Reserviläisyys ja kansanterveys Reserviläisliikunnan huippuseminaari 10.12.2010 Mikael Fogelholm, dos., ETT Yksikön johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimus

Terveys Elintavat Terveyttä ja elintapoja määrittelevät tekijät Työ ja toimeentulo Perhe Asuinolot Muu fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö Perimä

Suomalaisen yhteiskunnan terveyshaasteet 2010 Terveyden muutokset Elintavat ja niiden muutokset 3. Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? 4. Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä?

Liikapainoisuuden kehittyminen Suomessa Terveyden muutokset Liikapainoisuuden kehittyminen Suomessa Miehet Naiset Ikä: 55-64 45-54 35-44 25-34 15-24 Ylipainoisten (BMI > 25) osuus suomalaisesta miehistä ja naisista itse ilmoitetun painon perusteella (Kansanterveyslaitos, 2002)

Terveyden muutokset Tutkittavien ikä (v): % ylipainoisia Ylipainon vallitsevuus nuorilla (12-18 v.) suomalaisilla Nuorten terveystapatutkimuksen aineiston perusteella (Kautiainen 2005)

Kakkostyypin diabetesta sairastavien osuus Terveyden muutokset Kakkostyypin diabetesta sairastavien osuus lihavista (BMI > 30) ja muista (BMI < 30). Tutkittavat Päijät-Hämeestä, vuosi 2005. Miehet Naiset Tyypin 2 diabetesta sairastavat: 1970: 50 000 2000: 160 000 2030: 400 000? Ikihyvä Päijät-Häme, perusraportti 2005 (Fogelholm ym. 2007).

Terveyden muutokset % Ikä, v Tyypin 2 diabeteksen (T2D) ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys naisilla DEHKOn 2D-hankkeen väestötutkimuksessa % Kohonnut paastoglukoosi Heikentynyt glukoosinsieto Aikaisemmin tunnistamaton T2D Diagnosoitu T2D Ikä, v Peltonen ym. Suomen Lääkärilehti, 2006

Seerumin kolesterolipitoisuus suomalaisilla 30—59-vuotiailla miehillä Terveyden muutokset Seerumin kolesterolipitoisuus suomalaisilla 30—59-vuotiailla miehillä mmol/L Finriski, KTL

Väestön ikäjakautuminen EU25:ssä v. 1950–2050. Terveyden muutokset Väestön ikäjakautuminen EU25:ssä v. 1950–2050. Lähde : Green paper – Confronting demographic change: a new solidarity between the generations.

65-74 –vuotiaiden osuus (%) Päijät-Hämeessä v. 2000 Terveyden muutokset 65-74 –vuotiaiden osuus (%) Päijät-Hämeessä v. 2000 (keltainen) ja 2015 (vihreä; ennuste) Koko maa, 2000 Koko maa, 2015

Kaatumiskuolemat Suomessa ≥ 50-vuotiailla v. 1971–2003 Terveyden muutokset Kaatumiskuolemat Suomessa ≥ 50-vuotiailla v. 1971–2003 ja ennuste vuoteen 2030. Lukumäärä KAATUMISKUOLEMAT Väestön muutos 1,1 milj.  2,4 milj. Kannus P ym. JAMA 1999;281:1895-1899 & Am J Public Health 2005;95:422-424.

Terveyden muutokset Kävely (km/vrk): Dementian ja Alzheimerin taudin ilmaantuvuus (1000 henkilövuotta kohti) kävelyn määrän mukaan 71-93-vuotiailla miehillä. Tulokset on vakioitu iän suhteen. Täydellisempi vakiointi mm. BMI:n, koulutuksen, jne. suhteen ei muuttanut johtopäätöstä. (Abbott ym. JAMA 2004;292:1447-53)

Terveyden muutokset Jäljellä olevan elinajan odote 35-vuotiaalla työmarkkina-aseman (punainen: korkea sosio-ekonominen asema; sininen: matala asema) mukaan vuosien 1980 ja 2005 välillä Ero 3,2 v Naiset Ero 2,2 v Odotettu jäljellä oleva elinaika, v Ero 6,0 v Miehet Ero 4,7 v Koskinen ym. Health in Finland, 2006.

Elintavat ja niiden muutokset Evoluutio

Päivittäin tupakoivien miesten ja naisten osuudet (%) Elintavat ja niiden muutokset Päivittäin tupakoivien miesten ja naisten osuudet (%) % Miehet % Naiset Vuosi Suomen syöpäjärjestöt, KTL ja Tilastokeskus

Elintavat ja niiden muutokset Päivittäin tupakoivien osuudet (%) koulutusasteen mukaan. Mittauspisteet ovat 4-5 vuoden keskiarvoja. % % Miehet Naiset Alin Alin % Ylin Ylin Vuosi Vuosi Suomen syöpäjärjestöt, KTL ja Tilastokeskus

Elintavat ja niiden muutokset Suomalaisten alkoholinkäyttö (laskettuna 100 % alkoholina, litraa asukasta kohti). litraa Tilas- toimaton Tilas- toitu

Leivällä käytetty rasva 1978-2005, naiset Elintavat ja niiden muutokset Leivällä käytetty rasva 1978-2005, naiset KTL: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1978-2005

Elintavat ja niiden muutokset Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle? Sydän- tapahtumat Sydän- kuolemat Sydäninfarkti GI: 91-98 HH HH GI: 86-90 Vaara- suhde PUFA PUFA GI: 77-85 Mitä tapahtuu, kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva vaihdetaan monityydyttymättömään (PUFA), yleensä hiilihydraatteihin (HH) tai hiilihydraatteihin, joiden glykemiaindeksi on matala, keskiverto tai korkea? Alle 1 vaarasuhde kertoo suojasta, yli 1 kasvavasta riskistä. Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32 ja Am J Clin Nutr 2010;91:1764-8.

Elintavat ja niiden muutokset Ruokapyramidi – tähänkö voitaisiin mennä? Vihannekset ja hedelmät perustaksi! Täysjyväviljalla edelleen tärkeä asema Vaalean viljan tiukempi rajoitus Öljylle tärkeämpi asema

Elintavat ja niiden muutokset Vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta suomalaisilla miehillä ja naisilla (25—64 v.) vuosien 1980 ja 2003 välillä. Naiset Vapaa-ajan liikunta > 2 kertaa viikossa Miehet % Naiset Miehet Työmatkaliikunta, > 15 min päivässä Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus, KTL

Elintavat ja niiden muutokset Suomalaisten jalkaisin, polkupyörällä tai henkilöautolla kuljettujen matkojen osuudet (%) matkan pituuden mukaan vuosina 1998 – 2005 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1998 - 99 2004 - 05 jalankulku polkupyörä henkilöauto (kuljettajana tai matkustajana) % 0 – 1 km 1 – 3 km 3 – 5 km Henkilöliikennetutkimukset 1998-1999 ja 2004-2005 (LVM ym.)

Vapaa-ajan liikunta (krt/vk) Terveys 2000 tutkimuksessa Elintavat ja niiden muutokset Vapaa-ajan liikunta (krt/vk) Terveys 2000 tutkimuksessa Miehet Naiset Mikael Fogelholm, Terveys 2000 elintaparaportti, KTL julkaisu B2/2007

Elintavat ja niiden muutokset Varusmiesten 12 min juoksutestin kiitettävät ja huonot tulokset (%) 1978-2003 < 2200 m Huono % % >3000 m Kiitettävä Vuosi PEkoul-os, 2004 PE/koulutusosasto

Elintavat ja niiden muutokset Fyysinen kunto: Huono Kohtuullinen/hyvä 1 2 3 4 5 6 <25 25-29.9 >30 Sydän- ja verisuonitauti- kuolleisuus Kokonaiskuolleisuus Riski- suhde BMI Wei et al. JAMA 1999. USA, n=25 714 miestä, keski-ikä 43,8 v., 10 v. seuranta

Elintavat ja niiden muutokset Sairauslomien kesto (mediaani) kuntoluokittain puolustusvoimien työntekijöillä vuonna 2004. Turvallisuuden tunne on mahdollisuus katsella (lähi)tulevaisuuteen positiivisin mielin. vrk Kyrölöinen ym. PEkoulos, 2006 Mikael Fogelholm

MONIULOTTEINEN FYYSINEN AKTIIVISUUS Elintavat ja niiden muutokset MONIULOTTEINEN FYYSINEN AKTIIVISUUS Kevyt, syke 70-90 Passivisuus, syke 50-70 Kohtuullinen, arkiliikunta, syke 90-120 Kuormittava liikunta, syke >120

Arvioita sairauksien kustannuksista (€/v) Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? Arvioita sairauksien kustannuksista (€/v) dementia: 2000 milj. (Aivohalvaus- ja afasialiitto) tyypin 2 diabetes: 1000 milj. (Diabetesliitto) aivoverenkiertohäiriöt: 400 milj. (Aivohalvaus- ja afasialiitto) lihavuus: 200 milj. (Lihavuuden konsensuskokous) lonkkamurtumat: 140 milj. (STM) Säästöpotentiaali, jos noin miljoona liikunnallisesti passiivista saataisiin liikkumaan riittävästi: 200—300 milj.??? (Fogelholm ym. 2007)

Kuka maksaa – kenellä on vastuu? Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? Kuka maksaa – kenellä on vastuu? Ei sairastu Sairastuu Terveet elintavat Ei kuluja Yhteiskunta maksaa ”Huonot” elintavat Yksilö maksaa ? (Tämä on provosoiva esimerkki, ei ehdotus tai malli!!!)

fyysinen ja sosiaalinen ympäristö elintavat sikiöaika, varhais- Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? fyysinen ja sosiaalinen ympäristö elintavat sikiöaika, varhais- lapsuus perimä terveys

Ihminen itse Yhteisö, yhteiskunta Kenen vastuulla on terveyden edistäminen? Ihminen itse Yhteisö, yhteiskunta Mitä töppöstä toisen eteen oikeat ruokavalinnat stumppaa viimeisen röökin Mitä olosuhteet, mahdollisuudet ohjaus, tuki, kannustus viestintä, informaatio Miksi kukaan ei liiku puolesta haarukka on omassa kädessä Miksi ”velvollisuus” taloudellinen hyöty koska yhteiskunta aiheuttaa myös sairautta sosiaalinen tasa-arvo

Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Runsaasti ulkoilualueita Maankäyttö Maan sekakäyttö Asumistiheys (vs. pieni) Korkea tiheys Kohtalainen tiheys Hyvä (paljon risteyksiä ja reittivaihtoehtoja) Katujen ”liitettävyys” Kohtalainen Ei autoa Autojen lkm kotitaloudessa (vs. >3 autoa) 1 auto 2 autoa Vähintään 800 m/vrk kävelyä ennustavat tekijät (OR ja 95 % luottamusväli) 3161 lapsella ja nuorella (5—20 v.) Atlantassa (Georgia, US) (Frank ym. Am J Health Promot 2007;21:304-11)

Terveiden elintapojen tukeminen, mahdollistaminen - ja pakottaminen Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Terveiden elintapojen tukeminen, mahdollistaminen - ja pakottaminen Lait ja asetukset Sosiaalituet ALV, verot Kiellot, rajoitukset Järjestöjen verokohtelu Resurssit Liikuntapaikkarakentamisen tuki Järjestöjen tuki, tilavuokrat Ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Katujen kunnossapito Elintarvikevalikoima Informaatio Suositukset (kunnille, kansalaisille) Mainokset (rajoitteet?) Elintapaohjaus

Kepillä vai porkkanalla liikkeelle? Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Kepillä vai porkkanalla liikkeelle? Porkkanaa Kehotukset, muu viestintä Liikuntapaikat ja niiden sijainti (kevyen liikenteen väylät, ulkoilualueet, liikuntasalit jne.) Ohjaus, liikuntaryhmät Maksut ja niiden suuruus Liikuntasetelit yms. ALV (esim. pyöräkorjaamot) Varustesponsorointi Työsuhdepolkupyörä Keppiä Pelotteleva viestintä Hissittömyys Kävelykeskustat ja –kadut Ruuhkamaksut autoille Kalliit pysäköintimaksut

Mitä (yhteiskunnassa) voidaan tehdä? Kansalaisjärjestöt (urheiluseurat, terveysjärjestöt, jne.) Yksityissektori (liikunta, elintarvike, terveyspalvelut) Kunnat (terveys, liikunta, sivistys, ympäristö, jne.) Valtionhallinto (terveys, opetus, liikenne, ympäristö, PV, jne.)