Mariitta Vaara Kansanterveyslaitos

Esitys aiheesta: "Mariitta Vaara Kansanterveyslaitos"— Esityksen transkriptio:

1 Mariitta Vaara Kansanterveyslaitos
TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN JA ARVIOINTI: kansallinen asiantuntijaverkosto Mariitta Vaara Kansanterveyslaitos Toimintaterapian VII Tutkimussymposium

2 Esityksen sisältö Toimintarajoitteiden yleisyys, väestöryhmittäiset erot, muutokset ja kehitysnäkymät Lähtökohdat verkoston muodostamiselle Verkoston tavoitteet ja tehtävät Organisaatio Nykytilanne

3 Toimintarajoitteiden yleisyys iän ja sukupuolen mukaan: ostoskassin kantaminen
% Koskinen et al. 2002

4 Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin
% Naiset Miehet 50 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 40 30 20 10 Portaidennousu Kielellinen sujuvuus Portaidennousu Kielellinen sujuvuus Näöntark-kuus Kaupassa asiointi Näöntark-kuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon

5 Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01
% % 100 Naiset Miehet 80 60 40 20 IKÄ * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen Martelin ym. 2004

6 Perustoiminnoissa* vaikeuksia kokevien määrä Suomessa vuonna 2000 ja ennusteet vuosille 2015 ja 2030
A) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla 1980–2000 * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Martelin ym Koskinen ym. 2006

7 Tiivistelmä Toimintakyky heikkenee iän myötä, mutta…
yksilöllinen vaihtelu suurta Suuria väestöryhmittäisiä eroja, esim. koulutuksen mukaan Toimintakyky on parantunut 20 v. aikana, mutta vanhimmissa ikäryhmissä (75+, 85+) muutoksen suunta ja suuruus vaihtelevat Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu

8 Mihin toimintakykymittareita tarvitaan?
Väestön toimintakyvyn tason mittaamiseen Yksilöiden työkyvyn, kuntoutustarpeen ja avuntarpeen arviointiin Hoidon ja kuntoutuksen vaikutusten tutkimiseen

9 Mihin toimintakykymittareita tarvitaan?
Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi on osa kliinistä lääketiedettä, hoitotyötä, kuntoutusta, vakuutuslääketiedettä Mittaamista tarvitaan niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa

10 Verkoston lähtökohdat
Käytössä on lukuisia hyvin erilaisia työ- ja toimintakyvyn mittaamisen menetelmiä ja suosituksia Mittaamisen kehittämistä tehdään runsaasti, mutta hankkeiden välillä on niukasti vuoropuhelua

11 Verkoston lähtökohdat
STM:n asettama Tieto 2005 –työryhmä velvoitti eri toimijoita kehittämään yhdessä toimintakyvyn ja työkyvyn mittaamista Kansanterveyslaitoksen tehtäväksi asetettiin yhteistoimintaverkoston luominen KTL kutsui koolle eri toimijoita asiantuntijaseminaariin, joka piti välttämättömänä kansallisen asiantuntijaverkoston muodostamista

12 Valmistelutyöryhmä 2006 KTL, Kela, Kuntaliitto, STM, Stakes, Duodecim
Toimintasuunnitelma vuosille Rahoitus

13 Verkoston tehtävät Koordinoida toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen kehittämistyötä ja yhdenmukaistaa käsitteiden määrittelyä Suositella ja kehittää parhaaseen asiantuntemukseen perustuvia toimintakyvyn eri ulottuvuuksien ja tasojen mittausmenetelmiä Kliiniseen potilastyöhön Tieteellisiin tutkimushankkeisiin Väestötutkimuksiin

14 Verkoston tehtävät Tiedottaa menetelmistä
Päivitettävä tietokanta Artikkelit, julkaisut Tukea hyviksi todettujen menetelmien käyttöön ottoa ja laadukasta toteuttamista Osallistua kansainväliseen kehittämistyöhön

15 Verkosto A S I N T U J R Y H M Ä Projekti- ryhmä Johtoryhmä
Toimintakyvyn arviointi ja mittaus iäkkäillä Toimintakyky kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksen vaikuttavuuden mittarina Toimintakyvyn mittaus ja arviointi väestötutkimuksissa Työkyky ja toimintakyky sosiaalivakuutuksessa Vaikeavammaisten toimintakyky Esimerkkejä asiantuntijaryhmistä: Kansantauteja sairastavien toimintakyky A S I N T U J R Y H M Ä Projekti- ryhmä Johtoryhmä Verkosto

16 Toiminta 2007-2008 Verkoston toiminnan organisointi
Asiantuntijaryhmien muodostaminen Tietokannan prototyypin laatiminen Verkostokokoukset: käynnistys ja raportointi Konsensuskokoukset joiltain aihealueilta Jatkotyön suunnitelma

17 Verkoston tulokset vuonna 2010
Tietokantaan on koottu menetelmät ja asiantuntijaryhmien suositukset useimmilta aihealueilta Menetelmät ovat aikaisempaa pätevämpiä ja yhdenmukaisempia Eri toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt ja parantunut

18 Nykytilanne Rahoituksen järjestäminen Päätoiminen projektipäällikkö
Verkostoon osallistuminen Sähköpostilista: n. 120 henkilöä tutkimuslaitoksista, yliopistoista, kuntoutuslaitoksista, sairaaloista, vakuutusyhtiöistä, järjestöistä, jne. Yhteyshenkilöt: Mariitta Vaara, Päivi Sainio, Kansanterveyslaitos