Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen

2 Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches’ Commission for Migrants in Europe • CCME ja Church & Society Commission of CEC • CSC/CEC):  Sana dialogi tulee kahdesta kreikan sanasta: dia tarkoittaa välissä, tarkoittaen sekä keskinäistä että sisäistä. Logos tarkoittaa merkitystä, sanaa ja puhetta, mutta myös ajattelua ja ymmärrystä maailmasta. Nämä laajat käsitteet ovat tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää, että dialogi on enemmän kuin pelkkä työkalu.  Dialogi kuitenkin eroaa muista kanssakäymisen muodoista siinä, että sen tavoitteena ei ole toisen osapuolen käännyttäminen. Sitä voidaan käydä ilman mitään agendaa tai tavoitteita riippuen yllä esitetyistä tyypeistä. Useimmissa tapauksissa dialogilla on kuitenkin jokin tarkoitus, kuten eri tavoitteiden tasapainottaminen.

3 Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA  Uskontojen välisen dialogin uskontotieteelliset juuret ovat vuonna 1893 Chicagossa järjestetyssä Maailman uskontojen parlamentissa (The Chicago World’s Parliament of Religions).  Uskontojen välisen dialogin varsinainen läpimurto kristillisessä kentässä tapahtui 1980-luvulla. Teologit alkoivat kirjoittaa uudella tavalla uskonnollisesta pluralismista. He painottivat näkemystä, jonka mukaan uskontoa tulisi tarkastella myös muista näkökulmista kuin vain kristillisestä.  Kaksi suurta merkityskokonaisuutta: 1) uskotaanko ylipäätään uskontojen väliseen ymmärtämiseen ja 2) miten itse kukin suhtautuu toisiin uskonnollisiin traditioihin.

4 Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA  Kulttuurienvälinen dialogi tarkoittaa dialogia, jossa tarkastellaan sekä toisen että omaa kulttuuria.  Voidaan kysyä onko olemassakaan dialogia, joka loppujen lopuksi ei olisi kulttuurien välistä.  Toisaalta: Kulttuuriset ja uskonnolliset identiteetit eivät ole homogeenisiä, omia kokonaisuuksiaan, vaan ne ovat luonteeltaan hybrisiä. Tämä ei johdu ainoastaan viime vuosikymmenten globalisaatiosta: eriasteinen vuorovaikutus on aina muokannut kulttuureita, uskontoja ja alueita.

5 Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Kulttuurien- ja uskontojenvälinen dialogi:  Näin ollen kulttuurienvälisessä dialogissa on uskonnollinen ulottuvuus, mutta uskonnollisten yhteisöjen mielestä niitä tai “uskontoa” ei voi tyhjentävästi kuvata viittaamalla vain kulttuuriin. Tästä syystä uskonnolliset yhteisöt jatkavat dialogia muiden uskontojen kanssa.

6 Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Mitkä olisivat koulutoimen keskeiset toimet? (2nd ASEM Interfaith Dialogue / Implementation of Larnaca Action Plan – kokous Budapestissa )  Tunnistaa opettajien kouluttamisen keskeiset tarpeet uskontojen välisen ymmärtämisen ja vuoropuhelun tärkeyden kohdalla ja rohkaista opettajia osallistumaan uskontojen väliseen vuoropuheluun eri foorumeilla.  Hyväksyä ja saattaa alulle suurempien maailmanuskontojen (major world faiths) perustiedon ja eettisten arvojen, myös ei- uskonnollisten moraalisten näkemysten, ymmärtäminen toisenasteen, korkeakoulutuksen ja toisenasteen koulutuksen jälkeisessä koulutuksessa.  Tunnistaa tarve aloittaa nuorten kouluttaminen mahdollisimman aikaisessa / varhaisessa iässä huomioiden kulttuurien välisen erilaisuuden positiiviset ainekset ensimmäisenä askeleena uskontojen väliseen ymmärtämiseen.

7 Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA  Hyväksyä ja saattaa alulle maailmanuskontoja koskevan perustiedon sisällyttäminen eri oppiaineisiin koulujärjestelmässä.  Hyväksyä suunnitelma aloittaa multimedian/internetin/teknologian käytön saattaminen alulle uskontojen väliseen ymmärtämiseen kasvattamisessa.  Hyväksyä ehdotus parhaiden käytänteiden jakamisesta muille uskontojen välisestä ymmärtämisestä eri ASEM-maiden kansallisista koulujärjestelmistä.