien mielestä relevantteja. -Yhteisen tahtotilan löytyminen on keskeinen tekijä. - Yhtenä tehtävänä on lisätä tietoisuutta sektorirajojen yli. Riskinä on, että verkostosta tulee keskinäisen kehumisen kerho johon osallistuminen ei ole mielekästä

Mitkä biisit toimii? - Toimivina ratkaisuina nähtiin case-kaltainen työskentely - ratkotaan jotain ongelmakohtaa - Valitaan kokoukselle teema johon jäsenet perehtyvät etukäteen - Toimivana koettiin alli jossa on erikseen ”ohjaajatason” työryhmä josta tieto välittyy ohjaus ja palveluverkostolle.

- Minkälainen olisi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston arvio jos tässä seminaarissa olisikin muiden ammattiryhmien edustajat?

Lasten ja lapsiperheiden osallistumiseen lapsivaikutusten arvioinnissa on erilaisia lähestymistapoja. Ehdotuksia lasten, nuorten ja perheiden oman näkökulman kokoamiseen: Lasten, nuorten ja perheiden näkökulman tavoittamisen väyliä – lasten kuuleminen heidän lähiympäristöissään – koululuokittain tai oppilaskuntien kautta koottu kysely – nuorille suunnattu kysely palveluista ja niiden muutoksista sekä kehittämistarpeista ja omista vaikuttamismahdollisuuksista – lasten ja nuorten osallistaminen ympäristön arviointiin ja kehittämiseen esim. päiväkodeissa, kouluissa ja asukaspuistoissa – nuorisovaltuustojen ja -parlamenttien tms. kuuleminen – perheille suunnattu kysely palveluista ja niiden muutoksista sekä kehittämistarpeista – järjestöille suunnattu kysely Lähde: Heinämäki & Kauppinen THL 2010

Kokonaisuudessaan arviointiprosessi on seuraava: 1. Arvioinnista tiedottaminen siihen osallistuvalle henkilöstölle, luottamushenkilöille ja kuntalaisille 2. Aineiston keruun koordinointi ja ohjaus 3. Aineiston keruu palvelualueittain 4. Aineiston keruu lapsilta, nuorilta ja perheiltä 5. Aineiston analyysi ja raportointi 6. Tehtyjen johtopäätösten palauttaminen palvelujen henkilöstölle 7. Johtopäätösten välittäminen päätöksentekoon 8. Johtopäätösten tiedottaminen perheille 9. Seurannasta sopiminen

Varhaiskasvatus Esiopetus Koululaisten ap- ja ip- toiminta Nuorisotyö Kuntouttavat palvelut Liikenne Liikuntapalvelut Neuvola Liikuntapalvelut Perusopetus Vapaa-aika ja kansalaistoimin ta