Tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus Pekka Salmi Tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kestävä kehitys, kestävä kalastus Kuvat kalastuksen kestävyydestä Joustavuus, sopeutuminen Kalastuksen päätöksenteko Esimerkkejä yhteiskuntatieteellisten kalastustutkimusten tuloksista SAARISTOMEREN KIRJOITUKSET PERUSTUVAT LÄHINNÄ NAUVON KALASTUSALUEELLA TEHTYIHIN LAADULLISIIN HAASTATTELUIHIN. PAINOPISTE KALAVEDEN OMISTAJISSA. HISTORIALLISET TAUSTAT YLI 100 V AJALTA OVAT TÄSSÄ YHTEYDESSÄ HYVIN MERKITTÄVIÄ. NYT 6 VUOTTA VOIMASSA OLLUT LÄÄNIKOHTAINEN VIEHEKORTTI NOUSI KESKEISIMMÄKSI PUHEENAIHEEKSI. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kestävä kehitys Kestävyyden käsite tullut tutuksi niin poliittisessa retoriikassa kuin arkipäivän puheessakin Kestävä kehitys: ei yhtä määrittelyä Brundtlandin komissio: ”Kehitys, joka tyydyttää tämän päivän sukupolvien tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta samaan.” Perinteinen jako: ekologinen (ympäristö), taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi kulttuurinen ulottuvuus: arvot, identiteetti eettiset kysymykset - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Metsätalouden sosiaalinen kestävyys (Saastamoinen 1999, Hytönen 2001) Osatekijöitä Tärkein kestävyyden kriteeri on ihmisten aineellinen ja aineeton hyvinvointi. Työllisyys tärkein yksittäinen kestävyystekijä. Tärkein kestävyysarvo on oikeudenmukaisuus tasa-arvon ohella. Sosiaalinen kestävyys on dynaamista. Hallittu muutos. Paikallisten ihmisten osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon ja paikallistason toimintamahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä. Metsien monikäyttö oivallinen strategia. Olosuhteisiin sovelias hakkuuteknologia ja pienimuotoinen puunjalostus olennaisia tekijöitä. Usein metsätalouden ulkopuoliset voimat ratkaisevat missä määrin kestävää metsätaloutta voidaan harjoittaa. - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Sosiaalinen kestävyys edellytys ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastuksen kestävyys (Charles 2001) Ekologinen Tasa-paino Sosioekonominen Yhteisöllinen - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa Oleellista: mikä KUVA eri ryhmillä on kestävyydestä Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

KUVA kestävästä kalastuksesta Pitkät perinteet. Luontaistalous -> eriytyminen ammatti/ vapaa-aika -> uudet ryhmät (arvot, intressit, tietolähteet). Kalavesien monikäyttö. Jatkuva muutos. Viime aikoina korostuneet: kalakantojen suojelukysymykset, eettiset kysymykset, yleiskalastusoikeudet, kansainvälistyminen, kilpailu, keskusjohtoinen tiedeperustainen säätely - > Kamppailu: Mitä on kestävä kalastus? Ketkä vaikuttavat kestävän kalastuksen määrittämiseen? - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Media avainasemassa kuvan luomisessa – julkisuuskuva, keskustelu Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Taloudellinen <–> ekologinen kestävyys Esimerkki 1. Sisävesien troolikalastuskiista (Kalatutkimuksia 72, 1993) ”Sellasetki ihmiset ne on innokkaimpia kirjoittelijoita, mille se ei luulis kuuna päivänä mittään vaikuttavan. Kansakoulun opettajat ja tämmöset, mitkä ei järvellä käy kuin uimassa niin niille tuntuu se kaikista suurin, himuisin huoli olevan että kalat häviää.” Ketkä osallistuvat keskusteluun - Mitä he tietävät sisävesien troolauksesta ”Ensiks lähtöö kalastaja kun kalat. Koska saaliit jos männöö pienemmäks, niitä ei kannata vettää.” Taloudellinen <–> ekologinen kestävyys - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Esimerkki 2. Kalastus ja saimaannorpan suojelu Esimerkki 2. Kalastus ja saimaannorpan suojelu (Kalatutkimuksia 196, 2005, M. Tonder) Luontosuhteen muotoutumiseen vaikuttavat ihmisten elinkeinot, paikallisuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Talonpoikainen luontosuhde: luonto taloudellisen hyvinvoinnin perustana, luonnonsuojelu epärationaalista, rajoittaa luonnonresurssin hyödyntämistä Elämyksellinen luontosuhde: maiseman koskemattomuus ja esteettisyys, luonnon kokeminen erilaista jokapäiväiseen elinympäristöön verrattuna Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Joustavuus tukee kestävyyttä Systeemin joustavuus – miten käy jos tapahtuu jotain odottamatonta. Liittyy niin ihmisnäkökulmaan kuin ekologiseenkin ulottuvuuteen. Sosioekonomisesti ja yhteisöllisesti kestävä kalastus joustaa ja löytää keinoja palautua kriisivaiheen jälkeen. Kalastusstrategia Pyyntitekniikka Taloudellinen joustavuus Markkinointistrategia Verkostuminen - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastustyön ja asuinalueen arvostus Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat (Kala- ja riistaraportteja 312, 2004) Kalastustyön ja asuinalueen arvostus Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut - >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Eri tulonlähteet ryhmittäin Saaristomeren kalastajaruokakunnissa (9 kunnassa) AIEMMIN YHTEISÖILLÄ OLI SUURI MERKITYS KALASTUKSEN OHJAUKSESSA, TÄSTÄ ON SIIRRYTTY USEIN TIETEELLISPERUSTAISEEN VALTIOJOHTOISEEN JÄRJESTELMÄÄN. TÄLLAINEN VALTIOJOHTOINEN JÄRJESTELMÄ EI KUITENKAAN OLE OSOITTAUTUNUT KESTÄVÄKSI JA SEN SIJAAN MALLIKSI ON ESITETTY ENTISTÄ ENEMMÄN KÄYTTÖOIKEUKSIEN YKSITYISTÄMISTÄ. OSTROMIN JA MUUT TEOREETIKOT LÄHTEVÄT SIITÄ, ETTEI OLE YHTÄ OIKEATA RESEPTIÄ HALLINTOMALLIKSI. ERILAISTEN EMPIIRISTEN TUTKIMUSTEN POHJALTA HE KOROSTAVAT, ETTÄ KÄYTTÖKELPOISIN RATKAISU ON YLEENSÄ ERI MALLIEN YHDISTELMÄ. KESTÄVYYDEN EDELLYTYKSENÄ ON MALLIN KYTKENTÄ PAIKALLISUUTEEN JA OSALLISTUMISEN MAHDOLLISUUTEEN. AQUACULTURE AND COASTAL ECONOMIC AND SOCIAL SUSTAINABILITY (AQCESS) Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Paikallisyhteisön tuki, suvun perintö, monilajikalastus Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat (Kala- ja riistaraportteja 312, 2004) Kalastustyön ja asuinalueen arvostus Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut - >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa Paikallisyhteisön tuki, suvun perintö, monilajikalastus - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. -> Joustavuutta kalastusstrategiaan Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Näkemykset eri tahojen antamasta tuesta ” Nej, pga. fria spinnfisket.” ”EU on merkinnyt ansionmenetyksiä: tukimuodot poistuneet, säätely tiukentunut. EU antaa tukirahoja suurille aluksille ja työpaikat vähenee sen takia. Ne ottaa suuria saaliita, vie leivän pienkalastajilta.” ”Kesäasukkaat ostaa kalaa. … Se mikä menee haittapuolell on noi rannalle tulevat virkistyskalastajat (uistimen heittäjät). Kalastellaan älyttömästi, kaiken lisäksi viel kutuaikana, yli oman tarpeen ja heitetään rantalepikköön tai kaatopaikalle.” ”Kyll tukevat sill tavall et paikalliset jolleivät kalasta ovat vuokranneet vetensä kalastajille, kyll tääll on vähän sellaisia alueita joill ei pääse kalastamaan.” AIEMMIN YHTEISÖILLÄ OLI SUURI MERKITYS KALASTUKSEN OHJAUKSESSA, TÄSTÄ ON SIIRRYTTY USEIN TIETEELLISPERUSTAISEEN VALTIOJOHTOISEEN JÄRJESTELMÄÄN. TÄLLAINEN VALTIOJOHTOINEN JÄRJESTELMÄ EI KUITENKAAN OLE OSOITTAUTUNUT KESTÄVÄKSI JA SEN SIJAAN MALLIKSI ON ESITETTY ENTISTÄ ENEMMÄN KÄYTTÖOIKEUKSIEN YKSITYISTÄMISTÄ. OSTROMIN JA MUUT TEOREETIKOT LÄHTEVÄT SIITÄ, ETTEI OLE YHTÄ OIKEATA RESEPTIÄ HALLINTOMALLIKSI. ERILAISTEN EMPIIRISTEN TUTKIMUSTEN POHJALTA HE KOROSTAVAT, ETTÄ KÄYTTÖKELPOISIN RATKAISU ON YLEENSÄ ERI MALLIEN YHDISTELMÄ. KESTÄVYYDEN EDELLYTYKSENÄ ON MALLIN KYTKENTÄ PAIKALLISUUTEEN JA OSALLISTUMISEN MAHDOLLISUUTEEN. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Paikalliset verkostot ja kulttuuri koetaan saaristokalastuksen vahvuudeksi – vapaa-aikasektori jakaa mielipiteitä Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: kuka saa päättää oman alueen luonnonvarojen käytöstä? Esim. Ruotsissa keskustelua: pienimuotoinen rannikkokalastus kestävää verrattuna tehokkaaseen avomeripyyntiin YHTEISHALLINTA ON OLLUT ESILLÄ NIIN KEHITYSMAIDEN KUIN TEOLLISTUNEIDENKIN MAIDEN KALASTUKSEN HALLINNAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVISSÄ TUTKIMUKSISSA. YHTEISHALLINTA ON SUKUA YLEENSÄ LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN LISÄÄNTYVÄSSÄ MÄÄRIN KÄYTETTYYN OSALLISTAVAN SUUNNITTELUN PERIAATTESEEN. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYÖTYINÄ NÄHDÄÄN MM. … Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Esimerkki 4. Hylkeen ja merimetson aiheuttamat ongelmat Miten löytää tasapaino taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden (kalastus) ja ekologisen kestävyyden (suojelu) välillä? Vaikuttaminen? Paikallistaso -> kansallinen ja kansainvälinen politiikka Joustavuus/ sopeutuminen? Pyyntialueiden vaihto, eläinten karkottaminen, uudet pyyntimenetelmät, korvaukset -> Kalastajien verkostuminen (hylkeenkestävien pyydysten kehittäminen) - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastuksen kestävyys (Charles 2001) Ekologinen Tasa-paino Sosioekonominen Yhteisöllinen - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa -> Miten kalastuksen hallinta järjestetty? Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastuksen hallinta ja tieto - Minkälaista tietoa tarvitaan tasapainoisesti kestävän kalastuksen turvaamiseksi? Monitieteisyys tutkimuksessa Esimerkki 5. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon (Kala- ja riistaraportteja 297, Setälä ym.) Ekologinen kestävyys paranee verkon silmäkokoa suurentamalla – miten käy taloudelliselle kestävyydelle? Biologis-taloudellinen malli kahdelle solmuvälille. Kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kehittäminen edellyttää päätöksentekoa tukevaa monipuolista tietoa - TARKOITUKSENA EI OLE PYRKIÄ MIHINKÄÄN KATTAVAAN JAOTTELUUN VAAN MAINITA ESIMERKKEJÄ TÄRKEIMMISTÄ TEOREETTISTA LÄHTÖKOHDISTA JA KÄSITTEISTÄ. - KALASTUSKONFLIKTIEN KÄSITTELY ON OTTANUT TUKEA ERITOTEN YMPÄRISTÖKONFLIKTIEN TUTKIMUKSESTA. RISTIRIITATILANTEET TUOVAT ESIIN USEIN PIILEVIÄ JÄNNITTELITÄ JA ERI INTRESSIRYHMIEN NÄKÖKULMIA: ARVOJA, INTRESSEJÄ JA TIETOA. KIISTAAN LIITTYVIEN TAHOJEN IDENTIFIOIMINEN ON YKSI OSA TUTKIMUSTA: ESIM RUOTSISSA SUCOZOMA-NIMISESSÄ HANKKEESSA PÄÄDYTTIIN … ANALYYSIA TEHDÄÄN USEIN ERILAISTEN LUOKITTELUJEN AVULLA, MIKA TONDER TULEE KERTOMAAN TÄSTÄ ENEMMÄN. Tasapainoisen kestävyyden saavuttamisessa kyse ei pelkästään päätösten hyväksyttävyydestä ja tiedosta vaan myös itse prosessista missä päätökset tuotetaan (luottamus) Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

YHTEISHALLINTA LAAJEMPI OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON Esitetty lääkkeeksi kalastushallinnon kestävyysongelmiin > Parempi hyväksyttävyys > Tiedon laajempi käyttö > Pienemmät toimeenpano- ja valvontakustannukset YHTEISHALLINTA ON YLEENSÄ NÄHTY KESKUSHALLINNON JA KÄYTTÄJÄYHMIEN, ERITOTEN AMMATTIKALASTAJIEN, VÄLISEN YHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI (KUVION KESKIOSA). YHTEISHALLINNAN TEHTÄVÄKENTÄKSI ON ESITETTY MM….. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Osallistuminen ja paikallisuus Ruotsissa kalastukseen liittyvät yhteishallintakokeilut käynnistymässä - Tavoitteena mahdollisimman monen intressitahon osallistuminen luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon - > Kalastajat, kalavedenomistajat, välineiden valmistajat, ympäristöjärjestöt, viranomaiset, kunnat jne. -> KYSE EI OLE PELKÄSTÄÄN TAI POHJIMMILTAAN TIETTYJEN TALOUDELLISTEN TAI KALASTUKSELLISTEN INTRESSIEN LOUKKAUKSESTA VAAN SIITÄ TAVASTA MITEN PÄÄTÖS ON SYNTYNYT. SIIS: ULKOPUOLISET TULEVAT PÄÄTTÄMÄÄN SAARISTON LUONNONVAROJEN KÄYTÖSTÄ. -> HERÄÄ KYSYMYS ONKO TÄSSÄ PÄÄSTÄVISSÄ ETEENPÄIN JONKINLAISEN YHTEISHALLINTAMALLIN AVULLA? Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Osallistuminen ja paikallisuus / Ruotsalainen Sustainable Osallistuminen ja paikallisuus / Ruotsalainen Sustainable Coastal Zone Management (SUCOZOMA) –hanke Paikallinen ’asianomistajuus’ + laajempi vuorovaikutus edellytys kestävälle hallinnalle - eri hallinnon tasojen tehtävien ja vastuiden selkeys ja yhteensopivuus, tieteellisen tiedon ja paikallisen kokemusperäisen tiedon yhteensovittaminen -> KYSE EI OLE PELKÄSTÄÄN TAI POHJIMMILTAAN TIETTYJEN TALOUDELLISTEN TAI KALASTUKSELLISTEN INTRESSIEN LOUKKAUKSESTA VAAN SIITÄ TAVASTA MITEN PÄÄTÖS ON SYNTYNYT. SIIS: ULKOPUOLISET TULEVAT PÄÄTTÄMÄÄN SAARISTON LUONNONVAROJEN KÄYTÖSTÄ. -> HERÄÄ KYSYMYS ONKO TÄSSÄ PÄÄSTÄVISSÄ ETEENPÄIN JONKINLAISEN YHTEISHALLINTAMALLIN AVULLA? Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Muutos -> Ristiriidat usein väistämättömiä Haaste päätöksentekoinstituutioille: miten hallita kiistoja ja ehkäistä niitä ennalta sekä näin tukea kestävää kalastusta - miten tukea joustavuutta ja erilaisia sopeutumiskeinoja SAARISTOMEREN KIRJOITUKSET PERUSTUVAT LÄHINNÄ NAUVON KALASTUSALUEELLA TEHTYIHIN LAADULLISIIN HAASTATTELUIHIN. PAINOPISTE KALAVEDEN OMISTAJISSA. HISTORIALLISET TAUSTAT YLI 100 V AJALTA OVAT TÄSSÄ YHTEYDESSÄ HYVIN MERKITTÄVIÄ. NYT 6 VUOTTA VOIMASSA OLLUT LÄÄNIKOHTAINEN VIEHEKORTTI NOUSI KESKEISIMMÄKSI PUHEENAIHEEKSI. Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006