Käsihygieniaa terveydenhuoltoon Voit käyttää tätä diasettiä kokonaisuudessaan tai poimia siitä osia sen mukaan, millaiselle yleisölle luentoasi pidät. Diat on koottu Sairaalainfektio-ohjelman (SIRO) luennoista sekä CDC:n (www.cdc.gov) luentopaketeista. Asiantuntijat ympäri Suomea ovat kommentoineet dioja. Myös Varsinais-Suomen sairaalahygieniaprojektista on saatu materiaalia.

Käsihygieniaa terveydenhuoltoon Sairaalainfektiot - määritelmä, esiintyminen ja ehkäisy Käsihygienian historia ja tutkimus Miten käsihygienia vaikuttaa sairaalainfektioiden esiintymiseen? Missä tilanteissa käsihygieniaa tulee noudattaa potilaan hoidossa? Mikä tuote valita käsihygieniaan? Milloin kädet tulee pestä saippualla ja vedellä? Miten kädet tulee desinfioida? Voiko desinfektioaineet vahingoittaa ihoa? ”tenttiosuus” yleisölle

Mikä on sairaalainfektio? Sairaalainfektio on paikallinen tai yleistynyt tila aiheuttajana mikrobi tai sen toksiini on saanut alkunsa sairaalahoidon aikana (>48-72 h) voi ilmetä vasta sairaalasta poispääsyn jälkeen voi olla seurausta edelliseltä sairaalajaksolta Kliiniset löydökset, mikrobiologia, radiologiset ja muut tutkimukset Kolonisaatio  kliininen infektio Endogeeninen tai eksogeeninen infektio

Sairaalainfektiot - esiintyminen Eri maissa tehtyjen sairaalainfektioprevalenssitutkimusten tulokset vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu osittain erilaisista tutkimusasetelmista. Joissakin maissa kerätään tiedot vain neljästä tavallisimmasta (pneumonia, sepsis, haavainfektiot ja virtsatieinfektiot) infektiosta kun taas joissakin maissa on huomioitu kaikki sairaalainfektiot.

Sairaalainfektiot - esiintyminen Tavallisimmat infektiot VTI, leikkausalueen infektiot, bakteremia ja pneumonia >90 % esiintyy endeemisiä Riski vaihtelee sairaaloittain 3-8 % alue-, keskus- ja yliopisto- sairaalat erikoisaloittain 1-4 % lasten- ja naistentaudit, sisätaudit, kirurgia potilasryhmittäin 10-40 % tehohoito-, palovamma- ja leukemiapotilaat

Sairaalainfektiot - ehkäisy 1/3 sairaalainfektioista ehkäistävissä Tehokas seuranta- ja torjuntaohjelma yksi hygieniahoitaja/250 vuodepaikkaa aiheeseen perehtynyt lääkäri tai mikrobiologi palaute raportoiville yksiköille kirurgikohtainen palaute Lähde: Haley RW et al. The efficacy of infection surveillance and control programs in preventing nosocomial infections in US hospitals (SENIC project). Am J Epidemiol 1985;212:182-205

Sairaalainfektiot - seurannan tavoitteet Sairaalainfektioiden endeeminen ilmaantuvuus (perustaso) ja siinä tapahtuvat ajalliset muutokset Epidemiat Torjuntatoimien teho Hoitokäytäntöjen muutos Ongelma-alueiden tunnistaminen Esiintyvyyslukujen vertailu muiden sairaaloiden kanssa Henkilökunnan koulutus

Äitikuolleisuus, Lying-In synnytyssairaala, Wien, 1841-1850 Torjuntatoimet (käsidesinfektio) 1846 Ignaz Semmelweis havaitsi, että kuolleisuus niiden naisten joukossa, joiden synnytystä avustivat lääkärit ja opiskelijat, oli huomattavasti korkeampi kuin niiden naisten, joiden synnytystä avustivat kätilöt. Hän huomasi, että lääkäreiden ja opiskelijoiden kädet haisivat vielä vesi-saippuapesun jälkeenkin pahalle ruumiinavauksen jälkeen Hänen teoriansa: lapsivuodekuume johtui jostakin aineesta käsissä, mikä oli peräisin ruumiinavaussalista ja joka kulkeutui synnytyssaliin lääkäreiden ja opiskelijoiden käsissä.

Kädet Mikrobien lukumäärä käsissä vaihtelee 3.9 x 10³ ja 4.6 x 10⁶ välillä Mikrobifloora jaetaan kahteen osaan Pysyvä eli normaalifloora Vaihtuva floora Normaaliflooran mikrobit yleensä harmittomia Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia

Normaalifloora - pysyvä floora syvällä ihopoimuissa - ei voida poistaa kokonaan tai pysyvästi - difteroideja, stafylokokkeja voi sisältää myös taudinaiheuttajia esim. Staph. aureus (kantajia n. 25-30% ihmisistä) Staph. aureus on tavallinen haavainfektioiden aiheuttaja http://www.mski.fi/lahti/ Sormenpäiden mikrobit kasvavat verimaljalla n. 24 tunnin inkubaation jälkeen. Opetustilanteissa saattaa olla hyödyllistä näyttää osallistujille millaista mikrobikasvustoa ”puhtaissa käsissä” on. Kuvan maljalla kasvaa normaaliflooraan kuuluvia koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja.

Vaihtuva floora Staphylococcus aureus - voi siirtyä henkilöstä toiseen - häviää joskus itsestään - käsihuuhde hävittää nopeasti - voi sisältää mitä tahansa mikrobeja ja taudinaiheuttajia esim. MRSA, Klebsiella-, Acinetobacter- ja Serratia-lajit Sorminäytteet kuvan maljalle on otettu lyhyen toimenpiteen jälkeen käsineiden poisoton jälkeen ennen käsihuuhteen käyttöä. Maljalla kasvaa Staphylococcus aureus, jonka voi tunnistaa keltaisesta väristä ja hemolyysistä pesäkkeiden ympärillä.

Kolonisaatio vai infektio: mikä on ero? Henkilö joka kantaa bakteeria, mutta jolla ei ole infektion oireita, on kolonisoitunut Infektoituneella potilaalla on infektion oireita Bakteerit, jotka kolonisoivat potilaita, voivat aiheuttaa myös infektion Potilaita kolonisoivat bakteerit voivat levitä toisiin potilaisiin hoitohenkilökunnan käsien välityksellä ~ bakteeri voi levitä vaikkei potilaalla ole infektiota ~

Jäävuori-ilmiö Infektoituneet Kolonisoituneet Infektoituneet potilaat edustavat vain “jäävuoren huippua” kaikista niistä potilaista, jotka ovat kolonisoituneet tietyillä patogeeneilla (esimerkiksi MRSA). Myös täysin oireettomat, patogeeneilla kolonisoituneet potilaat voivat toimia tartunnan lähteenä ja hoitohenkilökunta voi levittää tartuntaa käsien välityksellä mikäli käsihygienia ei toteudu niin kuin pitäisi.

Ympäristöpinnat voivat välittää tartuntoja X VRE-viljely positiivinen Tutkimuksessa otettiin käsinäytteet 131 työntekijältä ennen ja jälkeen potilaiden hoidon (sekä käsineiden kanssa että ilman) Keskimäärin 56% potilasnäytteistä ja 17% ympäristönäytteistä olivat VRE positiivisia. Ympäristön ja potilaan koskettelun jälkeen 75% käsinäytteistä (ilman käsineitä) ja 9% näytteistä, jotka oli otettu käsineiden riisumisen jälkeen, olivat VRE positiivisia. Vain ympäristön koskettelun jälkeen, 21% käsineettömistä käsistä otetut ja 0% käsineiden riisumisen jälkeen otetuista näytteistä olivat kontaminoituneet. Myös eloton ympäristö saattaa edesauttaa mikrobien leviämistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaista toisiin. ~ kontaminoituneet pinnat lisäävät ristikontaminaatiota ~ Abstract: The Risk of Hand and Glove Contamination after Contact with a VRE (+) Patient Environment. Hayden M, ICAAC, 2001, Chicago, IL.

Määritelmiä Käsihygienia (hand hygiene) Käsienpesu (hand washing) ne toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, henkilökunnasta potilaaseen ja ympäristöstä potilaaseen tai henkilökuntaan Käsienpesu (hand washing) Käsien pesu saippualla ja vedellä Käsien desinfektiohieronta, (hand disinfection, hygienic handrub) Alkoholipitoisen desinfektioaineen hierominen käsiin Kirurginen käsidesinfektio alkoholihuuhdetta hierotaan käsiin 3 minuutin ajan ennen leikkauksia tai muita invasiivisia toimenpiteitä. Perinteistä ”kirurgista käsienpesua” (surgical hand wash) vedellä ja saippualla ei enää suositella

Käsihygenia ja sairaalainfektioiden esiintyminen Runsaasti tutkimusnäyttöä siitä että käsihygienia vähentää sairaalainfektioiden ilmaantuvuutta Historiallinen tutkimus: Ignar Semmelweis Tuoreet tutkimukset: Didier Pittet Kotimainen tutkimus: Varsinais-Suomen sairaanhoito- piirin (VSSHP) sairaalahygieniaprojekti Semmelweis osoitti, että äitikuolleisuus niiden äitien joukossa, joiden synnytyksiä hoitivat kätilöt oli huomattavasti alempi kuin niiden joukossa, joiden synnytyksiä hoitivat lääketieteen opiskelijat. Kuolleisuus väheni dramaattisesti kun käsien desinfektiota alettiin suorittaa. Tuoreemmissa tutkimuksissa sairaalainfektiot ovat vähentyneet, kun käsien desinfektion toteutumiseen on alettu kiinnittää huomiota.

Didier Pittet, Sveitsi, 1994-1997 Käsihygieniakampanja eri lähestymistapaa omaavat interventiomenetelmät käsihygienian parantamiseksi Käsihygienian toteutuminen nousi 48%  66% Käsihuuhteen kulutus lisääntyi 3,5 l  15,4 l 1000 hoitopäivää kohti vuodessa Sairaalainfektiot vähenivät 16,9%  9,9% D.Pittet ja hänen työryhmänsä käyttivät useaa eri lähestymistapaa käsihygienian puolesta kamppaillessaan. Metodeina oli mm. käsihygieniatilanteiden havainnointi ja palaute henkilökunnalle, käsihuuhteiden huolellinen sijoittelu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, henkilökunnan koulutus, käsihygieniasta kertovat julisteet, jotka alkuvaiheessa vaihdettiin viikon välein jne.

Käsihygieniakampanja, 1994-1997, Sveitsi D.Pittet ja hänen työryhmänsä käyttivät useaa eri lähestymistapaa käsihygienian puolesta kamppaillessaan. Metodeina oli mm. käsihygieniatilanteiden havainnointi ja palaute henkilökunnalle, käsihuuhteiden huolellinen sijoittelu tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, henkilökunnan koulutus, käsihygieniasta kertovat julisteet, jotka alkuvaiheessa vaihdettiin viikon välein jne. Tässä kuvassa näkyy sekä sairaalainfektioiden että MRSA:n väheneminen Geneven yliopistosairaalassa vuosina 1993-1998.

Käsihygieniakampanja, 1994-1997, Sveitsi Käsihygienian toteutuminen 46%  66% Käsihuuhteiden kulutus 3,5 l 15,4 l per 1 000 hoitopäivää Sairaalainfektioiden esiintyvyys 16,9%  9,9% MRSA-tartunnat 2,16  0,93 episodia per 10 000 hoitopäivää Muut samanaikaiset torjuntatoimet MRSA-riskiryhmien ja altistuneiden aktiiviseulonta N=1 863 per vuosi > N=10 566 per vuosi Henkilökunnan koulutus hygieniahoitajan osastokäynnit 1 x per viikko Kosketuseristys koko sairaalahoitojakso ja uudelleen sisäänoton yhteydessä MRSA-hälytysjärjestelmä Pittet D et al. Effectiveness of a hospital-wide programme to improve compliance with hand hygiene. Lancet 2000;356:1307-12

Didier Pittet, Sveitsi 1994-1997 D.Pittet:n käsihygieniajulisteita löytää lisää web-sivuilta. www.hopisafe.ch

D.Pittet:n käsihygieniajulisteita löytää lisää web-sivuilta.

Käsihygienian parantaminen Varsinais-Suomen sairaalahygieniaprojektin avulla 3.9.2001 – 29.2.2004 projektin tavoitteena käsihygienian tehostaminen, mittarina käsihuuhdekulutusmäärän kasvaminen 10% vuodessa hygieniakäytäntöjen yhdenmukaistaminen piirin hoitolaitoksissa sairaalainfektiofrekvenssin pieneneminen 5% ja sairaalainfektiorekisteröinnin kattavuuden parantaminen Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

Käsihygienia interventiot Koulutus ja ohjaus yksiköittäin ja ammattikunnittain, palaute käsihuuhdekulutuksista ja sairaalainfektioseurannoista yksiköittäin Hygieniayhdyshenkilöiden kouluttaminen avainhenkilöiksi osastoille Hygieniakäytäntöjen kartoitukset, joista suullinen ja kirjallinen palaute yksikköön Käsihuuhteiden saatavuuden lisääminen mm. vuodekohtaiset annostelijat Tietoiskut ja kampanjat käsihygieniasta posterikilpailu käsihygienian tehostamisstrategian suunnittelukilpailu omien posterien suunnittelu työterveyshuollon käsihygieniaprojekti iho-ongelmissa erilaiset kokeilut Omat Intra- ja Internet –sivut Uuden kirjallisen materiaalin luominen Julkinen tiedottaminen Opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden systemaattinen kouluttaminen Ammattikorkeakoulun ym. laitosten kanssa toteutettavat yhteistyö-projektit Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

Käsihygienia –opas potilaille ja omaisille Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

Hygieniakäytäntöjen kartoituksen avulla ongelmakohtien selvittäminen pelot, asenteet käsihygieniassa: - alkoholin imeytyminen - Turun aluetyöturvallisuuslaitoksen lausunto: työperäinen etanolialtistuminen ei aiheuta toimintakyvyn heikkenemistä eikä elinvaurioita - käsitys käsihuuhteen kuivattavista ominaisuuksista -> työterveyshuollon kanssa toteutetusta käsien kunto –projektista tietoa käsien runsaasta pesemisestä-> ohjausta ja neuvontaa Kertakäyttökäsineiden tarpeettomaan käyttöön ja käsineiden huoltoon puututtiin, myös monikäyttöisten käsineiden huollossa oli puutteita Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

TYKSin käsihuuhteiden ja pesuneisteiden kulutusluvut (litroina) vuosina 1990 – 2003 Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

Käsihuuhteiden ja pesunesteiden kulutus / 1000 hoitopäivää TYKSissä vuosina 1990 - 2003 Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

Sairaalahygieniaprojektin tuloksia V-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygieniaprojekti 2003 Sairaalainfektiot vähenivät TYKSissä (2001-2003) 14.9% → 11.5% Käsihuuhdekulutus lisääntyi TYKSissä vuodeosastoilla (2001-03) 26,1 l → 45,2 l/ 1000 hp (+ 42.5 %) Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

Käsihygienian merkitys Kosketustartunta tavallisin tartuntatapa terveydenhuollon laitoksissa Infektion saaminen terveydenhuollon laitoksissa (sairaalainfektiot) Mikrobilääkeresistenssin leviäminen Tartunta leviää hoitohenkilökunnan käsien välityksellä potilaisiin joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi kontaminoitujen pintojen kautta Käsihygieniaa parantamalla on saatu sairaalainfektioita vähenemään

Miksi käsihygienia ei toteudu terveydenhuollossa? Käsidesinfektioaineet kuivattavat ihoa Lavuaarit on sijoiteltu huonosti tai niitä ei ole lainkaan Saippuaa ja paperipyyhkeitä huonosti saatavilla Kiire Henkilökunta alimitoitettu ja potilaita ylipaikoilla Potilaan tarpeet ovat etusijalla Henkilökunta on pienemmässä vaarassa saada oireinen infektio kuin potilaat Edellä mainittujen asioiden lisäksi tiedon/ohjeistuksen puute, unohtaminen ja eriävät mielipiteet ohjeistuksista ovat syitä huonoon käsihygienian toteutumiseen. Käsihygienian huono toteutuminen on yhteydessä sekä institutionaalisiin että henkilökohtaisiin syihin. Tämän vuoksi tarvitaan moniulotteista lähestymistä tähän ongelmaan. Sekä johdon että yksittäisten työntekijöiden sitoutuminen on tärkeää. Lähde: Pittet D, Infect Control Hosp Epidemiol 2000;21:381-386.

Milloin vesipesu? Milloin desinfektio? Kädet pestään ennen desinfioitia vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaantuneet tai mahdollisesti tahriutuneet eritteillä Muissa tilanteissa käytetään alkoholipohjaisia käsidesinfektioaineita Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Käsidesinfektiota vaativia tilanteita… Ennen Potilaskosketusta Ennen suojakäsineiden pukemista Ennen virtsakatetrin ja verisuonikatetrin laittoa tai käsittelyä Jälkeen Potilaan ihon koskettelun Eritekontaktin, rikkinäisen ihon, haavasidosten käsittelyn Käsineiden poiston jälkeen käsineiden käyttö ei poista käsien desinfektion tarvetta. Jos likaisin käsin otetaan tehdaspuhtaat käsineet kotelostaan, ne kontaminoituvat samoin muukin käsinekotelon sisältö. Lisäksi käsineiden alla on mikrobeille kasvihuoneolosuhteet, jolloin ne lisääntyvät nopeasti. Käsineissä on myös reikiä, jolloin käsien mikrobit pääsevät kulkemaan käsineiden läpi. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Mitä huomioida käsihuuhdetta valittaessa? Aineen tehokkuus Hoitohenkilökunnan mielipide Tuotteen ominaisuudet Ihon ärsytys ja/tai kuivumisoireet Aineen saatavuus Pakkausmuoto Hinta Tehtäessä päätöksiä käsihygieniatuotteista, kannattaa tehokkuusnäkökulman lisäksi ottaa huomioon yllä mainitut seikat. Henkilökunnan mielipiteet ovat erityisen tärkeitä käsihygienian toteutumisen kannalta. Helppokäyttöisyys lisää käsihygieniatuotteiden kulutusta. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

EU-standardit ja käsidesinfektio EN 1500 Euroopassa käytetty menetelmä tuotteen tehokkuuden testauksessa testimikrobina E. coli (kädet kontaminoidaan liuoksella ja annetaan kuivua) viljelynäytteet otetaan ennen ja jälkeen käsien desinfektion (vertailu aineena isopropanoli 60% 2x30 sekunnin hieronta) prEN 12054 käytetään neljää eri testimikrobia aineen aikaansaaman mikrobivähentymän vaadittu määrä riippuu tuotteen tulevasta käyttötarkoituksesta Suomessa testausta suorittaa Kansanterveystieteen laitos Helsingissä.

Eri käsihygieniatuotteiden tehokkuus Hyvä Parempi Paras Tavallinen saippua Antimikrobinen saippua Alkoholipohjainen käsihuuhde

ENNEN KÄSIEN DESINFEKTIOTA Tämä käsinäyte on otettu henkilöltä, joka auttoi potilasta ylös sängystä. Suoraa ihokontaktia ei ollut eikä työntekijällä ollut käsineitä. Maljalla kasvaa runsaasti koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja ja erilaisia ympäristöstä peräisin olevia mikrobeja (tarkkaa lajimääritystä ei ole tehty).

KÄSIEN DESINFEKTION JÄLKEEN Huolellisen käsidesinfektion jälkeen saadaan usein täysin negatiivinen tulos.

Käsihygieniatuotteiden kyky alentaa mikrobimääriä käsissä 0.0 1.0 2.0 3.0 60 180 minuuttia 90.0 99.0 99.9 log % Bakteerien väheneminen Alkoholipohjainen käsihuuhde (70% isopropanoli) Antimikrobinen saippua (4% klooriheksidiini) Tavallinen saippua Aika desinfektion jälkeen Perustaso Alkoholipohjainen käsihuuhde on tehokkaampi mikrobien hävittäjä kuin käsien pesu vedellä ja saippualla. x-akseli esittää ajankulua minuutteina. y-akseli esittää mikrobien vähenemistä prosentteina. Lähde: Hosp Epidemiol Infect Control, 2nd Edition, 1999.

Käsihygienian toteutuminen sairaaloissa Vuosi Käsihygienian Tutkimusalue toteutuminen 1994 (1) 29% koko sairaala ja teho-osasto 1995 (2) 41% koko sairaala 1996 (3) 41% teho-osasto 1998 (4) 30% koko sairaala (5) 48% koko sairaala Käsihygienian toteutuminen terveydenhuollossa on ollut tutkimusten mukaan huonoa. Keskimäärin käsihygienian toteutuminen oli n. 40% 1. Gould D, J Hosp Infect 1994;28:15-30. 2. Larson E, J Hosp Infect 1995;30:88-106. 3. Slaughter S, Ann Intern Med 1996;3:360-365. 4. Watanakunakorn C, Infect Control Hosp Epidemiol 1998;19:858-860. 5. Pittet D, Lancet 2000:356;1307-1312.

Alkoholipohjaisen käsidesinfektion vaikutus ihon kuntoon Ihon kunto itse ilmoitettuna Ihon kosteuspitoisuus Kuiva iho Terve iho Terve iho Kuiva iho Alkoholipohjaiset desinfektioaineet ovat ystävällisempiä käsien iholle kuin vesi ja saippua. Vasemmanpuoleisessa kuviossa sininen pylväs edustaa käsien pesua vedellä ja saippualla ja oranssi pylväs käsien desinfektiota. Kahden viikon seuranta aikana desinfektiota käyttäneet työntekijät ilmoittivat ihon kuivumisen vähäisemmäksi kuin vesi-saippuapesua käyttäneet. Ihon kunto parani desinfektioryhmässä. Ihon kosteuspitoisuuden mittaus antoi samanlaisen tuloksen: ihon kunto parani kahdessa viikossa desinfektioryhmässä ja iho kuivui vesi-saippuapesuryhmässä Perustaso 2 viikon kuluttua Perustaso 2 viikon kuluttua käsidesin-fektioaine käsidesin-fektioaine Vesi-saippuapesu Vesi-saippuapesu ~ Alkoholipohjainen desinfektioaine vahingoittaa ihoa vähemmän ~ Boyce J, Infect Control Hosp Epidemiol 2000;21(7):438-441.

Käsihygieniaan kuluva aika: yksi hoitaja työvuoron aikana Käsien pesu vedellä ja saippualla: 56 minuuttia Seitsemän (60 sekuntia) pesua tunnissa Käsien desinfektio: 18 minuuttia Seitsemän (20 sekuntia) desinfektio kertaa tunnissa Hoitajalta kuluu lähes tunti päivässä käsien pesuun:potilaan luota käsienpesualtaalle, käsienpesu ja takaisin potilaanluokse meno. Käsihygieniamahdollisuuksien lisääminen potilaan lähelle voi vaikuttaa käsihygienian toteuttamiseen. Alkoholipohjaiset käsihuuhteet voidaan sijoittaa lähelle potilasta jolloin säästetään tässä tapauksessa n. 40 minuuttia työaikaa työvuorossa. ~ Käsidesinfektio säästää aikaa ~ Voss A and Widmer AF, Infect Control Hosp Epidemiol 1997:18;205-208.

Tekniikka Käsien desinfektiohieronta Käsienpesu Riittävä määrä hierotaan kauttaaltaan käsiin Annetaan kuivua Käsienpesu Kädet kostutetaan ja käytetään saippuaa vähintään 15 sekunnin ajan Kädet huuhdotaan ja pyyhitään kertakäyttöpyyhkeisiin Kertakäyttöpyyhettä apuna käyttäen suljetaan vesihana Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

ohje löytyy A4 kokoisena osoitteesta: www.ktl.fi/siro

Infektioiden esiintyvyys: kirurginen käsienpesu vs. käsidesinfektio Leikkausalueen infektioiden lkm per leikkauksien lkm (%) Samanarvoisuus 2-testillä Puhtausluokka Käsienpesu Käsien desinfektio (p-arvo) Puhdas 29/1485 (1.9) 32/1520 (2.1) 16.0 (<0.001) Puhdas-kontaminoitunut 24/650 (3.7) 23/732 (3.1) 1.9 (0.09) Kaikki 53/2135 (2.5) 55/2252 (2.4) 19.5 (<0.001) Parienti ym. Vertasivat kuukauden kuluessa leikkauksesta ilmaantuneita infektioita puhtaissa ja puhdas-kontaminoituneissa leikkauksissa. Tutkimuksessa oli kaksi ryhmää; käsienpesuryhmä, joiden leikkaustiimi käytti perinteistä kirurgista käsienpesua vedellä ja saippualla (surgical handrub) ja desinfektioryhmä, jotka käyttivät käsihygieniamenetelmänä käsien desinfektiota. Käsien desinfektio oli yhtä tehokas kuin perinteinen kirurginen käsienpesu. Kuitenkin käsiendesinfektio oli käsille parempi vaihtoehto ja sitä käytettiin useammin ohjeiden mukaisesti. Parienti et al. JAMA 2002: 288(6);722-27.

Alkoholi ja paloturvallisuus Alkoholit ovat helposti syttyviä Alkoholipohjaiset käsidesinfektioaineet on säilytettävä paikassa, jossa syttymisvaaraa ei ole Eurooppa: syttymistapaukset harvinaisia Yhdysvalloista raportoitu yksi syttymistapaus Käytä ainetta oikein: Anna aineen kuivua käsiin! Euroopassa raportoituja alkoholihuuhteen syttymistapauksia ei juuri ole vaikka huuhteita on käytetty kymmeniä vuosia. Amerikassa on kuvattu yksi tapaus, jossa työntekijän alkoholista märät kädet ovat leimahtaneet tuleen monimutkaisen tapahtumaketjun seurauksena. Tämä on kuitenkin vältettävissä sillä, että kädet hierotaan kuiviksi. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Ihon hoito kosteusvoiteitten käyttö on tärkeää Henkilökunnan tulee olla tietoisia saippuan kuivattavasta vaikutuksesta ja vastaavasti käsidesinfektioaineisiin lisätyn ihonhoitoaineen eduista Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Kynnet, tekokynnet, sormukset, kellot Kynnet tulee pitää lyhyenä Tekokynsiä ei tule käyttää hoitotyössä lainkaan Sormukset ja kellot estävät käsihygienian kunnollisen toteutumisen huolellisenkin käsien pesun ja desinfektion jälkeen pitkien kynsien alle jää patogeenejä Monissa tutkimuksissa pitkien kynsien alta on löytynyt runsaasti mikrobeja, mm. Koagulaasinegatiivisia staphylokokkeja, gram-negatiivisia sauvoja (esim. Pseudononas lajeja) corynebacteriumia ja hiivoja. Lisääntyvästi on osoitettu, että tekokynsien käyttö voidaan yhdistää tiettyjen sairaalapatogeenien leviämiseen. Tekokynsiä käyttävä terveydenhuollon henkilökunta kolonisoituu käsistään herkemmin gram-negatiivisilla bakteereilla kuin muut. Sormusten ja kellojen alla on runsaasti mikrobeja, jotka ovat vaikeita poistaa. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Yhteenveto alkoholipohjaisista käsidesinfektioaineista: Mitä etua on niiden käytöstä? Vaatii vähemmän aikaa On tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu Helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat Vahentää bakteerien määrää käsissä Parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli Yhteenvetona: alkoholipohjaiset käsien desinfektioaineet ovat suositeltavampia kuin käsien pesu saippualla ja vedellä. Alkoholihuuhteen käyttö vaatii vähemmän aikaa, niitä on helpompi asetella työskentelyn kannalta mielekkäisiin paikkoihin, ne ovat tehokkaampia kuin vesi ja saippua ja ne kuivattavat ihoa vähemmän.

Toimenpiteitä, jotka edistävät käsihygienian toteutumista Tee hyvästä käsihygieniasta yksikkösi laatukriteeri Varmista, että käsidesinfektioaineet ovat helposti kaikkien saatavilla Käytä erilaisia annostelijoita tarpeen mukaan; dispensopakkaukset, pumppupullot, taskupullot, seinätelineet, sängynpäätytelineet jne. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Toteutumisen varmistaminen Tarkkaile ja kirjaa käsihygienian toteutumista potilastyössä Anna palautetta käsihygienian toteutumisesta henkilökunnalle Tarkkaile käsidesinfektioaineen kulutusta ja suhteuta kulutus 1000 hoitopäivään Tarkkaile tekokynsien käyttöä laitoksessasi Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Käsineiden käyttö Käytä käsineitä kun on riski kontaminoitua eritteillä Poista käsineet potilaan hoidon jälkeen Käytä samoja käsineitä vain yhden potilaan hoidossa Vaihda käsineet, mikäli siirryt saman potilaan hoidossa likaisesta puhtaaseen Älä pese tai desinfioi käsineitä Käsineiden käyttö vähentää henkilökunnan riskiä saada potilaalta infektio, estää mikrobiflooran siirtymistä henkilökunnasta potilaaseen ja ehkäisee käsien kontaminoitumisen mikrobiflooralla, joka voisi siirtyä toiseen potilaaseen. Käsineitä on käytettävä aina kun on riski kontaminoida kädet eritteillä. Käsineet tulee riisua potilaan hoidon jälkeen tai kun siirrytään likaisesta paikasta puhtaaseen potilaan hoidon aikana. Käsineet ovat potilaskohtaisia Käsineitä ei saa pestä, desinfioida eikä käyttää uudelleen. Ennen käsineiden pukemista ja käsineiden pois oton jälkeen kädet desinfioidaan. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

Tämä ohje on saatavissa A4 kokoisena osoitteesta: www.ktl.fi/siro

Mikä on tärkein yksittäinen syy noudattaa hyvää käsihygieniaa? Poistaa näkyvä lika käsistä Estää bakteerien kulkeutuminen kotoa sairaalaan Estää bakteerien kulkeutuminen sairaalasta kotiin Ehkäistä sairaalainfektioita

Mikä on tärkein yksittäinen syy noudattaa hyvää käsihygieniaa? Poistaa näkyvä lika käsistä Estää bakteerien kulkeutuminen kotoa sairaalaan Estää bakteerien kulkeutuminen sairaalasta kotiin Ehkäistä sairaalainfektioita

Aina Usein Joskus En koskaan Kuinka usein desinfioit kätesi jos kosket potilaan ehjää ihoa esim. verenpaineen mittaus? Aina Usein Joskus En koskaan

Aina Usein Joskus En koskaan Kuinka usein desinfioit kätesi jos kosket potilaan ehjää ihoa esim. verenpaineen mittaus? Aina Usein Joskus En koskaan

Arvioi kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta potilaan tai kontaminoitujen ympäristöpintojen koskettamisen jälkeen? 25% 50% 75% 90% 100%

Arvioi kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta potilaan tai kontaminoitujen ympäristöpintojen koskettamisen jälkeen? 25% 50% 75% 90% 100%

Mitä käsihygieniamenetelmää sinä käytät? Vesi-saippua pesu Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio Käsien desinfektio Käytä vesi-saippua pesua ennen desinfektiota vain silloin kun kädet ovat näkyvästi likaantuneet tai mahdollisesti kontaminoituneet eritteillä.

Mikä menetelmä on tehokkain bakteerien tappaja? Vesi-saippua pesu Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio Käsien desinfektio

Mikä menetelmä on tehokkain bakteerien tappaja? Vesi-saippua pesu Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio Käsien desinfektio

Mikä menetelmä vahingoittaa vähiten käsiäsi? Vesi-saippua pesu Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio Käsien desinfektio

Mikä menetelmä vahingoittaa vähiten käsiäsi? Vesi-saippua pesu Vesi-saippuapesu ja käsien desinfektio Käsien desinfektio

Kuinka paljon aikaa teho-osaston hoitaja säästää käsidenfektion avulla verrattuna vesi-saippuapesuun? 15 minuuttia 30 minuuttia 1 tunti 2.5 tuntia

Kuinka paljon aikaa teho-osaston hoitaja säästää käsidenfektion avulla verrattuna vesi-saippuapesuun? 15 minuuttia 30 minuuttia 1 tunti 2.5 tuntia

Sairaalaperäiset mikrobit ovat usein vastustuskykyisiä alkoholille. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä

Sairaalaperäiset mikrobit ovat usein vastustuskykyisiä alkoholille. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä Tähän mennessä ei ole raportoitu sellaisia mikrobeja, jotka olisivat alkoholille vastustuskykyisiä.

Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Kun hoitaja koskettaa sellaista potilasta, joka on kolonisoitunut muttei infektoitunut resistentillä mikrobilla (esim. MRSA, VRE) hoitajan kädet muuttuvat tartuntaa levittäväksi lähteeksi. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä

Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Kun hoitaja koskettaa sellaista potilasta, joka on kolonisoitunut muttei infektoitunut resistentillä mikrobilla (esim. MRSA, VRE) hoitajan kädet muuttuvat tartuntaa levittäväksi lähteeksi. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä

Työkaveri, joka tutkii MRSA-potilasta ja lainaa kynääni noudattamatta käsihygieniaohjeita, kontaminoi kynäni MRSA:lla. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä

Työkaveri, joka tutkii MRSA-potilasta ja lainaa kynääni noudattamatta käsihygieniaohjeita, kontaminoi kynäni MRSA:lla. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä Monet potilaat voivat saada MRSA:n tai VRE:n henkilökunnan käsien välityksellä.

Kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta kun olet koskettanut potilaan lähellä olevia ympäristöpintoja esim. sängynlaidat? Aina Usein Joskus En koskaan

Kuinka usein käytät käsidesinfektioainetta kun olet koskettanut potilaan lähellä olevia ympäristöpintoja esim. sängynlaidat? Aina Usein Joskus En koskaan Potilaan ympäristön pinnat kontaminoituvat herkästi mikrobeista. Sieltä ne voivat levitä hoitohenkilökunnan käsien välityksellä muihin potilaisiin.

Tekokynsien käyttö on riski potilasturvallisuudelle. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä

Tekokynsien käyttö on riski potilasturvallisuudelle. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri miltä Huolellisenkin käsien pesun jälkeen hoitohenkilökunnan kynsien alle jää mikrobeja. Todisteta kertyy jatkuvasti lisää myös siitä, että tekokymmet voivat toimia patogeenien lähteenä. Gram-negatiiviset patogeenit ovat tavallisempia sellaisten työntekijöiden sormenpäissä, joilla on tekokynnet, sekä ennen että jälkeen käsien pesun.

Voiko muotiseikat aiheuttaa vaaraa potilaalle? ARTIFICIAL POLISHED NATURAL Älä käytä tekokynsiä hoitotyössä. Vältä myös kynsilakan käyttöä. Edel et. al, Nursing Research 1998: 47;54-59