TEKIJÄNOIKEUS JA KAUKOPALVELU Tekijänoikeuspäivä Pekka Heikkinen

MISSÄ ROOLISSA PUHUN? a)oikeus sosiaalisena järjestelmänä / ihmisten toiminnan tuloksena -> mikä on esim. kirjastonhoitajan näkökulmasta järkevää ja tarkoituksenmukaista b) oikeus muodollisena järjestelmänä / systeeminä omine tul- kintasääntöineen -> mikä on formaalisti oikea tulkinta -mihin formaalia systeemiä sitten tarvitaan? -puolueettoman ratkaisun idea, ennustettavuus (ei tapauskohtaisuus)

Sisältö 1. Pari sanaa tekijänoikeuden peruskäsitteistä 2. Kirjastojen lainaustoiminnasta: laina, lukusali- laina, kaukolaina 3. Mikä ainakin on sallittua? 4. Keskustelua lausunnosta TN 7: Eräitä aiemmin esitettyjä kysymyksiä

Asiakaspalvelun ongelma: lakien kumuloituvuus Luovuttaja Kirjasto Asiakas Tekijä 1 Tekijänoikeuslaki 2 Vapaakappalelaki/sopimus 3 Julkisuuslaki, Henkilötietolaki

TEKIJÄNOIKEUDEN PERUSKÄSITTEITÄ TEOS: -ei teoskappale -ei ”taideteos”, ei esteettisiä kriteereitä -käsite avoin YKSINOIKEUS: -oikeus kieltää -tietyt toiminnot: kopioiminen, levittäminen, välittäminen, esittämi- nen, näyttäminen SUOJA-AIKA: - vaihtelee 70v/50v/15v

Tekijänoikeuslain tulkinnasta Korkeimman oikeuden ratkaisuja melko vähän Tekijänoikeusneuvosto: -oikeudenhaltija- ja käyttäjätahon edustus -antaa lausuntoja (vain) TekijäL soveltamisesta -eivät oikeudellisesti sitovia -nähtävillä

KIRJASTOJEN TOIMINNAN JURIDISESTA PERUSTASTA -ei oikeus vaan erivapaus kiellosta (toki kirjasto voi itse olla oikeudenhaltija, esim. omat tietokannat) -oikeus lainata yleisölle levittämisoikeuden rajoituksena, teoskappaleet jotka markkinoilla (TekijäL 19§) -tulkittava suppeasti, epäselvissä tapauksissa kirjastoilla ei ole erivapautta (yksilön suoja, omaisuuden suoja) -asiakkaalla voi olla ”aitoja” oikeuksia (PL 12§, JulkL1§) -lähes poikkeuksetta sovittavissa, ei rikosoikeudellinen ”kielto”

TekijäL 8§ ja aineistojen käyttö -”julkaistu”: lainattavissa normaalisti -teoskappaleen pysyvä luovutus tekijän suostumuksella (TekijäL 19§) -yleensä myyty markkinoilla, mutta myös kirjastolle pysyvästi lahjoitettu kirja/tallenne -pelkkä välittäminen tietoverkossa ei riitä -”julkistettu”: lukusalikäyttöön -luvallisesti saatettu yleisön saataviin (myös muu kuin tekijä) -julkiseen kokoelmaan (arkisto, kirjasto) luovuttaminen merkitsee julkistamista? -asiakas voi valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön (12§), siteerata -”julkistamaton”: tekijän oikeudet rajoittamattomat -ei kopioita edes yksityiseen käyttöön -jos kyseessä julkinen asiakirja, oikeus saada kopio tutustumista varten sekä myös siteerata julkisuusintressin edellyttämällä tavalla (TekijäL 25d§)

Mikä on tekijänoikeuslain tarkoittama kirjasto? -ero kirjastojen arkipuheen ja tekijänoikeuslain käsit- teiden välillä -mikä on ”kirjasto”, milloin laitos toimii ”kirjastona”? ( HE 28:2004, s. 88 ) -rajanveto laitosten/yritysten omien kirjastojen ja ylei- sölle avoimien kirjastojen välillä; esim. kopioinnin pal- veltava ”kirjastollisia tarpeita” -Mikkelin digitointikeskus ?

Mitä on ”lainaus”? -”laina”: asiakas vie teoksen kappaleen kirjaston ulkopuolelle (HE 28:2004, s. 89) -edellyttää, että teoskappale palautuu kirjastoon -”lukusalilaina”: teoksen käyttö kirjaston tiloissa ei ole lainausta -”kaukolaina”: palvelutoimintaa kahden kirjaston välillä vrt. jäljennepalvelu: dokumenttien välitys asiakkaalle -interlibrary loan – document delivery

TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTOS -kirjastojen osalta 16§, 16a-e§ -pääsääntöisesti tuli voimaan sopimuslisenssisäännös 16d§ voimaan Kansalliskirjastolla jo nyt oikeus koota teoksia ver- koista, oikeus välittää vasta myöhemmin (uusi vapaakappalelaki voimaan vuonna 2008?)

MIKÄ MUUTTUU E-AINEISTOJEN OSALTA? -pääsääntöisesti ei mikään -internet-sivuilla oleva aineisto voi saada samalla tavoin suojaa kuin tietoverkon ulkopuolella oleva aineisto; asettaminen internetiin ”julkistamista” -olennainen rajoitus kirjastojen palvelutehtävän kan- nalta: suojatusta aineistosta ei digitaalisia kopioita asiakkaalle (”asiakas” = osa yleisöä)

MIKÄ SIIS AINAKIN ON SALLITTUA? 11a§: tilapäinen kappaleen valmistus 16 §: kappaleen valmistus sisäisiin käyttötarkoituksiin, myös digitoimalla, lisäedellytykset 16a§: kappaleen valmistus ja välittäminen yleisölle, ei digitaalisia kopioita b§: välittäminen vapaakappalekirjastojen välillä 16d§: mahdollisuus sopia digitaalisista kopioista myöhemmin nimettävän järjestön kanssa

VIELÄ SALLITTUA.. -sallittua lähettää aineisto faksilla tai välittää sähkö- postin liitteenä toiseen kirjastoon, jossa se tuloste- taan asiakkaalle -aineisto on mahdollista skannata sähköiseen muo- toon välittämistä varten -myös digitaalisessa muodossa olevasta teoksesta paperituloste asiakkaalle

Digitaalinen dokumenttien välitys: ongelma -kirjastojen näkökulmasta luonteva jatko kaukolainauk- selle Suomen tekijänoikeuslaki erottelee aineiston toimit- tamisen toiselle kirjastolle ja loppukäyttäjälle -toisin kuin kaukolainauksessa, edellyttää erillisen kopion valmistamista (valokopio, digitaalinen jäljenne) -> olennainen kysymys markkinavaikutukset, uusi kilpailutilanne kustantajien ja tuottajien kanssa

YKSITYINEN KÄYTTÖ JA KIRJASTOT -Varastokirjaston lausuntopyyntö keväällä TN lausunto 7:2006: 12§ yksityinen käyttö ei sovel- leta kirjastoihin -esitettyjä vasta-argumentteja: 1) perusoikeusnäkökohta, PL 12§, 16§ 2) tekijänoikeuslain esityöt: ”kaukolainaus selvitetään erikseen”? ( KM 12 :1980 ) -onko kyseessä ”kaukolainaus” jos muutoin kuin kirjastojen välillä?

TN 7:2006 Lain sanamuodosta huolimatta a.formaali erottelu yleissäännökseen (12§) ja erityissäännökseen (16-16a§) b. ”ulkopuolisella valmistuttamisena ei pidetä kopiointia niissä tapauksissa, jolloin kirjasto valmistaa asiakkaalle kopion suojatusta aineistosta lainaamisen sijaan” (KM 12:1980, s. 93) c. yksityistä käyttöä koskeva rajoitussäännös ja sen oikeuspoliit- tinen tausta (KM 5:1953) ”olisi yleistä oikeudentuntoa loukkaavaa, jos tekijä saisi rajattomasti sekaantua yksityiselämän piiriin” d. oikeuskirjallisuus, esim. Haarmann 2005

ULKOMAINEN OIKEUSKÄYTÄNTÖ: SUBITO (1) -SUBITO-tapaus Saksassa, SUBITO on kirjas- tojen omistama yritys -LG München : ei loukkaa tekijän yksinoikeutta, jos ei mahdollista asiakkaalle digitaalisia käyttötapoja -tekijöillä kuitenkin oikeus korvaukseen

SUBITO (2) Kantajien argumentit: a)SUBITO on kaupallinen yritys b)Saksan tekijänoikeus ei salli digitaalisten kopioiden välittämistä c)kirjaston siis hankittava käyttölupa d)ei kaukolainausta, koska teoskappaleet eivät palaudu kirjastolle

SUBITO (3) Oberlandesgericht München : -dokumenttien välitys sähköpostin liitetiedostona ei ole tekijänoikeuslain nojalla sallittua -> edellyttää lisenssiä kustantajalta -valokopioiden lähettäminen kirjeitse tai faxina sallittua lain nojalla -tapaus menossa liittovaltion tuomioistuimeen (Bundesgerichtshof)

Kysymys 1 : KIRJASTON OIKEUS KOPIOIDA SI- SÄISIIN KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Kysymys : Onko kirjastolla lupa tehdä tallennekappaleita kokoelmissaan olevasta digitaalisesta aineistosta? Vastaus: KYLLÄ, TekijäL 16§ -kirjasto saa…valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan olevasta teoksesta: 1) aineiston säilyttämistä ja sen säilyvyyden turvaamista varten; 2) aineiston teknistä entistämistä ja kunnostamista varten; 3) kokoelmien hallintaa, järjestämistä ja vastaavia kokoelman ylläpidon edellyttämiä sisäisiä käyttötarkoituksia varten; 4) vaillinaisen teoksen kappaleen tai useana osana julkaistun teoksen puuttuvan osan täydentämiseksi, jos teosta tai tarvittavaa täydennystä ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta.

Sisäinen käyttötarkoitus? -aineistojen siirrot kirjastojen välillä? -esim. Tikkakosken ilmasotakoulu ja MPKK?-> välitetäänkö asiakkaalle lainattavaksi vai liitettäväksi kokoelmiin -jos jälkimmäinen, onko samaa laitosta: ”laitoksella” tarkoitetaan organi- satorista, hallinnollista ja/tai omistuksellista yhtenäistä kokonaisuutta, jolla voi olla myös useampia erillään sijaitsevia toimipisteitä (esim. KK) -suojatun aineiston välittäminen esim. kirjastojen välisissä tietoverkoissa edellyttää sopimuslisenssiä (HE 28:2004, s. 90) -vapaakappalekirjastojen välillä mahdollista 16b§ nojalla (ei vielä voim.)

Kysymys 2: OPINNÄYTETÖIDEN KÄYTTÖ Kysymys : Voimmeko tilata opinnäytteitä muista yliopistoista ja kopioida niitä. Jos teemme näin, voimmeko lainata kopioimiamme graduja asiakkaille ulos? Vastaus: EI ILMAN TEKIJÄN LUPAA -opinnäytetöistä ei erityissääntelyä, opinnäytetyö on kirjallinen teos-> kopiointi edellyttää lupaa -vain julkaistut teokset lainattavissa, useimmat opinnäytetyöt enintään julkistettuja -kuitenkin julkisuuslainsäädännönkin mielessä julkisia asiakirjoja, joten annettavissa lukusalikäyttöön

Kysymys 3: JULKAISUJEN SKANNAUKSEN LUVANVARAISUUS Kysymys: Saako asiakas skannata julkaisuja kirjastossa? Vastaus: SAA, myös ilman lupaa TekijäL 12§ yksityinen käyttö, ei rajattu valmistusmene- telmää -ehdot: julkistettu, ei kaupalliseen käyttöön -millä edellytyksillä kirjasto voi itse rajoittaa (kokoel- mien säilyvyys jne)?; asiakkaan oikeudet

Kysymys 4. Tieteellinen kommunikaatio K: tutkijamme julkaisee kansainvälisessä lehdessä artikkelin ja häneltä pyydetään sen jälkeen siitä pdf- versiota: voiko hän sen lähettää esim. kollegalleen, kuten aiemmin lähetettiin eripainoksia? V: -todennäköisesti voi, tutkija on alkuperäinen tekijä -viime kädessä riippuu julkaisusopimuksesta -> parempi erikseen sopia tällaisesta käytöstä -tulkintakäytäntö kuitenkin salliva -erityisesti huomioitu esim. Finelibin sopimuksissa

Kysymys 5. Tutkija ja kirjasto K: jos kirjastolta pyydetään pdf-versiona oman laitok- semme tutkijan julkaisemaa artikkelia, voimmeko sen lähettää suoraan asiakkaalle, ja mikäli kyse on vanhem- masta julkaisusta, voimmeko skannata artikkelin ja lä- hettää sen sitten pdf:nä? -> V: ei ilman oikeudenhaltijan (tutkija tai lehti) lupaa -oikeudet eivät siirry työsuhteen perusteella laitokselle -jos oikeudet rauenneet, käyttö vapaata

Työsuhdetekijänoikeus Ei erityissäännöksiä (poikkeus tietokone- ohjelmat ja tietokannat 40b §) Lähtökohta: Sovittavissa osapuolten kesken –Usein sovittu esim. työ- tai työehtosopimuksessa –Sopimuksen puuttuessa työnantajalla työntekijän työsuhteessa luomaan teokseen vain ”normaalin toimintansa edellyttämä käyttöoikeus” Vahvoja paineita (kustantajat) uudistaa sääntelyä

Kysymys 6: LINKITTÄMINEN JA YKSINOIKEUS Kysymys: Saako viitetietokantaan liittää myös linkin itse julkaisuun? Vastaus: linkkien osalta oikeudellinen tilanne epäselvä, jätet- ty tapauskohtaisesti arvioitavaksi (HE 28/2004, s. 80) -laissa EI nimenomaisesti KIELLETTY -hakulinkki, kehyslinkki, syvälinkki jne. -TN 2001:8: kuului tekijän määräysvallan piiriin koska linkki loi teokselle uuden yleisön

Miten oikeudet elektronisesti tallennettuun ja välitettyyn informaatioon määräytyvät? a) kansallinen kirjastokonteksti: tekijänoikeuslaki ja sen rajoitukset b) EU:n informaatiomarkkinat-näkökulma: kilpailuoikeus

HAJAMIETTEITÄ -sääntely jäänyt jälkeen teknologian kehityksessä (”voi joko juosta hevosen vierellä tai ratsastaa sillä..”) -kirjastot ja it-yrittäjät samalla puolen pöytää (epäpyhä allianssi?) -tieteelliset kirjastot palvelevat tutkijoita, nämä ovat myös tärkeä oikeudenhaltijataho -voiko tekijänoikeus säilyä?

Lisätietoja